Astronautti Kopra ihmetteli Vantaalla: Miksi ihmeessä Maa on Maa? 

Tätä näkyä suomalaistaustainen astronautti Timothy Kopra ihaili kuusi kuukautta ja sai ajatuksen, että ihmiskunnalla kyllä toivoa riittää.

Astronautti Timothy Kopra palasi kansainväliseltä avaruusasemalta lähes vuosi sitten, mutta hänestä tuntuu edelleen siltä, kuin paluusta olisi vain pari kuukautta.

– Aika lentää, kun on hauskaa, Kopra tokaisi puhuessaan medialle Tiedekeskus Heurekassa Vantaalla.
Suomalaissukuinen Kopra työskentelee tällä hetkellä Maan pinnalta käsin kansainväliseen avaruusasemaan liittyvien järjestelmien parissa.

– Eihän se aivan yhtä jännittävää ole kuin kiertää maapallon ympäri kerran puolessatoista tunnissa, hän myöntää.

Avaruuslennollaan kansainvälisellä avaruusasemalla Kopra ja muut astronautit tutkivat muun muassa ihmiskehon sopeutumista painottomuuteen ja sitä, miten eri aineet käyttäytyvät, kun Maan vetovoima ei vaikuta.

– Minulle mielenkiintoisinta on ollut yrittää ymmärtää painottomuuden vaikutusta ihmiskehoon, jotta voimme viedä tutkimuksia maan kiertorataa kauemmas.

Painottomuus vaikuttaa esimerkiksi lihaksiin ja luuston tiheyteen sekä silmänpaineeseen. Kopra kertoo, että avaruusasemalla oli ultraäänilaite, jolla astronautit tutkivat lihaksiaan maasta lähetettävien ohjeiden avulla. Kaikki tutkimukset tehdään tiiviissä yhteistyössä maanpinnalla olevan tiimin kanssa.

Mars-lennolla aika on riski

Painottomuuden vaikutusten ymmärtäminen on tärkeää Mars-lentojen onnistumiseksi, mutta Kopra korostaa, että tärkeintä Marsiin matkatessa on aika. Hänen mukaansa on ratkaistava vielä, miten lennon kestoa pystyttäisiin lyhentämään. Mitä pidempään matka kestää, sitä suuremmiksi riskit kasvavat.
Pitkällä avaruuslennolla vaarana on esimerkiksi säteily, joka on paljon voimakkaampaa kuin Maan kiertoradalla.

– Jos ja kun menemme Marsiin, meidän on mentävä sinne nopeasti. Mielestäni 6–9 kuukauden matka on todella pitkä, Kopra sanoo.

Hän huomauttaa, että Mars-lennolle tarvitaan selkeät tavoitteet, jotta rahoitus ja poliittinen tahto saadaan lennon tueksi. Hän arvioi, että Mars-lento saattaa toteutua 2030-luvulla.

– Mutta ehkä ensin kannattaa yrittää asutuksen rakentamista kuuhun ja kokeilla, millaista se on, ennen kuin pyritään Marsiin asti, Kopra pohtii.

Perhe pysyy maankamaralla

Maan kiertoradalle ihmisiä lennättävä avaruusturismi on teknologisesti saavutettavissa ja totta todennäköisesti lähitulevaisuudessa, Kopra arvioi.

– Miehitetyt avaruuslennot ovat kuitenkin vaikeita ja vaarallisia. Haasteena on luoda kannattava liiketoimintamalli, joka myös takaa ihmisille turvallisuuden.

Suomen-vierailulla mukana ollut Kopran vaimo Dawn Kopra ei itse lähtisi avaruuteen, vaikka saisi mahdollisuuden.

– Se ei ole minun juttuni. Ajattelen, että meistä yhden on parempi pysyä maassa, Dawn Kopra sanoo.
Myöskään Kopran perheen kahdesta aikuisesta lapsesta kumpikaan ei aio seurata isänsä jalanjälkiä. Astronautti Kopra sanoo, että lapset ovat nähneet, millaista astronautin työn vähemmän hohdokkaat puolet ovat.

– (Astronauttina oleminen) on lopulta kovaa työtä. Eihän ole täydellistä työtä, joka olisi pelkkää glamouria ilman henkilökohtaisia uhrauksia ja kovaa työtä.

Ihmiskunnalla riittää toivoa

Maan katselu yläilmoista on opettanut Kopralle paljon asioiden mittakaavasta. Avaruusasemalta näkee muun muassa mannerten valtavuuden.

– Maantiedon tunnilla opimme, että maan pinnasta suurin osa on veden peitossa, mutta kun katselee maapalloa avaruudesta, sen todella ymmärtää. Onkin hassua, että kutsumme planeettamme Maaksi, vaikka vettähän tämä oikeasti on.

Kopra kertoo ymmärtäneensä avaruudessa, miten paljon tilaa maapallolla on ihmisille. Hän uskoo, että ihmiskunnalla on toivoa ilmastonmuutoksen ja muiden uhkakuvien keskellä.

– Joskus tulee käsitys, että olemme maapallon kestokyvyn äärirajoilla, mutta se ei ole käsitys, joka minulle jäi sen jälkeen, kun katselin palloamme ylhäältä kuusi kuukautta.

Keho muistaa aiemmat lennot

Moni ei ajattele, että avaruuslentoja edeltää yli kahden vuoden tiivis valmistautumisjakso. Kahdella avaruuskomennuksella ollut Kopra ei tiedä, milloin hän pääsee avaruuteen seuraavan kerran.
– Kun palaa avaruudesta, joutuu takaisin jonon hännille. Yleensä seuraavan lentotehtävän saamiseen kuluu kaksi vuotta, mitä seuraa kahden vuoden valmistelu ja sitten puoli vuotta avaruusasemalla ja puoli vuotta palautumista, Kopra kertoo.

Avaruudesta palatessa sopeutuminen Maan painovoimaan ottaa oman aikansa. Kopra kuvailee tunnetta merisairauden ja flunssan yhdistelmäksi.

Viime kesänä hän laskeutui kahden kollegansa kanssa Kazakstaniin, josta Kopra lennätettiin ensin helikopterilla lentokentälle ja sieltä suoraan Texasin Houstoniin, jossa astronautti pääsi tapaamaan perhettään. Lopullinen toipuminen vei pari viikkoa.

Ihmisen keho muistaa kuitenkin hyvin aiemmat kokemuksensa, Kopra huomauttaa. Kun hän lensi ensimmäisen kerran avaruuteen, pahoinvointi tuli paljon voimakkaampana kuin viime vuoden lennolla.
Heta Hassinen

Keskustelua aiheesta

Kittilän kunnanjohtajan paikkaa haki 13 

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä 7. helmikuuta 2017.

 

Kittilän vs. kunnanjohtajan paikkaa on hakenut 13 ihmistä. Kunnanhallitus päätti marraskuun alussa jatkaa hakuaikaa, sillä tehtävään oli vähän riittävän kokeneita tai kouluttautuneita hakijoita. Perjantaina päättyneessä haussa paikkaa haki 13 ihmistä, joista yksi oli jo aikaisemmin paikkaa hakeneiden joukossa. Viransijaisuuden haku päättyi alun perin lokakuun lopussa, ja tehtävään haki 13 ihmistä.

Nyt hakijoiden joukossa on muun muassa kasvatustieteiden maisteri, kaksi filosofian tohtoria ja kaksi diplomi-insinööriä. Useilla hakijoilla on kaksi eri tutkintoa. Hakijat ovat eri puolilta Suomea. Viransijaista etsitään vuodeksi 2018.

Kittilän kuntaa painavat useiden kuntapäättäjien rikossyytteet. Aiempi kunnanjohtaja irtisanottiin vuonna 2014. Korkein hallinto-oikeus on linjannut, että irtisanominen oli laiton.

(STT)

Keskustelua aiheesta

Pikkupotilaansa morfiineja varastanut hoitaja sai vajaat pari vuotta ehdollista vankeutta

Kuva: Jari Soini

Pienen saattohoitopotilaansa morfiineja varastanut hoitaja sai perjantaina ehdollista vankeutta Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa. Hänet tuomittiin syyttäjän vaatimalla tavalla vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Lisäksi oikeus määräsi naiselle 80 tuntia yhdyskuntapalvelua eli kymmenen tuntia enemmän kuin syyttäjä vaati.

Nainen tuomittiin muun muassa varkaudesta, huumausaineen käyttörikoksesta ja törkeästä pahoinpitelystä.
Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että kolmivuotiaalle lapselle oli ainakin kymmenen kertaa annettu morfiinin sijasta vettä. Toisaalta lapsi ei ole näytön perusteella ollut vuorokaudessa kokonaan ilman morfiinia.

Oikeuden mukaan lapselle aiheutui kipua ja tarpeetonta kärsimystä ja tämä altistui ainakin hengenvaarallisille vierotusoireille. Teko kohdistui täysin puolustuskyvyttömään, kuolemansairaaseen lapseen, josta nainen oli hoitovastuussa.

Teko oli oikeuden mukaan harkittu, erityisen julmalla tavalla tehty ja kokonaisuutenakin törkeä. Se toistui useita kertoja noin puolentoista kuukauden aikana loppusyksystä 2015.

– Käräjäoikeus toteaa myös, ettei hoitaja ole lopettanut menettelyään vapaaehtoisesti, vaan siinä vaiheessa, kun hän jäi teosta kiinni, tuomiossa sanotaan.

Oikeus otti perusteluissaan huomioon myös muun muassa puuttuneiden lääkeannosten määrän ja sen, että nainen tiesi menettelynsä vaikutuksista.

Vanhemmat ovat kertoneet lapsen voinnin muuttuneen varsin nopeasti sen jälkeen, kun nainen oli tullut mukaan hoitajarinkiin.

Valvira vei oikeudet

Hoitaja tunnusti vaihtaneensa osaan morfiiniruiskuista vettä sekä unilääketabletteja allergialääkkeeseen. Hän käytti varastamiaan aineita itse.

36-vuotias nainen myönsi syyllistyneensä pahoinpitelyyn mutta ei törkeään sellaiseen. Hän kiisti teon erityisen julmuuden ja piti tekoaikaa lyhyempänä kuin oikeus.

Oikeus arvioi, että teon moitittavuus puoltaisi ehdotonta vankeustuomiota. Tuomiossaan se kuitenkin päätyi siihen, että rangaistus voidaan määrätä ehdollisena, sillä naisella ei ole taustallaan aiempaa vankeusrangaistusta eikä tuomiota pahoinpitelyrikoksesta. Lisäksi oikeus huomioi naisen terveydentilan, olot, motiivin ja hoitoon hakeutumisen. Motiivina ei ollut ensisijaisesti aiheuttaa lapselle kärsimystä.

Nainen tuomittiin lisäksi viime kevääseen ajoittuvista rattijuopumuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.
Valvira otti naiselta viime vuoden alkupuolella pois oikeudet harjoittaa kätilön ja sairaanhoitajan ammattia ensin väliaikaisesti ja sen jälkeen toistaiseksi. Valviran lakimiehen Henna Wiiala-Keskisen mukaan hoitaja oli työskennellyt aiemmin muun muassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa.

Päivi Paju, STT

Keskustelua aiheesta

Mies närkästyi – ei päässyt bussin kyytiin, rikkoi tuulilasinpyyhkijän, esti bussin kulun

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Mies ei pitänyt, kun häntä ei laskettu bussiin. Bussi ei ole ollut ajossa. Kuvan bussi ei ollut osallisena.

Närkästyneen miehen epäillään estäneen bussin liikkeellelähdön Espoossa – väänsi tuulilasinpyyhkijän varren
Poliisi epäilee närkästyneen miehen estäneen linja-auton liikkeellelähdön Espoon Otaniemessä varhain perjantaina. Miehen epäillään suutuspäissään vääntäneen bussin tuulilasinpyyhkijän varren.

Hälytys Otaniemeen tuli ennen puolta kuutta aamulla. Ilmoituksen mukaan päihtynyt mies estää bussin liikkumisen seisomalla kulkupelin edessä.

Kun poliisi saapui paikalle, mies seisoi yhä bussin edessä kiinni keulassa.

Poliisin tiedotteen mukaan kuljettaja kertoi miehen suivaantuneen, koska ei päässyt bussiin sisälle, sillä linja ei ollut vielä ajossa. Tämän vuoksi miehen epäillään vääntäneen lasinpyyhkijän varren ja menneen protestiksi auton eteen.
Epäilty lähti lopulta paikalta poliisiauton kyydissä. Asiaa tutkitaan liikennerikkomuksena ja lievänä vahingontekona.

    

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

JSN:ltä langettavat Ylelle ja Iltalehdelle – vanha venäläinen aprillipila toi tuomion

Kuva: Sirpa Taskinen
- Minä en aseisiin tartu, vakuuttaa Hippu Ähtäristä.

Julkisen sanan neuvosto (JSN) on antanut kaksi langettavaa päätöstä Ylen ja Iltalehden viime kesänä julkaisemista sotahirviuutisista. Yle ja Iltalehti uutisoivat tuolloin puna-armeijan kouluttaneen hirviä taistelutarkoituksiin. JSN:n mukaan tiedot ja kuvat juttuihin oli saatu uudesta turisteille suunnatusta museosta, mutta ne olivat alun perin lähtöisin venäläisen tiedejulkaisun aprillipilajutusta vuodelta 2010.

JSN toteaa päätöksessään, että Ylen ja Iltalehden olisi pitänyt muun muassa korjata virheelliset uutiset selkeämmin ja nopeammin.

JSN:n selvityksen mukaan Neuvostoliitossa kokeiltiin hirvien käyttämistä vetojuhtina, mutta niitä ei koulutettu taistelutarkoituksiin Suomea vastaan Ylen ja Iltalehden juttujen väittämällä tavalla.
JSN päätti asiasta keskiviikkona.

(STT)

 

Keskustelua aiheesta

Uudesta Länsimetrosta paljastui ikävä moka: Yli miljardin maksaneesta uutuudesta unohtui keskeinen asia – nyt kuljettajat ajelevat kupla otsassa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Tapiolassa kuljettaja joutuu hoitamaan tarpeensa pusikkoon.

– Kun koeliikenne länteen tänä syksynä käynnistyi, kävi ikävällä tavalla ilmi, että Länsimetro suunniteltiin automaattiohjattavaksi. Niinkin pieni, mutta ihmiselle aika olennainen asia kuin vessa, pääsi unohtumaan, toteavat HKL:n raitiovaunun- ja metrojunankuljettajia edustava pääluottamusmies Pekka Hirvonen ja kunnossapidossa työskentelevä Kari Uusikumpu.

Sekä kuljettajia että kunnossapidon ja huollon henkilöstöä työskentelee metrotunneleissa koko rataverkon laajuudella.

Asiasta kertoo tuore JHL:n jäsenlehti Motiivi.

Pääteasemalla melkein puolen kilometrin matka vessaan – yhteen suuntaan, Tapiolassa vessaa ei ole

Espoon Matinkylän pääteaseman takana, ns. Tiistilän kuilussa, syvällä maan uumenissa on monttu, jossa tehdään metrojunien huolto- ja kunnostustöitä, kertoo Motiivi. Sieltä edestakainen vessareissu kestää noin 20-25 minuuttia.

– Mitattu on. Kävelyä lähimpään vessaan tulee noin 400 metriä ja sitten hissillä ylös. Pelkkään matkaan menee normaalivauhdilla noin 8-10 minuuttia suuntaansa, vahvistaa Uusikumpu.

Matinkylän huoltomonttu on käytössä seuraavat neljä viisi vuotta. Kun länsimetro on laajentunut Kivenlahteen, siirtyvät huollot sinne.

– Pitääkö sinnitellä sinne asti? Vai saisiko Matinkylän vessan hiukan lähemmäksi? Eihän se länsimetro maksanut kuin hiukan yli miljardin, ihmettelevät Hirvonen ja Uusikumpu.

Tapiolan kääntöraide on käytössä arviolta seuraavat 50 vuotta. Siellä ei ole vessaa ensinkään.

– Siellä ei ole myöskään hissiä. Nouset ensin maanpinnalle 252 rappua, yhteensä 44 metriä, ja voit sitten asioida pusikossa, kertoo Uusikumpu.

Keskustelua aiheesta