Atanas Aleksovskilla syytä juhlaan – synttärit ja hääpäivä

Aleksovskeilla oli perjantaina syytä juhlaan: Atanaksen synttärit ja heidän hääpäivänsä.

Tampereen kaupunginvaltuuston sosialidemokraattisen valtuustoryhmän puheenjohtaja Atanas Aleksovski täytti torstaina 25. tammikuuta 50 vuotta. Syntymäpäivävastaanotto oli perjantaina Finlaysonin palatsissa.  Yhden asian syntymäpäiväsankari teki selväksi kaikille onnittelijoilleen: Perjantaina hän ja hänen vaimonsa viettivät päivälleen myös 15-vuotishääpäiväänsä.

Suomeen Aleksovski saapui 24-vuotiaana pakolaisena 1990-luvun alussa. Aikaa tuosta hetkestä on kulunut hieman yli – 24 vuotta.

Sarajevossa musiikkitieteen maisteriksi opiskellut mies aloitti uuden elämänsä lehdenjakajana.  Nyt hän työskentelee Kotilinnasäätiön toiminnanjohtajana. Hän on paitsi demariryhmän puheenjohtaja Tampereen kaupunginvaltuustossa myös kaupunginhallituksen 3. varapuheenjohtaja ja kaupunginhallituksen konsernijaoston varapuheenjohtaja.

Reilut parikymmentä vuotta sitten pakolaisena maahan tullut mies on noussut maan toiseksi merkittävimmän kaupungin keskeiseksi vaikuttajaksi. Siis opiskellut ja siirtynyt aina vain vaativimpimiin tehtäviin niin työurallaan kuin luottamustehtävissäänkin.

Laatusanoja, joita Aleksovskista käytetään, on monia. Sallitaanko synttärijuhlien  kunniaksi – älykäs, lahjakas, sisukas, yritteliäs, auttamisenhaluinen ja päämärätietoinen? Jokainen voi hiljentyä hetkeksi ja  miettiä 24-vuotiaana pakolaisena kuoleman keskeltä Suomeen tulleen nuoren miehen luomaa uraa. Häkellyttävä – ei ainoastaan Tampereella vaan koko Suomessa. Niinpä onnittelemassa oli ensimmäisenä oma valtuustoryhmä Ilpo Sirniön johdolla.

a.

Mikä mies?

Toiminnanjohtaja Atanas Aleksovskista on kirjoitettu paljon. Mutta mitä ajattelevat miehestä hänet tavalla tai toisella tuntevat? Saavatko edellämainitut laatusanat katetta?

– Balkanin sodan kokemukset ovat muovanneet miestä. Sodan kauheudet ovat saattaneet kovettaa hänen persoonaansa ja toisaalta selkiyttää hänen arvomaailmaansa.

– Historia ja hänen henkilökohtaiset kokemuksensa ovat opettaneet hänelle, ettei pelkällä pehmeydellä voi kovissa tilanteissa pärjätä, saatikka onnistua.

– Hän koki sosialidemokraattiset arvot maahanmuuttajana muiden puolueiden arvoja läheisimmiksi: ihmisarvo ja oikeudenmukaisuus päällimmäisinä.

– Hän on nähnyt ja ymmärtänyt, ettei sotimisesta seuraa kuin raunioita. Hän on kypsynyt ihmisenä ja ajattelijana. Hän ymmärtää niin sanotun konsensuksen – yhteistyön merkityksen ja tärkeyden.

– Hän ei ole halunnut profiloitua vain maahanmuuttajien edunvalvojaksi. Hänellä on verkostoja laajemmin. Paitsi politiikan myös urheilun piirissä.

– Muistan vuoden 2012 ”headhanttauksen” Kunnallisjärjestön puheenjohtajaa haettaessa. Tehtävä oli vaikea, koska Sdp oli vallasta syrjässä, järjestön talous retuperällä ja valtuustoryhmäkin eripurainen. Aluksi ehdokkaaksi nousutta Atanasta vastustettiin jyrkästi. Osa ilmeisesti syntyperän vuoksi. Lisäksi hänen osaamiseensa talousasioissa ei luotettu.

– Kun päädyimme Atanakseen, hänellä katsoittiin olevan sellaisia kykyjä ja ominaisuuksia, joilla saataisiin asiat kuntoon, ja sen jälkeen myös homma rullaamaan.

Ja välillä onnittelijoihin. Alla olevassa kuvassa onnittelemassa  Tampereen sosialidemokraattien kunnallisjärjestön edustajat uuden puheenjohtajansa Jyrki Koskisen  johdolla.

 

Tehtävä vaati johtajuutta

– Johtaja ei voi kumartaa joka suuntaan. Joskus on pakko sanoa ei. Tästä saattoi seurata joillekin henkisiä vammoja.

– Myös Atson temperamentti on tuottanut tulkintavaikeuksia. Suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu ”kiivastuminen” ja nopea tahtipuikon heiluttaminen. Tätä on tulkittu väärin määräilyksi ja yhden miehen diktatuuriksi. Monilta Atson temperamentti saattoi tuntua oudolta ja pelottavaltakin

– Atso on ollut esimerkki siitä, että itsensä likoon laittaminen ja kaikkensa antaminen tuottaa tulosta. Tarvitaan siihen toki kykyjäkin.

– Atanaksen polittisen uran nousu johtui pitkälti asioitten nopeasta omaksumisesta ja sen ymmärtämisestä, että onnistuminen perustuu sosiaalisten taitojen lisäksi kokonaisuuksien hallintaan.

– Kaksi vaalivoittoa ja Kunnallisjärjestön talouden oikaiseminen onnistuivat Atsolta. Valitettavasti se synnytti kateutta ja riitoja.

– Populismin nousu ja maahanmuuttovastaisuus ovat Suomessakin vaikea toimintaympäristö ”muualta” tulleelle. Lehdistö elää kielteisistä uutisista. Atso on henkilönä saattanut oikoa mutkia ja unohtanut suomalaisen byrokratian kiemurat. Uskon ja tiedän hänen silti nauttivan suurta luottamusta tamperelaisten poliitikkojen piirissä.

– Ainakin minä Kotilinnasäätiön asukkaana olen tyytyväinen. Säätiö on hyvittänyt, jos ongelmia on ollut. Mukava nukkua yönsä rauhassa, mennä aamupuurolle ja -kahville sisäpihan yli kahvilaan. Ei joka aamu, mutta joskus. Ne, jotka jaksavat, voivat mennä kuntosalille. Minä en jaksa. Mutta minä haen kirjoja omasta kirjastosta.

Ja onnittelijoita virtasi. Vuorossa Tampereen kaupunki ja kaupunginhallitus pormestari Lauri Lylyn (oik) ja konsernijohtaja Juha Yli- Rajalan johdolla.

 

Kuvat: Ismo Alhoniemi

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Linnea West – ”Politiikassa tarvitaan herkkyyttä, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa”

Saaristosta kotoisin olevalle Linnea Westille meri on tärkeä elementti. Vaasasta löytyy hyviä lenkkeilymaastoja meren rannalta.

Pohjanmaan poliisilaitoksella vanhempana rikoskonstaapelina työskentelevä 31-vuotias Linnea West muutti Vaasaan vuonna 2015. Hänen työhönsä kuuluu muun muassa seksuaalirikosten ja lapsiin kohdistuneiden rikosten tutkinta. Työn ohella hän opiskelee Vaasan yliopistossa hallintotieteitä pääaineenaan julkisoikeus. Lenkkeilystä ja judosta vastapainoa hakeva, 3-vuotiaan pojan äiti haluaa edistää erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastaa monipuolisesti, vanhempien tulotasosta riippumatta.

– Olen aiemmin ohjannut judoharjoituksia lapsille ja päässyt näkemään kuinka paljon hyvä harrastus voi antaa lapselle. Hyvä itsetunto ja ympäristön tukema oma identiteetti on hyvä perusta, jolle rakentaa, West toteaa.

Lasten hyvinvointi on aikuisten käsissä

Vaasaan muuton jälkeen politiikka alkoi kiinnostaa ja Linnea West liittyi SDP:hen. Hänelle oli itsestään selvää lähteä mukaan myös ensimmäisiin kuntavaaleihinsa vuosi sitten keväällä.

– Halusin päästä vaikuttamaan ympäristöön, jossa lapseni tulevaisuudessa kasvaa. Näin sanoessani tarkoitan lapsia laajasti. Haluan saada lasten ja nuorten äänen paremmin kuuluviin yhteiskunnassa. Lasten hyvinvointi ja tulevaisuus on meidän aikuisten käsissä, hän painottaa.

Kuntavaalien jälkeen Linnea West nousi merkittävälle paikalle. Varavaltuutettuna hän otti vastaan myös kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajan tehtävän, joka on ollut haastava ja samalla innostava. Westille uusien asioiden oppiminen ja itsensä kehittäminen on tärkeää.

– Haluan kehittyä ammatissani, luottamustehtävissä, harrastuksissa ja tienkin pienen poikani vanhempana. Olen jämäkkä ja minulle on tärkeää seistä niiden asioiden takana, joihin uskon ja samaan aikaan herkkä, enkä häpeä sitäkään. Herkkyys on myös edellytys sille, että pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan. Se on taito, jota politiikassa tarvitaan, jotta inhimillisyys ohjaisi päätöksentekoa, West toteaa.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtajalla on selvät tavoitteet työlleen.

– Laadukas varhaiskasvatus ja koulutus on avainasemassa ja niiden taso täytyy vähintäänkin säilyttää nykyisellä tasolla, mielellään satsata jopa enemmän. Maksuton ja laadukas koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikkien perheiden lapsilla on mahdollisuus vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa, hän sanoo.

Konkarit mentoroimaan uusia tulokkaita

Politiikka vaikuttaa Westin mukaan kaikkiin arkipäiväisiin asioihin ja politiikassa SDP edustaa hänelle tärkeitä arvoja. Tasa-arvoa, oikeudenmukaisuutta ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Hänen mukaansa kaikista pitää Suomessa pitää huolta.

– Huonosti voivat ihmiset näkyvät kaikkien elämässä. Poliisina olen ollut näkemässä, millaista pahoinvointia esimerkiksi nuorten laiminlyönti voi aiheuttaa. Yhden ryhmän pahoinvointi vaikuttaa koko yhteisöön, West sanoo.

Linnea Westin mukaan nuorille tulisi antaa myös politiikassa ja SDP:ssä enemmän tilaa ja se pitäisi näkyä luottamuspaikkojen jaossa.

– Vaasassa tämä on toteutunut hyvin. Konkarien vankka kokemus, nuorten innostus ja uusien ideoiden hyödyntäminen yhdessä vievät politiikkaa terveelle pohjalle. Konkarit voisivat entistä vahvemmin toimia uusien tulokkaiden mentoreina, hän ehdottaa.

Linnea Westin mukaan keskeisin haaste kuntapolitiikassa Vaasassa on tällä hetkellä nuorten mielenterveysongelmat. Hänen mukaansa korjaavien toimien sijaan pitäisi satsata entistä enemmän ennalta ehkäisyyn. Kotikaupunkinsa Vaasan parhaita puolia on sen kaupunkimaisuus, mutta samalla yhä tallella oleva yhteisöllisyys.

– Pidän myös Vaasan vahvaa kaksikielisyyttä positiivisena asiana. Kaupungissa on myös mahdollisuus opiskella monipuolisesti eri aloja, usealla eri kielellä, West kiittelee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Päivikki Saukko – ”Työttömien kurittaminen ei ole ratkaisu työllistämiseen”

Pääluottamusmies Päivikki Saukon työ on liikkuvaa. Tässä matkalla jälleen työpaikkakäynnille.

Osuuskauppa KPO:n päätoimisena pääluottamusmiehenä (PAM) neljä ja puoli vuotta työskennellyt vaasalainen Päivikki Saukko kohtaa työssään jatkuvasti asioita, jotka vaativat muutoksia tai korjaamista. Työ matalapalkka-alalla, osa-aikaisuus tai uudet koulutussuunnitelmat huolettavat ihmisiä työpaikoilla. Erityisesti puhuttaa työntekijöiden jaksaminen ja se, miten palkalla tulee toimeen.

– Tärkeintä on kuunnella ihmisiä ja yhdessä etsiä ratkaisuja. Kuntapäättäjänä olet samassa roolissa. Ihmisten kuunteleminen on tärkeintä ja sen jälkeen tekeminen. Tämä kaikki on jatkuvaa uuden oppimista myös itselle, Saukko toteaa.

Jos tässä hetkessä olisi valta muuttaa tai korjata yksi päätös, Saukolle se olisi työttömyysturvan aktiivimalli.

– Työttömien kurittaminen ei ole ratkaisu työllistämiseen, vaan miettiä ratkaisuja kuinka työtön saadaan työelämään ja järjestää koulutusta, mikä edesauttaa työelämään pääsyn. Ei voi rangaista työtöntä siitä, ettei töitä ole, hän painottaa.

Omassa arjessa Päivikki Saukolle tärkeää on oma perhe; mies, kolme aikuista lasta ja ensimmäinen lapsenlapsi. Myös ulkoilu ja lenkkeily omien koirien kanssa on aikatauluihin sopiva harrastus – jääkiekon seuraamista unohtamatta.

– Olen onnellisesti sekaisin mummoilusta. Lapsenlapsi Leevi on saanut mummon ja paapan päät pyörälle, hän iloitsee.


Vaihtoehdot esiin ihmisten arjen kautta

Ensimmäisissä kuntavaaleissaan vuosi sitten keväällä Saukko nousi Vaasan kaupunginvaltuuston varajäseneksi. Hän on myös jäsenenä Vaasanseudun Areenat kuntayhtymän hallituksessa.

– Kuntapolitiikassa itseä lähellä on lasten ja nuorten tulevaisuus sekä vanhusten palvelut. Näihin pitäisi pystyä panostamaan entistä enemmän. Myös hyvät perusterveydenhuollon palvelut tulee kuulua kaikille tulotasosta riippumatta, Saukko sanoo.

Hän näkee kotikaupunkinsa Vaasan kauniina ja elinvoimaisena rannikkokaupunkina, joka tarjoaa monia mahdollisuuksia. Ydinkysymys sekä kuntapolitiikassa että valtakunnan päätöksenteossa tällä hetkellä Saukon mielestä on se, miten rahat käytetään, mikä on kuntalaisten näkökulmasta tärkeintä ja mihin kannattaa investoida.

– Tässä puolueiden näkemykset eroavat toisistaan. Me haluamme kaikille tasa-arvoisen kohtelun ikään, sukupuoleen ja varallisuuteen katsomatta. Nyt tuntuu siltä, tämä maa halutaan jakaa kahtia, köyhiin ja rikkaisiin, hän puuskahtaa.

SDP:lle on tärkeää, että ketään ei jätetä ja kaikista pidetään huolta. Nämä arvot ovat myös Saukolle tärkeimpiä ja siksi puoluevalinta aikoinaan oli selvä. SDP:n tulisi hänen mukaansa olla vielä enemmän esillä ja tuoda oma vaihtoehto esiin ihmisten arjen kautta.

– Enemmän saisi tuoda arjesta kertovia ”tarinoita” julki. Sosiaalinen media tarjoaa tähän hyvän kanavan, Saukko ehdottaa.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

Juttuun lisätty tieto ammattiliitosta ja muutettu Päivikki Saukon työnantaja Keski-Pohjanmaan osuuskauppa Osuuskauppa KPO:ksi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Kirsi Panula – ”Joku meidän asioista päättää, miksi en minäkin?”

Kirsi Panula iloitsee kotikaupunkinsa Kokkolan panostuksista lapsiperheiden palveluihin - tuore kokeilu lasten päivystys 24/7 on tästä hyvä esimerkki.

Arkielämän sankariksi itseään kuvaileva SDP:n varavaltuutettu, media-alan myyntipäällikkö ja kolmen pojan äiti Kirsi Panula Kokkolasta on aina halunnut vaikuttaa asioihin. Myös uudet asiat, niiden taustat ja uudet ihmiset kiinnostaa. Hän on mukana tällä hetkellä kymmenen eri järjestön toiminnassa. Lasten kautta yhteys vanhempainyhdistyksiin sekä harrastusten myötä eri seuroihin on ollut vuosien varrella luontevaa.

– Kaikki asiat kytkeytyvät tavalla tai toisella toisiinsa. Liika tieto ei haittaa, mutta jos sitä on liian vähän, eikä ole kiinnostusta ympärillä oleviin asioihin siitä voi olla haittaa. Joku meidän asioista päättää kuitenkin, miksi en minäkin, hän naurahtaa.

44-vuotias Panula on ollut mukana pitkään ay-liikkeessä ammattiliitto Pron aktiivina ja hän huomasi, että politiikkaan ja ylipäätään päätöksentekoon niin valtakunnan kuin paikallisellakin tasolla liittyvät asiat tulivat vastaan kaikkialla.

– Se osaltaan kannusti mukaan myös kuntapolitiikkaan. Halusin mukaan päättämään, ensimmäistä kertaa viime kuntavaaleissa ehdolla ollut Panula kertoo.

Aktiivisen arjen vastapainona Panulalle tärkeitä ovat ulkoilu, retkeily ja mökkeily. Omassa elämässä kaikkien tärkeintä on kuitenkin aina terveys, rakkaus, lapset ja työ.

Nuorille koulutusta ja vanhuksille turvaa

Panulan mielestä perheiden jaksaminen ja toimeentulo ovat suoraan yhteydessä siihen, että lapsista kasvaa terveitä ja tasapainoisia nuoria, jotka ottavat aikuistuttuaan vastuun itsestään ja lähimmistään sekä tekevät työtä ahkerasti.

– Myös omien teinien ja opiskelijoiden tulevaisuus kiinnostaa. On tärkeää, että he saavat laadukasta koulutusta ja opiskelijoiden ei tarvitsisi elää köyhyydessä ja opiskella velkarahalla, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän valtuuston varapuheenjohtajana toimiva Panula toteaa.

Häntä pohdituttaa myös vanhusten asema. Heille on hänen mielestään turvattava kaikissa oloissa riittävä eläke ja hoiva.

– Nyt kaikki tehdyt leikkaukset kurittavat juuri näitä tahoja, hän sanoo.

Panulaa huolettaa, etteivät päättäjät päätöksiä tehdessään kykene näkemään niiden oikeita vaikutuksia ihmisten jokapäiväiseen elämään.

– Liian moni päättäjä on etääntynyt ihmisten arjesta ja myös tulotasosta. Tunteettomasti otetaan niiltäkin, joilta ei voisi enää ottaa. Jokainen voisi elää peruspäivärahalla kuukauden verran ja kokeilla miten sillä nyky-Suomessa tulee toimeen, hän ehdottaa.

Avointa ja rehellistä politiikkaa maalaisjärjellä

Kirsi Panulalle puoluevalinta aikoinaan oli luonnollinen ja ainut vaihtoehto. SDP on hänen omia arvojaan lähellä ja hänen mielestään puolue tekee avointa ja rehellistä politiikkaa maalaisjärjellä.

– On tärkeää, että puolustetaan pieni- ja keskituloisia perheitä ja ollaan sen jokapäiväisen arjen jaksamisen puolesta toimijoita, hän sanoo.

Panulan mukaan SDP tarvitsee enemmän uusia ja innokkaita ihmisiä mukaan toimintaan. Hän uskoo, että yhdessä ihmisten pariin jalkautuminen tuottanee parhaiten tulosta.

– Itse yllätyin positiivisesti, kuinka helppo oli tulla mukaan ja tehdä asioita yhdessä alusta alkaen, hän kertoo.

Kokkola on lasten kaupunki

Kokkola on hyvä kotikaupunki, mutta myös kehittämiselle on sijaa. Panulan mielestä nuoret tarvitsevat enemmän edullisia asuntoja, terveitä kouluja tarvitaan lisää ja koulutuksesta säästäminen on saatava loppumaan. Myös hyvästä vanhustenhuollosta on pidettävä kiinni.

Kokkolaa Kirsi Panula pitää erityisesti lasten kaupunkina. Hänen mielestään hyvästä esimerkistä käy tuore kokeilu lasten päivystys 24/7, joka antaa nopean avun. Myös opiskelumahdollisuudet ovat Kokkolassa mainiot.

–  Omatkin lapseni jäivät Kokkolaan opiskelemaan, kun löytyi sopiva koulutuspaikka läheltä kotia, hän iloitsee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Terhi Leivo-Holmqvist – ”Oli kunnia-asia lähteä mukaan”

Terhi Leivo-Holmqvist työnsä ääressä.

UPM Pietarsaaren sellutehtaalla työnjohtajana työskentelevä paperiteknikko Terhi Leivo-Holmqvist lähti vuosi sitten keväällä mukaan kuntapolitiikkaan. Joku oli häntä suositellut ja paikalliset demarit lähestyivät kysyen kuntavaaliehdokkaaksi.

– Tuntui ihan kunnia-asialta lähteä mukaan, työpaikkansa luottamusmiehenä ja Ammattiliitto Pron edustajistossa vaikuttava Leivo-Holmqvist toteaa.

Kuntavaaleissa hänet valittiin varavaltuutetuksi. Myös jäsenyys sivistyslautakunnassa on hänelle mielenkiintoinen vaikuttamisen paikka. Tämän lisäksi hän aloitti tämän vuoden alusta Pohjanmaan sosialidemokraattien piirihallituksen jäsenenä.

Työn ja luottamustehtävien vastapainona liikunta on Leivo-Holmqvistille tosi tärkeä juttu. Hän on harrastanut koko elämänsä liikuntaa monipuolisesti. Pääasiassa juokseminen ja maratonit ovat liikuttaneet vuosien varrella. Nykyään juokseminen on siirtynyt uimahallin altaaseen. Tärkeää elämässä on myös oma perhe; aviomies, aikuiset pojat ja yksi lapsenlapsi.

Kouluverkko pohdinnassa

Terhi Leivo-Holmqvist ei ole paljasjalkainen jeppisläinen, mutta jo 32 asuinvuotta Pietarsaaressa kertoo viihtymisestä.

– Pietarsaari on pikkuinen, talvella talviuneen vaipuva merenrantakaupunki, joka herää kesällä henkiin, hän kehuu kotikaupunkiaan.

Kuntapolitiikassa Leivo-Holmqvistille lähellä sydäntä ovat lapset ja nuoret sekä ikäihmisten hyvinvointi. Sivistyslautakunnan jäsenelle Pietarsaaressa on ollut oman vaikuttamisen kannalta keskiössä kaupungin tuleva kouluverkko.

– Haasteena on erityisesti eri kieliryhmien tasapuolinen kohtelu kouluasioissa. Suomenkielisellä puolella ei ole helppoa asioiden hoito. Pietarsaaressa sivistyspuolella parasta on kuitenkin pitkään toteutettu lasten kielikylvetys, joka toimii hyvin, Leivo-Holmqvist kertoo.

Kiireettä ja kuunnellen parempia päätöksiä

SDP puolueena tuntui Terhi Leivo-Holmqvistille omalta. Taustalla on Antti Rinteen vaikutus jo Toimihenkilöunionin ajoilta. Kuntapäättäjänä hän haluaa olla luotettava, rehellinen, oikeudenmukainen sekä sanojensa takana pysyvä.

– Samat arvot ja toimintatavat kuin puolueella, hän painottaa.

Päätöksenteossa Leivo-Holmqvist korjaisi yhden asian. Hänen mukaansa pitäisi entistä paremmin kuunnella tasapuolisesti kaikkia ryhmiä ja pyrkiä katsomaan asioita joka kantilta.

– Ja kiireettä. Näin syntyy kuntalaisten kannalta parempia päätöksiä, Leivo-Holmqvist sanoo.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Anu Huhtinen – ”Vapaaehtoistyöstä sisältöä elämään”

Anu Huhtinen asuu avopuolisonsa kanssa Ähtärin Vääräkoskella lapsuudenkodissaan. Oma koti on hänelle tärkeä paikka.

Ähtärissä SDP onnistui  viime kevään kuntavaaleissa mainiosti. Valtuustoryhmän koko kasvoi ja yksi uusista valtuutetuista on 41-vuotias Anu Huhtinen. Hänen elämänsä mullistui vuonna 2011 sairastumisen vuoksi.

– Tein kahta työtä ja opiskelin Tampereen ammattikorkeakoulussa tradenomiksi, kunnes yllättäen sain 35-vuotiaana syöpädiagnoosin. Elämä heitti kerralla kuperkeikkaa ja sain syövästä loppuelämän kaverin. Työ ja koulu jäi ja jouduin jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle, Huhtinen kertoo.

Toivuttuaan pahemmasta Anu Huhtinen innostui vapaaehtoistyöstä. SPR:n ystäväpalvelusta löytyi mielekästä tekemistä. Sen kautta hän on mukana muun muassa pitämässä kerhoja ikäihmisille palvelutalossa. Toinen sydäntä lähellä oleva asia Huhtiselle on syöpäyhdistystoiminta.

– Vedän Ähtärissä syöpävertaistukiryhmää, jonka puitteissa olen myös edustajana Ähtärin vammaisneuvostossa, Huhtinen toteaa.

Ikäihmiset, vammaiset ja sairaat tarvitsevat puolustajan

Ikäihmisten, sairaiden ja vammaisten asiat ovat Anu Huhtiselle erityisen tärkeitä. Hänen mukaansa juuri heidän asemansa on kaikkein heikoin ja heistä ei itsestään aina ole omia etujaan ajamaan.

– Näiden ryhmien asioista on usein päättämässä henkilöitä, joilla ei ole aavistustakaan heidän tarpeistaan. Näiden ryhmien palveluista ei pidä enää säästää yhtään, Anu Huhtinen painottaa.

Huhtinen on ollut aina kiinnostunut oman kotikuntansa asioista. Vaikuttamisen halua ja politiikan kipinää taustalta jo löytyi, kun SDP:n paikalliset toimijat lähestyivät ja pyysivät ehdokkaaksi kuntavaaleihin. Anu Huhtinen koki ajan olevan sopiva.

– Puolue oli oikeastaan ”veressä”. Olenkin sanonut olevani isoäitini jalanjäljillä. Ja yllätyin isosta äänimäärästä. En olisi uskonut kerrasta pääseväni läpi. Tämä veti nöyräksi, hän sanoo.

Kaupunginvaltuutettu Anu Huhtinen on myös jäsenenä Ähtärin kaupungin kasvu- ja elinvoimatyöryhmässä sekä hän toimii lautamiehenä.

Kuntalaisten yhteydenotot tärkeitä

Syntyperäinen ähtäriläinen tuntee kaupungin asiat. Pari asiaa huolettaa. Kaupungin talous ja pandat. Huhtinen luottaa tosin siihen, että kriisikuntana Ähtäri ei ole enää kauan. Hänen mukaansa suunta talouden tasapainottamisen osalta on oikea.

–  Tulevat investoinnit, uusi liikuntahalli ja päiväkoti, ovat järkeviä ja meidän keskusta-alueemmekin alkaa pikkuhiljaa taas piristymään. Pandojen osalta huolettaa se, olemmeko osanneet varautua siihen, että kaikki sujuu matkailun osalta sujuvasti, Huhtinen pohtii.

Hänen mukaansa Ähtärin vahvuus on hyvä yhteishenki. Päätöksentekoon kaivataan enemmän avoimuutta ja kuntalaisten ääntä pitäisi kuunnella.

– Ähtäriläisillä on valtavan hyviä ajatuksia ja ideoita, heitä pitäisi vaan kuulla enemmän. Olen itse helposti lähestyttävä ja valtuutettuna olen hyvin iloinen, että ihmiset ovat lähestyneet rohkeasti asioiden kanssa. Toivottavasti näin myös jatkossa, Huhtinen rohkaisee.

 

Omakuva-juttusarjassa esitellään erilaisia toimijoita alueelta. Juttusarjan alkuun esittelyssä uusia valtuutettuja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta