tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Asunnon hankkiminen vaikeutuu vuonna 2016

Asuntolainoille on tulossa kiinteä lainakatto. Valmisteilla olevan lakiehdotuksen mukaan pankit saavat jatkossa myöntää asunnon hankintaan lainaa enintään 90 prosenttia sitä varten annettujen vakuuksien määrästä, valtiovarainministeriö kertoi.

Asunnon ostajalla pitää siis olla vähintään 10 prosentin omarahoitusosuus tai vastaava määrä muita vakuuksia.

Ensiasunnon ostajilla katto olisi 95 prosenttia, eli heiltä vaadittaisiin pienempi omarahoitusosuus kuin muilta.

Lisäksi Finanssivalvonta (Fiva) saisi valtuudet tiukentaa lainakattoa jopa 80 prosenttiin, jos asuntomarkkinat uhkaavat vakavasti ylikuumentua.

Lain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuusta 2016 alkaen.

Lainakaton pystyttäminen tyssäsi aiemmin pankkien vastustukseen. Uudesta mallista on elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan neuvoteltu tiiviisti valtiovarainministeriön ja Finanssialan keskusliiton (FK) kanssa. Molemmat ovat sitoutuneet siihen.

Vapaavuoren mukaan Suomen asuntomarkkinoilla ei nyt näy erityisiä ylikuumenemisen merkkejä, vaan lainakattoa tarvitaan pitkän aikavälin vakauden varmistamiseksi.

Finanssialan Keskusliiton mielestä lainakatto edellyttää valtiolta uusia toimia, joilla helpotetaan nuorten asunnonhankintaa. FK esittää, että nykyinen ASP-säästämisjärjestelmä uudistettaisiin ja muun muassa ASP-säästämisen ala- ja yläikärajoja väljennettäisiin.

AVAINSANAT

Juhlaviikkojen katalonialaisesitys Birdie oli miniatyyrimallinnus suurista kohtalonkysymyksistä

Kuva: Pasqual Gorriz
Apokalyptinen kansainvaellus päätyy Melillan aidalle, jonka toisella puolella vartoo golf-kolon kita.

Helsingin juhlaviikkojen tytärfestivaali Stage avattiin Korjaamolla tänä vuonna esityksellä, jonka voi sanoa olevan lähtökohdiltaan todella ajan hermolla. Sen polttopisteessä oli Pohjois-Afrikasta Espanjaan suuntautuva pakolaisvirta, ja esittävä ryhmä tuli Barcelonasta, jossa tehtiin viime perjantaina terrori-isku vain päivää ennen kuin Suomen Turussa tapahtui vastaavia kauheuksia.

Ei ollut mikään kohtalonomainen sattuma, että ”Birdie”-esityksen videoscreenillä näkyi Marokon lippu. Sekä konkreettinen että vertauskuvallinen dynamo esityksessä on näet Espanjan Pohjois-Afrikan erillisalueisiin kuuluva Melillan kaupunki, joka  sijaitsee Marokon valtion sisällä Välimeren rannalla. Unelma vapaudesta törmää tässä pikkuparatiisissa kaupungin ympärille 20 vuotta sitten pystytettyyn seitsemän metriä korkeaan ja 20 kilometriä pitkään teräsaitaan. Sillä pidetään Länsi- ja Pohjois-Afrikasta virtaavat maahanmuuttajavirrat hallinnassa.

Melillassa, entisessä vapaasatamassa, vapaus on varsin suhteellinen käsite. Aidan sisällä liputttaa vapaan liikkuvuuden puolesta vaahtoava EU, toisella puolella liehuu Marokon punainen yhden tähden lippu kuin vaaran merkkinä. Toisella puolella elää toivo päästä parempaan maailmaan, toisella puolella lyödään golfpalloa haaveena päästä reiältä alle ihannetuloksen. Siis taas se birdie!

Helsingin Juhlaviikot, Korjaamo

Agrupación Senor Serrano: Birdie

Esityskonsepti Àlex Serrano, Pau Palacios & Ferran Dordal – Valosuunnittelu ja video-ohjelmointi Alberto Barberá –
Esiintyjät Àlex Serrano, Pau Palacios, David Muñiz, Simone Milsdochter (ääni) 

Aidan yli luvatta yrittäviä maahanmuuttajia rinnastettiin esityksessä lintuihin, sekä vapauden symbolina että hitchcockilaisena uhkatekijänä. Kun linnut kerääntyvät kököttämään joko aidalle tai, niin kuin Hitchcockin klassikkoelokuvasssa, kiipeilytelineelle (jollainen Melillan aitakin julman ironisesti ajatellen on), niin muodostavatko ne automaattisesti uhkan meille kunnon ihmisille, pohtii esitys.

Vangitsee katseen, ajatukset vain puolittain

Agrupación Senor Serranon Birdie on yhdistelmä videotaidetta, installaatiota ja äänikollaasia, perinteistä teatteria siinä ei ole pätkääkään. Kaksi ryhmän jäsentä liikkuu pitkin näyttämöä videokameroiden kanssa siirtäen screenille apokalyptisia näkyjä. Ilman kameroita nuo näyt eivät uhkaavaa luonnettaan paljastaisikaan, sillä ne on luotu näyttämän lattialle pienen pienillä miniatyyrihahmoilla.

Tuhansien muovifiguurien kansainvaelluksen syitä ei tarvitse arvailla: ilmastonmuutoksen aiheuttama ruoka- ja vesipula, ebolan ja muiden fataalien sairauksien luoma paniikki, poliittiset epävakaudet eri puolilla Afrikkaa, taloudellinen riisto (Shellin tankkiauton pienoismalli ei sekään ole sattumalta näyttämöllä)… sen tähden pitkä virta kiertää vääjäämättä kohti näyttämölle pystytettyä minimittaista Melillan aitaa, kohti vapautta, joka ei kuitenkaan kovin monelle koita.

Figuurivirrassa pakenevat yhtenä massana eläimet ja ihmiset. Eläinhahmoissa näkyy maapallon luonnonkierron pitkä historia: dinosaurukset tallustavat rinnan kotijäätikkönsä menettäneiden jääkarhujen kanssa. Ympäri käydään ja yhteen tullaan, näissä lopun ajan asioissakin.

Birdie onnistuu vangitsemaan katseen sataprosenttisesti, mutta ajatukset vain osittain. Ehkä me olemme jo nähneet niin paljon kuvavirtaa pakolaisista, sulavista napajäätiköistä, kasvavista kuivuusalueista, että miniatyyriperformanssi ei oikein enää kouraise, kiinnostaa kyllä yksityiskohdissaan. Väläykset Hitchcockin Linnut-elokuvasta ja muu screenille ajettu sälä eivät auta asiaa, pirstaloivat mieltä vaan entisestään.

Kiistattoman naulitseva esitys Birdie  kuitenkin on. Kun tuulikone hyrähtää lopussa  käyntiin muovihahmoista siivotulla näyttämöllä, huomaa ajattelevansa, että tässäkö kaikki olikin.

Mutta se tuuli, koneellisenakin. Se tuo aavistuksen vapaudesta, lintusen, liidosta.

Birdiellä esitykset vielä Korjaamon Vaunusalissa ti 22.8. ja ke 23.8.  klo 20.

Keskustelua aiheesta

”Kuinka näin pääsi käymään?” – Paavo Väyrynen syyttää Laura Huhtasaarta ja ”Kike” Elomaata

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen arvostelee perussuomalaisten kansanedustajia Laura Huhtasaarta ja Ritva Elomaata. Väyrynen muistuttaa tehneensä kansalaisaloitteen vuonna 2015 kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa. Väyrynen kokee, että ps-edustajat ovat käätäneet kelkkansa.

Väyrynen kirjoittaa blogissaan, että terävimpiä puheenvuoroja asian lähetekeskustelussa eduskunnassa käyttivät perussuomalaisten Simon Elo, Elomaa ja Huhtasaari. Syksyllä 2016 perustuslakivaliokunta aloitti valiokuntaneuvos Matti Marttusen laatiman mietintöluonnoksen käsittelemisen.

”Marraskuun lopulla valiokunta yllättäen päätti, että mietintöä ei laaditakaan. Minulle kerrotun mukaan perussuomalaiset jäsenet ajoivat innokkaimmin aloitteen hautaamista valiokuntaan.”

”Ennen vuoden 2015 eduskuntavaaleja kuitenkin lähes kaikki perussuomalaisten eduskuntaryhmään valitut ehdokkaat olivat Ylen vaalikoneessa olleet sitä mieltä, että Suomen olisi parempi olla euroalueen ulkopuolella. Ja jo ennen eduskuntakäsittelyn aloittamista sekä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho lupasivat, että puolueen kansanedustajilla on eduskuntakäsittelyssä vapaat kädet.

Väyrynen kysyy, voisivatkohan hallitusvastuusta vapautuneet Huhtasaari ja Elomaa kertoa, kuinka näin pääsi käymään? Miksi petitte meidän kansalaisaloitteen allekirjoittaneiden luottamuksen?”

Väyrysen mielestä kysymys Suomen jäsenyydestä euroalueessa on juuri nyt polttavan ajankohtainen.

”Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksia taloudellisen yhteisvastuun lisäämiseksi euroalueella ja sen kehittämiseksi ylikansallisen liittovaltion suuntaan. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on antanut niille täyden tukensa. Yleisesti odotetaan, että Ranska ja Saksa ryhtyvät viemään komission ehdotuksia eteenpäin.”

Väyrysen mukaan komission ehdotukset ovat täydellisessä ristiriidassa Suomen nykyisen hallituksen ohjelman kanssa.

Keskustelua aiheesta

Miksi Turun puukkoiskusta epäillyn tietoja ei löydy Eurodac-rekisteristä? – Ministeri Häkkänen selvittää

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo selvittävänsä parhaillaan sitä, miksi Turun puukkoiskusta epäilty marokkolaismies ei näkynyt rekisterissä Suomessa.

STT kertoi maanantaina, että mies saapui Euroopassa ensin Saksaan, mutta ei rekisteröitynyt saksalaismedian tiedon mukaan turvapaikanhakijaksi. Abderrahman Mechkah kuitenkin rekisteröitiin ja häneltä otettiin dna-näytteet sekä biometriset tunnisteet.

Mies olisi voitu Dublin-menettelyn myötä palauttaa Saksaan, mutta näin ei toimittu. Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo sanoi STT:lle, että Euroopasta turvapaikkaa hakevien sormenjäljet tallennetaan Eurodac-rekisteriin, jossa miehen tietoja ei siis nyt ollut.

Repo sanoi, että ongelmana on, etteivät viranomaiset pääse käsiksi kaikkiin Euroopan maiden rekistereihin, esimerkiksi rikoksen perusteella tehtyihin rekisteröinteihin.

Häkkänen sanoo odottavansa viranomaisdataa siitä, mitä on tapahtunut.

– Onko meillä edelleen sellainen tilanne, ettei eurooppalainen yhteistyö pelaa. On avainkysymys, että tietojen vaihtaminen toimii. Jos henkilö siirtyy toisesta maasta toiseen ja jos hänellä on mahdollisesti taustallaan rikoksia, se on pakko saada tietoon.

Häkkänen uskoo, että asia nousee esiin Euroopan oikeusministereiden seuraavassa kokouksessa.

– Selvitämme kuitenkin nyt yksityiskohtaisesti sitä, mitä on tapahtunut, Häkkänen sanoo.

Keskustelua aiheesta

Myös kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin

Kolmas Turun puukkoiskun epäilty 18-vuotias mies vangittiin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Hänet vangittiin syytä epäillä -perusteella. Poliisilta pyydetään lisäselvitystä asiasta viikon kuluessa.

Pääepäilty ja toinen epäilty 18-vuotias vangittiin aiemmin todennäköisin syin epäiltynä kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta yrityksestä. Pääepäilty myönsi puukotukset, mutta toinen epäilty kiisti osallisuutensa tekoihin.

Käräjäoikeus käsittelee vielä yhden epäillyn vangitsemisen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Qvintus: Två partier jobbar för svenskan i Finland och det större av dem är SDP

Kuva: Johan Kvarnström

En riktigt aktiv försvarare av svenskans ställning är tillbaka i SDP:s tjänst. Dimitri Qvintus är nu kommunikationsansvarig för ordförande Antti Rinne och den socialdemokratiska riksdagsgruppen.

Lue lisää

Diskussion