Autoliikenteeseen 3-vuotinen sopimus — ei työajan pidennyksiä eikä kriisilauseketta

Kuva: Thinkstock

Autoliikenteen alat ovat päässeet sopuun työehtosopimuksesta. Sopimus on kolmivuotinen ja sisältää yhden optiovuoden.

Sen mukaan ensi vuonna yleispalkankorotuksia ei tehdä, mutta seuraavina vuosina noudatetaan teollisuuden yleistä linjaa. Lisäksi sopimukseen kuuluu joka syksy erikseen tehtävä taulukkopalkkojen liukumakorotus.

Sopimus ei sisällä työajan pidennyksiä eikä niin sanottua kriisilauseketta.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton (AKT) ja Autoliikenteen Työnantajaliiton (ALT) hallintojen on vielä hyväksyttävä sopimus.

Sopimus kattaa yli puolet AKT:n jäsenistä. Sopimus koskee kuorma-autoalaa, linja-autoalaa, huoltokorjaamoja, terminaaleja ja matkahuoltoa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

”Toivon kokemusta yhteisöstä, joka ei rajoita” – Urpilainen pohtii kirkon henkeä

Kuva: Kari Hulkko

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) pitää Suomen itsenäisyyden ja reformaation juhlavuosien teemoja oikeaan osuneina.

Hän muistutti, että 100 vuotta sitten maaliskuussa syntyi Suomen historian ensimmäinen parlamentaarinen hallitus – eli eduskuntapuolueiden laajan kirjon kattanut Tokoin senaatti.

– Tältäkin osin Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teema ”Yhdessä” on oikeaan osunut, Urpilainen totesi puhuessaan sunnuntaina ekumeenisen rukousviikon tilaisuudessa Hämeenlinnassa.

Urpilainen viittasi myös Martti Lutheriin, joka 500 vuotta sitten julkaisi 95 teesiä. Hänen viestinään oli, että täydellinen anteeksianto kuuluu ihmiselle ilman anekirjeitä.

– Tältä kannalta sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon juhlavuositeema ”Armoa2017!” että Suomen evankelisen allianssin teema ”Suomalainen usko” ovat onnistuneita.

Hän kiitti Suomen ortodoksisen kirkon järjestökenttää, joka on oivaltanut viettää juhlavuotta teemalla ”Juuret ja monikulttuurisuus”.

– Omien juurien tuntemus vahvistaa sekä omaa identiteettiä että valmiutta kohdata maailmanlaajuista erilaisuutta, Urpilainen muistutti.

Urpilainen puhui reformaation herättämistä ajatuksista kolmen kokemuksen kautta: teesejä naulaavan nuoren, seurakunnan palveluja käyttävän äidin ja yhteiskunnallisen vaikuttajan näkökulmasta.

Hän muisteli, kuinka naulasi opiskeluaikoina kirkkopäivillä muiden nuorten mukana teesejä kirkon uudistamiseksi.

– Jotain tällaista henkeä toivon kirkoillemme laajemminkin. Kokemusta yhteisöstä, jossa saa sanoa rohkeasti. Kokemusta yhteisöstä, joka ei kahlitse tai rajoita vanhaan vaan jossa saa unelmoida paremmasta.

Myös kansakunta tarvitsee kansalaistensa unelmia paremmasta.

Urpilainen on iloinen, että evankelisluterilainen kirkko haastaa reformaation merkkivuonna jäseniään laatimaan omia teesejään yhdessä eri kumppanien kanssa. Hän toivoi, että kirkot ja seurakunnat haastavat myös yhteiskuntaa uudistavaan ja yhteisvastuullisuutta vahvistavaan keskusteluun.

– Myös kansakunta tarvitsee kansalaistensa unelmia paremmasta ja tahtoa niiden unelmien tavoitteluun.

Lapsena ja nuorena kirkko oli läsnä Urpilaisen arjessa. Hän on äitinä huomannut, että jotain tällaista toivoo myös omalle lapselleen.

– Kokemusta yhteisöstä, joka ei ole täynnä kilpailua, vaatimuksia tai suorituksia vaan yhdessä jakamista ja yhdessä kokemista. Tällaiset lapsuuden ja nuoruuden kokemukset kantavat läpi elämän. Seurakunnat ovat kantaneet vastuuta lapsista ja nuorista. Toivon, että tämä vastuu jatkuu ja saa uusia muotoja.

Urpilaisen mukaan kristillinen perinne on vahvistanut pohjaa yhteisvastuulle niin lapsista kuin köyhistä.

– Olen ilolla todennut, ettei suomalaisten seurakuntien solidaarisuus pysähdy valtion rajoille, vaan kirkkojen sydän lyö myös pakolaisten hädälle ja kirkonkellot soivat myös sodan uhreille Aleppossa.

Kelan pääjohtaja väläyttää HS:ssa vuokrasääntelyä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Valtion tukemissa vuokra-asunnoissa voitaisiin ottaa käyttöön asteittainen vuokrasääntely, ehdottaa Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Elli Aaltonen Helsingin Sanomissa.

Hän myös esittää, että vuokrataloyhtiöt eivät saisi kerätä vuokrissa korjausrahaa, vaan korjauksiin varauduttaisiin joko erillisellä rahastolla tai valtion budjetin kautta.

Aaltonen on huolissaan siitä, että Kelan asumistukimenot ovat viime vuosina kasvaneet parinkymmenen prosentin vuosivauhtia. Tuen leikkaaminen ei Aaltosen mukaan ole ratkaisu, sillä tuen saajat vain siirtyisivät viimesijassa toimeentulotuen piiriin.

Valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja on noin 375 000. Ne on tarkoitettu ensisijaisesti pienituloisille. Vuokrissa ei saa kerätä voittoa, mutta korjauksiin on saanut varautua.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.

Sarjahukutuksista tuomittu jäi kiinni Joensuussa

Kuva: Lehtikuva / Minna Raitavuo

Sarjahukutuksista tuomittu Pekka Seppänen on saatu kiinni, kertoo Itä-Suomen poliisi. Hänet tavoitettiin Joensuussa tänään aamupäivällä toisen henkilön kuljettamasta autosta. Kiinniotto sujui rauhallisesti.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi tiistaina Pekka Tapani Seppäsen yli 14 vuoden vankeuteen muun muassa kahdesta taposta.

Seppästä ei epäillä tässä vaiheessa mistään rikoksesta, vaikka hän ei ilmoittautunut suorittamaan vankeusrangaistusta. Poliisin mukaan mies passitetaan tänään vankilaan.

Berner Oy saa palautetta Anne Bernerin vuoksi, ja kyselyjä tulee lisää, kun ministeri esiintyy julkisuudessa — ”Kyllä, kyllä se kiinnostaa”

Kuva: Lehtikuva
Ministeri Anne Bernerillä ei ole yhteyksiä Berner Oy:n toimintaan.

Sillintuonnilla liiketoimintansa aloittanut Berner Oy tiedottaa verkkosivuillaan harvinaisesti otsikolla ”Usein kysyttyä: Berner Oy:n omistussuhteet”.

”Asiakkailtamme on tullut useita kyselyjä Berner Oy:n omistussuhteista ja yhteyksistä liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriin. Samasta sukunimestä huolimatta liikenne- ja viestintäministerillä ei ole yhteyksiä Berner Oy:n toimintaan tai omistajasukuun.

Demokraatti tavoitti perjantaina iltapäivällä Berner Oy:n viestintäpäällikön Martina Liliuksen. Hän kertoo, miksi yritys päätyi tiedottamaan asiasta.

— Kuluttajat ja asiakkaat ovat antaneet palautetta lähinnä siitä, onko ministeri Berner Berner Oy:n hallituksessa ja onko hän meidän omistajia.

Vastaus siis on: ei ole.

Liliuksen mukaan Berner Oy on saanut palautetta noin vuoden ajan. Anne Berneristä tuli liikenneministeri vuonna 2015.

Viestintäpäällikkö sanoo, että yhteydenottojen määrä riippuu ”tilanteesta mediassa”. Nyt yhteydenottoja on tullut taas, kun keskustelu autoveroista ryöpsähti liikkeelle.

Palautteen tarkkaa määrää Lilius ei osaa arvioida.

— Esimerkiksi meidän brändeillämme on yli 30 sosiaalisen median tiliä. Viikoittain useita, hän sanoo.

Aina silloin, kun ministeri Berner on näkyvästi julkisuudessa?

— Kyllä, kyllä se kiinnostaa.

Lilius kertoo, että mielikuvissa yritys liitetään helposti ministeriin. Hän kertoo viime keväänä tehdystä kyselystä, johon vastanneista monelle tuli ensimmäisenä mieleen ”monialayritys Berneristä” ministeri Anne Berner.

— Tämä liittyy siihen, että meillä ei ole tuotteita yrityksen nimellä vaan olemme brändien nimillä.

Hän arvioi, että yritys on siksi jäänyt tuntemattomammaksi pitkästä historiastaan huolimatta.

— Mitään tiettyä harmia ei ole nähty, mutta halusimme selventää, koska meiltä kysytään asiaa paljon ja mielellämme kerrommekin, mikä omistusrakenteemme on.

Lilius kertoo, ettei ministeri Bernerillä tai hänen suvullaan ole myöskään koskaan ollut tekemistä yrityksen kanssa.

— Käsitykseni mukaan Bernerin suku tulee Sveitsistä ja Berner Oy:n suku tulee Norjasta.

Berner Oy kertoo tiedotteessaan, että yrityksen toiminta alkoi vuonna 1883, kun norjalainen Sören Berner aloitti sillintuonnin Norjasta Suomeen.

”Tällä hetkellä perheyhtiön toiminnassa ovat mukana 4. ja 5. sukupolvi Sören Bernerin jälkeläisiä.”

Berner Oy kertoo verkkosivuillaan olevansa myynnin ja markkinoinnin erikoisosaaja, joka toimii usealla eri alalla. Yrityksen pääkonttori, tuotekehitys ja tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa. Baltiassa ja Ruotsissa asiakkaita palvelevat tytäryhtiöt.

Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 289,3 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste oli 76,9 prosenttia. Vuonna 2015 konsernin henkilöstömäärä oli 524.

Berner Oy:n brändejä ovat muun muassa kampaamo- ja hygieniatuotteet XZ, LV, Herbina ja Oxygenol.

AVAINSANAT