HaatainenTarjousbann

YLE: Nobinan bussit pysähtyvät pääkaupunkiseudulla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Nobinan bussiliikenne pysähtyy pääkaupunkiseudulla huomenna. Kuvan bussilla ja kuljettajalla ei ole tekemistä jutun kanssa.

Nobinan bussit pysähtyvät vuorokaudeksi ja pääkaupunkiseudulla jää ajamatta satoja vuoroja. Näin kertoi Yle Uutisten verkkopalvelu hetki sitten.

Nobinan linja-autoliikenne pysähtyy huomenna torstaina aamuyöllä kello 3 tasan vuorokaudeksi työntekijöiden mielenilmaisun takia.

Töihin kuljettajat palaavat perjantaina aamulla kello 3. Mielenilmaisun takia ajamatta jää satoja HSL:n bussivuoroja. Nobinalla on Helsingissä neljä varikkoa ja Nobinan bussit ajavat HSL:n reiteillä eri puolilla pääkaupunkiseutua.

Nobina South -varikon pääluottamusmies Auror Kiserin mukaan mielenilmaus johtuu siitä, ettei konsernin pääluottamusmiestä päästetty tiistaina työntekijän tukihenkilöksi ja hänet poistettiin tilasta voimakeinoin.

– Tukihenkilö on normaalisti saanut olla paikalla kun sitä pyydetty. Tarkempaa syytä paikallaolon eväämiseen ei ole tiedossa ja neuvottelut, joissa tukihenkilöt ovat läsnä kuuluvat myös vaitiolovelvollisuuden piiriin, Kiseri sanoo.

Oriolan lääketoimitusten ongelmat jatkuneet

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig
Oriolan lääkejakelu ei vieläkään toimi kunnolla.

Lääketukkuri Oriolan lääketoimituksien ongelmat ovat jatkuneet, vaikka suuri osa lääkkeiden toimituksista onkin pystytty hoitamaan. Pitkään jatkuneen häiriön tilanteesta kertoi johtaja Eija Pelkonen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta keskiviikkona.
Oriola ei ole pystynyt täyttämään asiakaslupaustaan 24 tunnin toimitusajasta. Pelkosen mukaan apteekeille on nyt annettu suositus tilata lääkkeitä runsaahkosti ja etukäteen.

Osa apteekeista on Fimean johtajan mukaan joutunut lainaamaan edelleen lääkkeitä naapuriapteekeiltaan.

Pelkosen mukaan lääketoimitusten takkuilun taustalla on yksi selvä syy.

– Uuden toimitusjärjestelmän käyttöönotto ei ole sujunut kuten olisi pitänyt. Nyt korjataan niitä ongelmia.

Timo Ritakallio Ilmarisesta OP:n Reijo Karhisen seuraajaksi 

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
OP ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle.

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle tammikuussa täyttäessään 63 vuotta. Hallintoneuvosto on nimittänyt Karhisen seuraajaksi Timo Ritakallion, joka toimii nyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana. Ritakallio aloittaa tehtävässään maaliskuussa.
Karhiselle kertyi pääjohtajan tehtävässä yli kymmenen vuoden ura, sillä hän aloitti OP Ryhmän johdossa jo vuonna 2007. Hän on tehnyt koko uransa ryhmän palveluksessa.

Ritakallio, 55, työskenteli pitkään OP Ryhmässä ennen siirtymistään Ilmariseen. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori. Hänestä tulee samalla myös OP Yrityspankin hallituksen puheenjohtaja.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio valittiin Op ryhmän pääjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen.)

– Uuden pääjohtajan valinnassa korostuivat Ritakallion strateginen ajattelu, johtamisominaisuudet ja laajat verkostot sekä hänen mittava kokemuksensa OP Ryhmästä. Ilmarisessa hankittu toimitusjohtajakokemus erityisesti varallisuudenhoidosta, kansainvälisestä rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä sekä yritysten uudistumisprosesseista on eduksi, kun viemme OP Ryhmää 2020-luvulle. Olen erittäin luottavainen siitä, että Karhisen 10-vuotiskauden aikana rakennettu menestys ja uudistuminen jatkuvat myös uuden pääjohtajan alaisuudessa, kehui hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
Ritakallio ilmoitti ottavansa tehtävän innostuneena vastaan.

– OP Ryhmä on menestynyt viime vuosina erinomaisesti ja on vahvassa taloudellisessa kunnossa. Finanssiala elää suurta murrosta ja OP Ryhmä on muuttumassa strategiansa myötä entistä monialaisemmaksi toimijaksi. Otan pääjohtajan tehtävän vastaan innostuneena ja samalla nöyränä tunnistaen ne haasteet, joita tulemme yhdessä henkilöstön kanssa kohtaamaan tulevina vuosina, Ritakallio sanoi.

Karhisen eläköitymisen ja Ritakallion aloittamisen väliin jäävän ajan pääjohtajan tehtävää hoitaa johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen.

 

HS: Afganistanissa siepattu tuli  Suomeen viikonloppuna

Kuva: LEHTIKUVA / Aku Häyrynen
Ulkoministeriön kansalaispalvelupäällikö Pasi Tuominen vastasi Afganistanissa siepatun vapautustoimista.

Afganistanissa siepattuna ollut suomalainen palasi Suomeen viime viikonloppuna, kertoo Helsingin Sanomat. Ulkoministeriö vahvisti tiedon STT:lle keskiviikkona.
Nainen siepattiin Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa toukokuussa. Hän vapautumisestaan kerrottiin viime viikolla.

 

 

Ylen uusi päätoimittaja Jouko Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai TV-juttua

Kuva: lehtikuva/jouko jokinen

Yleisradion uudeksi päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen kertoo, ettei päätös jättää Aamulehti ollut helppo, mutta kun hän alkoi miettiä asiaa tarkemmin, ei tarjouksesta voinut kieltäytyä.

– Ei se helppoa ollut, mutta kun Rapala (viehe) tarttuu niin alkaa oikeasti miettimään tätä vaihtoehtoa. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Olisihan sitä hullu jos tällaiselle asialle sanoisi ei. Nuorena pitää mennä, kun vanhana ei enää jaksa, Jokinen sanoi STT:lle.

Päätöksen tekemiseen meni lopulta noin kolme viikkoa. Ensin viikko tunnustelua, sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua muun muassa toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.
Ylen roolista, sen mahdollisista muutoksista ja uusista painopisteistä Jokinen ei vielä halua sanoa mitään tarkempaa. Aikaisemmissa kannanotoissa hän on kritisoinut yhtiötä sen toiminnan laajuudesta. Nyt hän keskittyy kehumaan Ylen journalismia erinomaiseksi ja nimeää kolme keskeistä aluetta.

– Olenhan kyllä kritisoinut, kuinka laajaa se toiminta on. Kannattaako keskittyä joihinkin tiettyihin asioihin, ja tehdä ne erittäin hyvin, ja jättää toisia asioita pikkuisen vähemmälle. Mutta on kolme aluetta, joilla Ylellä on selkeä kansallinen tehtävä: ulkomaat, alueet ja urheilu. Niitä kukaan muu ei kykene tekemään edes. Niissä se rooli on poikkeava muusta mediasta.
Ylen edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään keväällä, muutamaa viikkoa sen jälkeen kun Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa. Jupakan aikana pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli pommittanut Yleisradion toimittajaa sähköposteilla asian uutisoinnista. Jokinen ei ole huolissaan, että poliitikkojen kanssa syntyisi uusia ongelmia.

– Palomuuri on varmaan viime kevään tapahtumien jälkeen entistä tiukempi. Voi olla, että poliitikot jo pelkäävät ottaa yhteyttä ja aristelevat antaa palautetta, mikä on huono asia, Jokinen sanoo.

Jokinen lupaa, ettei lyö luuria korvaan jos Sipilä soittaa.

Jokinen on aiemmin ottanut kantaa myös Yleisradion ja Suomen Tietotoimiston STT:n suhteeseen ja toivonut, että Yleisradio palaisi STT:n asiakkaaksi. Näin tapahtui keväällä, mutta sopimus on vuodenvaihteessa katkolla. Uudessa tehtävässään Jokinen aikoo perehtyä asiaan Yleisradion näkökulmasta.

– Jos järkevää on, niin ilman muuta jatketaan.

Lakimiestytär ei pidä tittelistään

Jokinen nostatti vilkasta keskustelua viikonloppuna, kun Aamulehti linjasi aikeestaan luopua sukupuolitetuista titteleistä ja korvata esimerkiksi eduskunnan puhemiehen puheenjohtajalla. Jokinen ei vielä julista tuovansa samaa käytäntöä myös Yleisradioon, mutta hän toivoo, että muutos nähdään aikanaan myös siellä.

– Toivottavasti jossain vaiheessa siirrytään. Olen vasta nyt tajunnut, miten sukupuolittunut kieli on. Se on vallan väline. Minun tytärtäni harmittaa hirveästi kun häntä kutsutaan lakimieheksi. Hän on 27-vuotias nainen. En ollut tajunnut sitä, että tämä on aika kipeä juttu monelle leidille. Miehenä sitä ei tule ajatelleeksi. Jos minut nimitettäisiin esinaiseksi, niin kyllä hetken miettisin, että mitä?

Tunnustusta rohkeasta valinnasta

Joulukuussa uuteen tehtäväänsä siirtyvä päätoimittaja on tähän asti työskennellyt pelkästään lehdistössä. Facebook-päivityksessään hän antoi Yleisradion hallitukselle tunnustusta rohkeudesta.

– Kiitän Yleisradion hallitusta rohkeudesta, kun se valitsi Ylen uutistoiminnan johtoon 58-vuotiaan turo-pukuisen, kaljun ja ylipainoisen miehen, joka ei ole eläissään tehnyt yhtään radio- tai tv-ohjelmaa. Lisäksi hänellä oli lapsena erittäin paha puhevika, Jokinen kirjoittaa.

Nina Törnudd, STT