Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

D-analyysit

Asuntomarkkinoilla velallisen toivonkipinät siintävät kaukana, mutta ostaja on nyt kuningas

Nora Vilva
Kolumnit

Pasi Kuoppamäki

Kirjoittaja on Danske Bankin pääekonomisti.

Energiakriisi, inflaation raju kiihtyminen ja korkojen nousu koettelevat kuluttajia Euroopassa.

Pasi Kuoppamäki

Kuluttajien luottamus talouteen on romahtanut ennätysalas Suomessa ja yritysjohtajienkin luottamus näkymiin on heikentynyt. Taantuma näyttää vääjäämättömältä talven aikana, eikä seuraavasta nousukaudesta ole vielä ennusmerkkejä.

Kuluttajat ovat sitkeästi puskeneet päin talouiden vastatuulia, mutta ostovoiman heikkeneminen pakottaa miettimään rahan käyttöä tarkemmin. Kuluttajat keskittyvät perustarpeisiin, jolloin monia muita hankintoja lykätään.

Taantumauutiset eivät rohkaise perustoimeentuloaan murehtivaa kuluttajaa asuntokaupoille, ellei uutta asuntoa sitten oikeasti tarvita, kun muutetaan vaikka työn perässä toiselle paikkakunnalle.

TILASTOKESKUKSEN ja Suomen Pankin tilastojen perusteella tiedetään, että asuntokauppa hiljeni kesällä koronan tuomaa etätyöbuumia edeltäneen ajan lukemiin. Asuntosijoittajien lainanotto hyytyi enemmän kuin omaa kotia etsineiden asuntolainojen nostot.

Syksyllä tilanne ei muuttunut parempaan suuntaan. Kiinteistömaailman Pulssi -raportin mukaan kauppamäärät jäivät marraskuussa keskimääräisistä marraskuun luvuista noin kolmanneksen.

Pankeista sai vielä viime vuonna asuntolainaa alle prosentin kokonaiskorolla. Negatiivisten viitekorkojen maailmassa maksettiin käytännössä vain marginaalia. Pian asuntolainan kokonaiskorko hipoo neljää prosenttia. Se ei ole paljoa niille jotka muistelevat 1990-luvun alun korkoja, mutta nousu on ollut nopea ja korot eivät ole olleet yhtä korkealla yli 10 vuoteen.

Euroopan keskuspankki nostaa ohjauskorkoja melko varmasti vielä lisää, mutta markkinakoroissa tämä on jo huomioitu, joten korkotaso tuskin nousee enää merkittävästi. Samaan aikaan rajusti noussut inflaatio rasittaa asuntolainaa maksavien taloutta kovaa. Asuntolainojen verovähennysoikeus on huvennut 10 prosenttiin korkomenoista, joten korkojen nousu puraisee täydellä voimalla.

ASUNTOMARKKINOILLA ostaja on nyt kuningas. Asuntojen hinnat laskivat kesäkuun huippulukemasta noin 3,5 prosenttia lokakuuhun mennessä. Hinnat laskevat todennäköisesti lisää talvella. mutta varsinaista romahdusta ei välttämättä nähdä.

Harva haluaa tai on pakotettu myymään asuntoaan halvemmalla kuin miksi sen oikean arvon mieltää. Suomessa asuntojen hinnat ovat kehittyneet melko maltillisesti verrattuna rakennuskustannuksiin tai ansiotasoon, eikä hinnoissa ole kuplaa puhkeamaisillaan.

Vilkas uudistuotanto merkitsee uusien asuntojen tarjonnan kasvua lähiaikoina, mikä omalta osaltaan painaa hintatasoa ja lisää myös vuokra-asuntojen tarjontaa. Ylitarjonnan vuoksi asuntosijoittajat eivät pysty nostamaan vuokria kohoavia korkomenoja ja vastikkeita vastaavasti.

Toistaiseksi myymättömien uusien asuntojen määrä ei ole noussut voimakkaasti, mutta taantuman edetessä rakennusyhtiöiden tilanne saattaa heiketä. Uudistuotannon voikin odottaa supistuvan 2023, mikä auttaa vakauttamaan asuntomarkkinaa.

Asuntomarkkinat pysyvät melko vakaina niin kauan kuin työllisyys pysyy hyvällä tasolla. Työttömyys yhdistettynä kohonneisiin elinkustannuksiin vaikeuttaa asuntolainojen hoitamista, mikä voisi aiheuttaa pakkomyyntejä.

TYÖMARKKINAT ovat pysyneet melko hyvässä vireessä koko syksyn ja avoimia työpaikkoja on edelleen runsaasti. Monet yritykset ovat kärsineet työvoimapulasta talouden elpyessä koronan aiheuttamista ongelmista, mikä kannustaa pitämään kiinni osaavista työntekijöistä.

Taantuman aikana työllisyystilanne todennäköisesti heikkenee hieman, mutta toistaiseksi sekä työmarkkinat että asuntomarkkinat näyttävät kestävän taantuman tulonsuhteellisen pienin vaurioin.

Vuosi 2023 on asuntovelalliselle haasteellinen, mutta lainoihin voi hakea lyhennysvapaata tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Inflaation pitäisi helpottaa vuoden kuluessa. Polttonesteet ja monet raaka-aineet ovat jo laskeneet huippuhinnoista. Tuotantoketjut toimivat paremmin ilman koronarajoitusten rasituksia ja rahtikustannukset ovat laskeneet.

Kallis energia ja nousevat työvoimakustannukset ylläpitävät inflaatiota yhä normaalia korkeammalla, mutta taantuma ja inflaation lasku voivat kääntää ohjauskorot laskuun vuonna 2024. Asuntovelallisen tunnelin päässä näyttäisi siis pilkottavan etäisiä valonpilkahduksia.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE