Automaattinen jarrujärjestelmä ei toiminut – Saksan junaturman syitä selvitetään

Kuva: Lehtikuva/AFP
Pelastajat työssään junaturman tapahtumapaikalla Saksassa.

Saksan viranomaiset selvittävät, johtuiko Baijerin tiistainen junaturma teknisestä viasta vai inhimillisestä virheestä. Asiasta kertoi liikenneministeri Alexander Dobrindt.

Ministerin mukaan nopeusrajoitus paikalla oli sata kilometriä tunnissa. Kuljettajat käyttivät samaa raidetta, mutta eivät ilmeisesti voineet nähdä vastaan tulevaa junaa kaarteen vuoksi.

Dobrindtin mukaan raiteella on käytössä automaattinen jarrutusjärjestelmä, jonka olisi pitänyt estää onnettomuus. Järjestelmän pitäisi kytkeä jarrut päälle junassa, joka on väärässä kohdassa raidetta. Tutkijat selvittävät nyt, miksi järjestelmä ei toiminut.

Baijerin osavaltion sisäministerin Joachim Herrmannin mukaan junien oli tarkoitus ohittaa toisensa toisessa kohtaa raidetta.

Etelä-Saksassa tiistaiaamuna sattuneessa kahden junan törmäyksessä kuoli ainakin kymmenen ihmistä. Kuolleiden joukossa ovat molempien junien kuljettajat. Loukkaantuneita on yli 100, joista poliisin mukaan 18 on vakavasti loukkaantuneita. Poliisin mukaan yksi ihminen on yhä kateissa.

Onnettomuus sattui Bad Aiblingin kaupungin lähellä, kun kaksi taajamajunaa törmäsi toisiinsa. Ministeri Dobrindt kuvaili onnettomuuspaikan oloja erittäin vaikeiksi pelastustyöntekijöille.

Ei suomalaisuhreja

Suomen ulkoministeriön mukaan Saksan onnettomuusjunassa ei tuoreeltaan saatujen tietojen mukaan ollut suomalaisuhreja. Ministeriön viestinnästä kerrottiin tiistaina, että viranomaisille ei myöskään ollut tullut tiedusteluja omaisilta.

Onnettomuus on ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut junaturma Saksassa lähes neljään vuoteen. Huhtikuussa 2012 Offenbachissa kolme ihmistä kuoli ja 13 loukkaantui kahden junan törmäyksessä.

Saksan sodanjälkeisen historian pahin junaonnettomuus tapahtui Ala-Saksin osavaltiossa Escheden kylän lähellä vuonna 1998. Silloin 101 ihmistä kuoli, kun Münchenistä Hampuriin matkalla ollut juna suistui raiteiltaan.

AVAINSANAT

Saksassa oikeistopopulistit ensi kertaa ohi demareista

Kuva: Lehtikuva

Saksan oikeistopopulistisen Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio on ohittanut ensimmäistä kertaa sosiaalidemokraattisen SPD:n kannatuksen.

Asia käy ilmi saksalaisen Bild-lehden teettämästä tutkimuksesta, joka julkistettiin maanantaina.

Syyskuun liittopäivävaaleissa AfD:tä kannatti 12,7 prosenttia äänestäjistä ja SPD:tä 20,5 prosenttia. Mittauksen mukaan AfD on nyt Saksan toiseksi suosituin puolue.

Syyskuun vaaleissa AfD sai 94 paikkaa liittopäivillä. Vuoden 2013 vaaleissa puolue sai vain 4,7 prosenttia äänisaaliista.

Kannatusmittauksessa liittokansleri Angela Merkelin kristillisdemokraattien kannatus oli 32 prosenttia.

SPD:n kannatus on laskenut sen jälkeen, kun se suostui hallitusneuvotteluihin kristillisdemokraattien kanssa. Viikkoja kestäneiden neuvotteluiden jälkeen SPD ja kristillisdemokraatit saivat tässä kuussa aikaiseksi hallitusohjelman, jonka SPD:n jäsenistön on kuitenkin vielä hyväksyttävä. Jos jäsenistö hylkää ehdotuksen, vaihtoehtoina ovat kristillisdemokraattien johtama vähemmistöhallitus tai uudet vaalit.

SPD:n vaalitulos syyskuussa oli sen heikoin sodanjälkeisessä Saksassa. SPD:tä johtanut Martin Schulz erosi puolueen johdosta viime viikolla.

Insa haastatteli kyselyyn yli kahtatuhatta ihmistä.

Keskustelua aiheesta

Eduskunnan salassapitosäännöksiin kaavaillaan muutoksia – IS: Kansanedustajaa voisi uhata jopa vankeustuomio

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskunnan salassapitosäännöksiin on tulossa muutoksia. Tiedustelulakipaketti on tuomassa muutoksia eduskunnan työjärjestykseen.

Puhemiesneuvoston esitykset muutoksista ovat valmistumassa jo lähipäivinä, arvioi eduskunnan apulaispääsihteeri Timo Tuovinen STT:lle. Puhemiesneuvoston seuraava kokous on jo tiistaina.

Ilta-Sanomat uutisoi maanantaina, että eduskunnan työjärjestykseen on tekeillä muutos, joka kiristäisi suhtautumista tietovuotoihin. Lehden mukaan kansanedustajaa voi jatkossa uhata jopa vankeustuomio, jos hän kertoo valiokunnissa käsiteltävistä salaisista tai vaiteliaisuuden piiriin kuuluvista asioista.

Apulaispääsihteeri Tuovinen sanoo STT:lle, että työjärjestykseen ehdotetaan lisättäväksi pykälä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Tuovinen katsoo, ettei nykytilannetta ole tarkoitus muuttaa, vaan tarkoituksena on kirjata jo voimassa oleva tilanne.

– Valmistelua on tehty kuunnellen valtiosääntöasiantuntijoitakin, Tuovinen sanoo.

”Lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia”

Muutokset työjärjestykseen koskevat erityisesti uutta, perustettavaa tiedusteluvalvontavaliokuntaa ja sen toimintaa. IS:n mukaan työjärjestyksen muutos on kuitenkin huomattavasti laajempi ja ulottuu koskemaan kaikkea eduskunnan valiokuntatyöskentelyä.

Eduskunnan apulaispääsihteeri Tuovinen kiistää mittavat muutokset nykyisten valiokuntien osalta. Tuovisen mukaan kaikkien valiokuntien asiakirjoja koskeva muutos on, että eduskunnan työjärjestyksen nykyiseen pykälään ehdotetaan nyt lisättäväksi kansallinen turvallisuus.

– Eli myös kansallisen turvallisuuden suojelemiseksi asiakirjat voidaan määrätä salassa pidettäviksi, Tuovinen sanoo.

Lisäksi Tuovisen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalle ehdotetaan lisättäväksi työjärjestykseen uusi oma säännöksensä valiokunnan asiakirjojen salassapitovelvollisuudesta.

– Uusi valiokunta käsittelisi sellaisia asiakirjoja, jotka lähtökohtaisesti ovat kansallista turvallisuutta koskevia. Siellä lähtöolettamus olisi, että ne ovat salassa pidettäviä, kun muissa valiokunnissa on lähtöolettamana, että ne eivät ole salassa pidettäviä, Tuovisen sanoo.
STT–OLLI KUIVANIEMI

Keskustelua aiheesta

Tiedustelulait eduskuntaan tiistaina – pöydällä muun muassa sähköpostien ja Whatsapp-puheluiden seuranta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kansanedustajat saavat tiistaina eteensä harvinaisen ison urakan, kun paljon huomiota herättäneiden tiedustelulakien käsittely alkaa eduskunnassa. Massiiviseen lakipakettiin sisältyvät esitykset siviili- ja sotilastiedustelusta sekä tiedustelutoiminnan valvonnasta. Lisäksi perustuslakia on tarkoitus muuttaa siten, että luottamuksellisen viestin suojaa voitaisiin rajoittaa kansallisen turvallisuuden nimissä.

Lakien tavoitteena on taata kansallinen turvallisuus tilanteessa, jossa viestintäteknologia kehittyy nopeasti ja uhkista on tullut yhä enemmän rajat ylittäviä.

Kansalaisten silmissä kiinnostavin osuus on siviilitiedustelu, joka on herättänyt huolia yksityisyyden suojan murenemisesta.

Tarkkaan rajattua valvontaa

Merkittävä muutos olisi se, että suojelupoliisi ja Puolustusvoimat saisivat oikeuden tiedusteluun myös ilman selvää rikosepäilyä. Perusteluna on, että näin voitaisiin ehkäistä paremmin esimerkiksi terrorismia.

Erityistä huomiota lakiesityksissä on herättänyt tietoliikennetiedustelu, joka tarkoittaa Suomen rajat ylittävän verkkoliikenteen kuten sähköpostiviestien tai Whatsapp-puhelujen seulomista. Tätä on perusteltu tarpeella suojautua vakavilta tietoverkkouhkilta. Tähän asti viranomaisilla ei ole ollut valtuuksia kyseiseen tiedusteluun.

Hallitus on tähdentänyt, että kyse ei ole massavalvonnasta, koska lakiesitykset eivät mahdollista yleistä, kaiken kattavaa tietoliikenteen seurantaa. Tietoa suodatettaisiin tarkoin hakuehdoin ja aina erikseen tuomioistuimen luvalla. Suojelupoliisilla pitäisi olla ensin tieto tai epäilys jonkin selkeän ulkoisen uhkan olemassaolosta.

Suomen sisällä tapahtuvan verkkoliikenteen seulonta olisi kielletty. Tiedustelu koskisi tietoliikennettä, joka siirtyy suomalaisesta viestintäverkosta ulkomaiseen verkkoon tai päinvastoin.

Sivullisten viestit tuhottava

Rajoituksista huolimatta on oletettavaa, että tietoliikennetiedustelussa nousee esiin sivullisia koskevia viestejä ja tietoja, joiden tiedustelu on kiellettyä. Supon olisi hävitettävä tällaiset tiedot heti, kun niiden luonne on käynyt ilmi. Viranomaisilla olisi myös ehdoton kielto hyödyntää tällaisia tietoja mitään tarkoitusta varten.

Lausuntokierroksella kiinnitettiin huomiota siihen, että laeista on vaikea saada tarkkaa käsitystä, mihin ja kuinka laajaan aineistoon tietoliikennetiedustelu voisi kohdistua.

Supolla ei olisi välttämättä velvollisuutta ilmoittaa kohdehenkilölle, jos hänen viestiliikenteensä on päätynyt seulaan. Vastineeksi jokaisella olisi oikeus tehdä tiedusteluvaltuutetulle kirjallinen tutkimispyyntö siitä, onko häneen kohdistunut tiedustelua ja onko se ollut laillista.

Kuka valvoo valvojaa?

Tiedustelua tekevien tahojen valvontaa varten perustettaisiin uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu. Hänellä olisi laajat oikeudet saada viranomaisilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta sekä tehdä tarkastuksia näiden toimitiloihin. Valtuutettu voisi myös määrätä, että tiedustelutoiminta on keskeytettävä tai lopetettava, jos hän katsoo, että siinä on menetelty lainvastaisesti.

Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä. Lisäksi eduskuntaan perustettaisiin erillinen parlamentaarinen valvontavaliokunta.

Huolta on herättänyt erityisesti se, miten valvojien riippumattomuus taataan ja miten valtuutettu saa riittävät resurssit työhönsä.
STT–ANNU MARJANEN

Onko Migrin kiristyneen linjan taustalla poliittinen ohjaus? – Professori tukee Rinteen aloitetta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Poliisi jakoi Narinkkatorin kahtia, kun Don't send Afghans back -mielenosoitus sai vastamielenosoituksen - Don't send Afghans back -mielenosoitus järjestettiin Helsingissä lauantaina.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti lauantaina Demokraatissa, että pääministeri voisi asettaa Suomeen selvitysmiehen tarkastelemaan vastaavatko nykyiset käytännöt, joita noudatetaan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palauttamisissa, kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslain määräyksiä.

Samalla selvitysmies voisi tarkastaa noudattaako pakolaiskriisin aikana tehty uudistettu lainsäädäntö samoja kansainvälisisä sitoumuksia.

– Lisäksi pitää selvittää, toimivatko viranomaisemme ja tuomioistuinlaitos näiden säännösten mukaisesti, Rinne esitti.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin arvioi Demokraatille, että Rinteen ehdotus kuulostaa hänen korvaansa ihan asialliselta.

Firenzessä European University Institutessa professorina toimiva Scheinin katsoo, että Suomen uudessa ulkomaalaislaissa perusasiat ovat oikein.

– Mutta lain sisällä olevia oikeussuojakeinoja on heikennetty siten, että lakia sovellettaessaei enää kyetä takaamaan henkilöille itse laissa taattuja oikeuksia.

Heikennetyillä oikeussuojakeinoilla Scheinin tarkoittaa valitusaikojen lyhentämistä sekä oikeusavun saamisen vaikeuttamista. Myös täytäntöönpanon keskeytys on Suomessa nykyään korkean kynnyksen takana ja vaatisi pätevän asian nopeaa toimintaa.

– Nyt asianajajat eivät edes ota näitä tapauksia hoitaakseen, hän huomauttaa.

Scheinin kertoo lisäksi kaipaavansa selvitysmieheltä tarkastelua siitä, onko maahanmuuttoviraston äkillisesti kiristyneen turvapaikkapolitiikan taustalla poliittista ohjausta.

– Mielestäni tästäkin on viitteitä. Vaikka lakia ei perusasioissa muutettu, Migri kiristi linjaansa. Näen, että tässäkin suhteessa selvitysmiehen asettaminen olisi aiheellista.

Janne Ahonen hyppäsi viimeisen olympiahyppynsä – Suomi kahdeksas suurmäen joukkuekisassa

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Suomen mäkihyppymiehet sijoittuivat kahdeksanneksi Pyeongchangin olympialaisten suurmäen joukkuekisassa.

Joukkueeseen kuuluivat Antti Aalto, Andreas Alamommo, Jarkko Määttä sekä mitä todennäköisimmin viimeisen kerran olympiatasolla kilpaillut Janne Ahonen.

Toiselle kierrokselle viimeisenä edennyt Suomi keräsi kokonaispisteet 790,4.

Norja voitti joukkuemäen kultaa. Toiseksi hyppäsi Saksa ja kolmanneksi Puola.

Keskustelua aiheesta