Astronautti Kopra ihmetteli Vantaalla: Miksi ihmeessä Maa on Maa? 

Tätä näkyä suomalaistaustainen astronautti Timothy Kopra ihaili kuusi kuukautta ja sai ajatuksen, että ihmiskunnalla kyllä toivoa riittää.

Astronautti Timothy Kopra palasi kansainväliseltä avaruusasemalta lähes vuosi sitten, mutta hänestä tuntuu edelleen siltä, kuin paluusta olisi vain pari kuukautta.

– Aika lentää, kun on hauskaa, Kopra tokaisi puhuessaan medialle Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.
Suomalaissukuinen Kopra työskentelee tällä hetkellä Maan pinnalta käsin kansainväliseen avaruusasemaan liittyvien järjestelmien parissa.

– Eihän se aivan yhtä jännittävää ole kuin kiertää maapallon ympäri kerran puolessatoista tunnissa, hän myöntää.

Avaruuslennollaan kansainvälisellä avaruusasemalla Kopra ja muut astronautit tutkivat muun muassa ihmiskehon sopeutumista painottomuuteen ja sitä, miten eri aineet käyttäytyvät, kun Maan vetovoima ei vaikuta.

– Minulle mielenkiintoisinta on ollut yrittää ymmärtää painottomuuden vaikutusta ihmiskehoon, jotta voimme viedä tutkimuksia maan kiertorataa kauemmas.

Painottomuus vaikuttaa esimerkiksi lihaksiin ja luuston tiheyteen sekä silmänpaineeseen. Kopra kertoo, että avaruusasemalla oli ultraäänilaite, jolla astronautit tutkivat lihaksiaan maasta lähetettävien ohjeiden avulla. Kaikki tutkimukset tehdään tiiviissä yhteistyössä maanpinnalla olevan tiimin kanssa.

Mars-lennolla aika on riski

Painottomuuden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää Mars-lentojen onnistumiseksi, mutta Kopra korostaa, että tärkeintä Marsiin matkatessa on aika. Hänen mukaansa on ratkaistava vielä, miten lennon kestoa pystyttäisiin lyhentämään. Mitä pidempään matka kestää, sitä suuremmiksi riskit kasvavat.
Pitkällä avaruuslennolla vaarana on esimerkiksi säteily, joka on paljon voimakkaampaa kuin Maan kiertoradalla.

– Jos ja kun menemme Marsiin, meidän on mentävä sinne nopeasti. Mielestäni 6–9 kuukauden matka on todella pitkä, Kopra sanoo.

Hän huomauttaa, että Mars-lennolle tarvitaan selkeät tavoitteet, jotta rahoitus ja poliittinen tahto saadaan lennon tueksi. Hän arvioi, että Mars-lento saattaa toteutua 2030-luvulla.

– Mutta ehkä ensin kannattaa yrittää asutuksen rakentamista kuuhun ja kokeilla, millaista se on, ennen kuin pyritään Marsiin asti, Kopra pohtii.

Perhe pysyy maankamaralla

Maan kiertoradalle ihmisiä lennättävä avaruusturismi on teknologisesti saavutettavissa ja totta todennäköisesti lähitulevaisuudessa, Kopra arvioi.

– Miehitetyt avaruuslennot ovat kuitenkin vaikeita ja vaarallisia. Haasteena on luoda kannattava liiketoimintamalli, joka myös takaa ihmisille turvallisuuden.

Suomen-vierailulla mukana ollut Kopran vaimo Dawn Kopra ei itse lähtisi avaruuteen, vaikka saisi mahdollisuuden.

– Se ei ole minun juttuni. Ajattelen, että meistä yhden on parempi pysyä maassa, Dawn Kopra sanoo.
Myöskään Kopran perheen kahdesta aikuisesta lapsesta kumpikaan ei aio seurata isänsä jalanjälkiä. Astronautti Kopra sanoo, että lapset ovat nähneet, millaista astronautin työn vähemmän hohdokkaat puolet ovat.

– (Astronauttina oleminen) on lopulta kovaa työtä. Eihän ole täydellistä työtä, joka olisi pelkkää glamouria ilman henkilökohtaisia uhrauksia ja kovaa työtä.

Ihmiskunnalla riittää toivoa

Maan katselu yläilmoista on opettanut Kopralle paljon asioiden mittakaavasta. Avaruusasemalta näkee muun muassa mannerten valtavuuden.

– Maantiedon tunnilla opimme, että maan pinnasta suurin osa on veden peitossa, mutta kun katselee maapalloa avaruudesta, sen todella ymmärtää. Onkin hassua, että kutsumme planeettamme Maaksi, vaikka vettähän tämä oikeasti on.

Kopra kertoo ymmärtäneensä avaruudessa, miten paljon tilaa maapallolla on ihmisille. Hän uskoo, että ihmiskunnalla on toivoa ilmastonmuutoksen ja muiden uhkakuvien keskellä.

– Joskus tulee käsitys, että olemme maapallon kestokyvyn äärirajoilla, mutta se ei ole käsitys, joka minulle jäi sen jälkeen, kun katselin palloamme ylhäältä kuusi kuukautta.

Keho muistaa aiemmat lennot

Moni ei ajattele, että avaruuslentoja edeltää yli kahden vuoden tiivis valmistautumisjakso. Kahdella avaruuskomennuksella ollut Kopra ei tiedä, milloin hän pääsee avaruuteen seuraavan kerran.
– Kun palaa avaruudesta, joutuu takaisin jonon hännille. Yleensä seuraavan lentotehtävän saamiseen kuluu kaksi vuotta, mitä seuraa kahden vuoden valmistelu ja sitten puoli vuotta avaruusasemalla ja puoli vuotta palautumista, Kopra kertoo.

Avaruudesta palatessa sopeutuminen Maan painovoimaan ottaa oman aikansa. Kopra kuvailee tunnetta merisairauden ja flunssan yhdistelmäksi.

Viime kesänä hän laskeutui kahden kollegansa kanssa Kazakstaniin, josta Kopra lennätettiin ensin helikopterilla lentokentälle ja sieltä suoraan Texasin Houstoniin, jossa astronautti pääsi tapaamaan perhettään. Lopullinen toipuminen vei pari viikkoa.

Ihmisen keho muistaa kuitenkin hyvin aiemmat kokemuksensa, Kopra huomauttaa. Kun hän lensi ensimmäisen kerran avaruuteen, pahoinvointi tuli paljon voimakkaampana kuin viime vuoden lennolla.
Heta Hassinen

Keskustelua aiheesta

Helsingin matkailu kaikkien aikojen kasvuennätykseen – pääkaupungissa yli 4 000 000 yöpymistä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Ilmakuva talvisesta Katajanokasta Helsingistä tammikuussa.

Neljän miljoonan yöpymisen rajapyykki ylittyi ensimmäistä kertaa Helsingissä viime vuonna. Helsingin matkailulla menee muutenkin hyvin. Helsinki on Pohjoismaiden suosituin kongressikaupunki sekä Euroopan vilkkain matkustajasatama.

Kasvua Helsingin ennätyksellisessä matkailuvuodessa tuli yhteensä 13 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, mikä tarkoittaa yli neljää miljoonaa rekisteröityä yöpymistä pääkaupungin majoitusliikkeissä.

Koko pääkaupunkiseudulla rekisteröitiin 5,3 miljoonaa yöpymistä. Helsinkiä voi pitää Suomen matkailun veturina, ja se näkyy erityisesti kansainvälisten yöpymisten osuudessa verrattuna muuhun Suomeen.

Kansainvälisten matkailijoiden yöpymiset kasvoivat Helsingissä yhteensä 15 prosenttia ja kotimaisten matkailijoiden yöpymiset 10 prosenttia.

– Helsingin matkailulla menee nyt hyvin. Viime vuonna eniten matkailijoita saapui Venäjältä, Saksasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista, Ruotsista ja Japanista. Matkailijamäärät kasvoivat suhteessa eniten Venäjältä 37 % ja Kiinasta 31 %. Hyvä taloustilanne meille tärkeissä lähtömaissa on edesauttanut Helsingin ja Suomen ennätyksellisiä matkailulukuja, kertoo Helsinki Marketingin toimitusjohtaja Laura Aalto.

Helsingin vetovoimatekijä matkailumarkkinoilla on luonnonläheisyys yhdistettynä kiinnostavaan kaupunkikulttuuriin ja tapahtumatarjontaan. Elämyksellisyys sekä aidot kokemukset kiinnostavat matkailijoita entistä enemmän, ja kun Euroopan suosituimpia kaupunkikohteita vaivaa ongelmaksi kehittynyt liikaturismi. Helsingin kaltaiset pienemmät kaupungit pystyvät hyvin vastaamaan elämyksellisen matkailun vaatimuksiin.

Helsinki kasvaa kilpailijoitaan nopeammin.

Helsingin matkailu kasvaa tällä hetkellä nopeammin kuin naapuripääkaupunkien. Kööpenhaminassa yöpymiset kasvoivat 2 %, Oslossa 3 % ja Tallinnassa 3 %. Tukholmassa kasvua oli alustavan ennusteen mukaan noin kolme prosenttia. Helsingin kasvun jatkuvuuden turvaamiseksi majoituskapasiteetin kasvattamiseen ja matkailijoiden palveluihin on panostettava.

– Kun turvataan matkailun kestävä kasvu, vahvistetaan samalla koko kaupungin elinvoimaa. Meidän on varmistettava, että Helsingin majoituskapasiteetin kasvu jatkuu, matkailijoiden palveluita kehitetään ja että ne entistä paremmin vastaavat matkailijoiden tarpeita myös digitaalisesti. Matkailu on siirtynyt vahvasti digitaaliseen aikakauteen, joka asettaa uusia vaatimuksia matkailukohteille, Aalto sanoo.

90 miljoonaa odottaa yhä ottajiaan – ”Vaatii kylmähermoisuutta”

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Loimaalla pelatun Eurojackpotin suurvoittajat eivät ole vielä ilmoittaneet mitään itsestään. Viiden hengen porukkapeli toi 90 miljoonan euron jättipotin Suomeen toissa viikon perjantaina.

Veikkauksessa on jo kovasti odoteltu, milloin voittajat antaisivat kuulua itsestään, kertoo tiedottaja Pipsa Öhman.

– Totta kai tällaisten summien kohdalla otetaan yleensä aika pian yhteyttä, Öhman sanoo.

Koska pelaajat eivät käyttäneet Veikkaus-korttia, heidän pitää lunastaa voittonsa Veikkauksen pääkonttorista Helsingistä. Vaikka voittajat ilmoittautuisivat heti, he saisivat miljoonansa tililleen aikaisintaan 5. maaliskuuta, kun karenssiaika on päättynyt.

– Jotkut voittajat tekevät niin, että he ovat yhteydessä vasta noin kolmen viikon kuluttua (voitosta), koska rahaa ei kuitenkaan saisi aikaisemmin tililleen. Totta kai se vaatii kylmähermoisuutta, että pystyy olemaan sen tositteen kanssa. Suuri osa haluaakin päästä tositteesta nopeammin eroon.

Loimaan Prismassa pelattu täysosuma on Suomen suurin rahapelivoitto. Veikkaus järjestää voiton kunniaksi ilotulitusnäytöksen Loimaalla tulevana lauantaina. Massiivista ilotulitusta voi ihailla kymmenien kilometrien päästä, mikäli sääolot ovat suotuisat.

Öhmanin mukaan voittajien mahdollinen löytyminen ei vaikuta millään tavalla ilotulituksen järjestämiseen.

– Toivottavasti hekin tulevat sitä katsomaan tai innostuvat ilotulituksesta niin, että ottaisivat yhteyttä.

Keskustelua aiheesta

Raviradan katsomorakennus roihahti tuleen Oulussa – 25 asteen pakkanen vaikeutti pelastustöitä, vahingot merkittäviä

Kuva: LEHTIKUVA / JESSE JYRÄLÄ
Pelastuslaitos sammutti raviradan katsomoa Oulussa.

Oulussa Äimärautiontiellä oli yöllä tulessa raviradan katsomorakennus.

Päivystävä palomestari Hannu Timonen kertoo, että palossa tuhoutui täysin noin 100 neliömetrin toimistorakennus. Lisäksi katsomoon tulee merkittäviä savu- ja vesivahinkoja.

Pelastuslaitos sai tiedon suuresta rakennuspalosta kello kahdelta yöllä. Kello kuuden aikaan aamulla Timonen arvioi, että jälkisammutus kestää puoleen päivään saakka. Leviämisvaaraa ei enää ole.

Palon syttymissyystä ei ole vielä tietoa, mutta Timonen arvioi palon saaneen alkunsa toimistorakennuksesta. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Palopaikalla oli enimmillään 15 pelastuslaitoksen yksikköä, ja kello kuuden aikaan aamulla yksiköitä oli jäljellä vielä kymmenen. Kova pakkanen vaikeutti palon sammutusta. Kylmimmillään yöllä oli 25 astetta pakkasta.

Poliisi alkaa selvittää palon syttymissyytä, kun palo on saatu sammutettua.

Lännen media: Nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa kasvanut huomattavasti – Ylilääkäri: Lapsiperheiden köyhyys johtaa lähetteiden lisääntymiseen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Psykiatrista erikoissairaanhoitoa saaneiden nuorten määrä on kasvanut rajusti lähes koko maassa, kertoo Lännen Media sairaanhoitopiirien tietojen perusteella.

13–17-vuotiaita nuoria on tullut hoitoon lisää erityisesti muutaman viime vuoden aikana. Lähetteiden määrä on kasvanut huomattavasti esimerkiksi Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Esimerkiksi Uudellamaalla jo lähes joka kymmenes 13–17-vuotias nuori oli viime vuonna psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakas, Lännen Media kertoo.

Pirkanmaalla nuoria tuli kaikkiin psykiatrian erikoissairaanhoidon palveluihin 37 prosenttia enemmän vuonna 2016 verrattuna vuoteen 2015.

Avohoidon lähetteet kasvoivat samassa ajassa 24 prosenttia. Varsinais-Suomessa lähetteiden määrässä oli puolestaan kasvua 25 prosenttia viime vuonna verrattuna vuoteen 2016.

Masennus ja ahdistuneisuushäiriöt ovat yleisimmät syyt nuoren psykiatriseen hoitoon.

Yksi selvä syy on suomalaisten köyhyys.

Nuorisopsykiatrit ovat ihmeissään, mistä nopea muutos johtuu.

– Olemme miettineet, miksi juuri nyt. Sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että nuorten mielenterveyden häiriöt olisivat lisääntyneet, sanoo ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala-Heino Tampereen yliopistollisesta sairaalasta Lännen Medialle.

Kaltiala-Heino pitää yhtenä selvänä syynä suomalaislasten köyhyyttä: taloudellinen huono-osaisuus lapsiperheissä on lisääntynyt, ja se liittyy lähetteiden lisääntymiseen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan lastenpsykiatrian linjajohtaja Klaus Rannan mukaan Suomessa ei oteta tarpeeksi vakavasti nuorten masennusta ja mielenterveyden häiriöitä. Erityisesti nuorten lähipalveluita on ylenkatsottu.

Poliisihallitus selvitti poliisien Facebook-keskusteluja – ”Vakava kirjallinen huomautus”

Kuva: AFP / Justin TALLIS

Poliisien suljetussa Facebook-ryhmässä käydyistä keskusteluista on annettu yhdelle poliisille vakava kirjallinen huomautus. Lisäksi viidelle poliisin palveluksessa olevalle virkamiehelle on annettu työnjohdollista ohjausta.

Poliisihallitus teki selvityksen poliisien Facebook-ryhmän keskusteluista. Selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun Long Play -julkaisussa uutisoitiin viime kesänä ryhmässä käydyistä epäasiallisista ja rasistisista keskusteluista.

Ryhmä ei ole poliisin virallinen ryhmä, mutta poliiseja koskee myös vapaa-ajalle ulottuva käyttäytymisvelvollisuus.