Automaattinen jarrujärjestelmä ei toiminut – Saksan junaturman syitä selvitetään

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160209 Firefighters and emergency doctors work at the site of a train accident near Bad Aibling, southern Germany, on February 9, 2016. Two commuter trains collided head-on near Bad Aibling, around 60 kilometres (40 miles) southeast of Munich, killing at least eight people and injuring around 100, in what is believed to be the country's first deadly rail accident in three years. / AFP / Lukas BARTH - LEHTIKUVA / AFP
Pelastajat työssään junaturman tapahtumapaikalla Saksassa.

Saksan viranomaiset selvittävät, johtuiko Baijerin tiistainen junaturma teknisestä viasta vai inhimillisestä virheestä. Asiasta kertoi liikenneministeri Alexander Dobrindt.

Ministerin mukaan nopeusrajoitus paikalla oli sata kilometriä tunnissa. Kuljettajat käyttivät samaa raidetta, mutta eivät ilmeisesti voineet nähdä vastaan tulevaa junaa kaarteen vuoksi.

Dobrindtin mukaan raiteella on käytössä automaattinen jarrutusjärjestelmä, jonka olisi pitänyt estää onnettomuus. Järjestelmän pitäisi kytkeä jarrut päälle junassa, joka on väärässä kohdassa raidetta. Tutkijat selvittävät nyt, miksi järjestelmä ei toiminut.

Baijerin osavaltion sisäministerin Joachim Herrmannin mukaan junien oli tarkoitus ohittaa toisensa toisessa kohtaa raidetta.

Etelä-Saksassa tiistaiaamuna sattuneessa kahden junan törmäyksessä kuoli ainakin kymmenen ihmistä. Kuolleiden joukossa ovat molempien junien kuljettajat. Loukkaantuneita on yli 100, joista poliisin mukaan 18 on vakavasti loukkaantuneita. Poliisin mukaan yksi ihminen on yhä kateissa.

Onnettomuus sattui Bad Aiblingin kaupungin lähellä, kun kaksi taajamajunaa törmäsi toisiinsa. Ministeri Dobrindt kuvaili onnettomuuspaikan oloja erittäin vaikeiksi pelastustyöntekijöille.

Ei suomalaisuhreja

Suomen ulkoministeriön mukaan Saksan onnettomuusjunassa ei tuoreeltaan saatujen tietojen mukaan ollut suomalaisuhreja. Ministeriön viestinnästä kerrottiin tiistaina, että viranomaisille ei myöskään ollut tullut tiedusteluja omaisilta.

Onnettomuus on ensimmäinen kuolonuhreja vaatinut junaturma Saksassa lähes neljään vuoteen. Huhtikuussa 2012 Offenbachissa kolme ihmistä kuoli ja 13 loukkaantui kahden junan törmäyksessä.

Saksan sodanjälkeisen historian pahin junaonnettomuus tapahtui Ala-Saksin osavaltiossa Escheden kylän lähellä vuonna 1998. Silloin 101 ihmistä kuoli, kun Münchenistä Hampuriin matkalla ollut juna suistui raiteiltaan.

AVAINSANAT

Ministeriö: Varhaiskasvatuksen ei pidä kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia

Kuva: Kari Hulkko

Opetusministeriössä selvitellään, rajaako sairausloma lasten päivähoito-oikeutta.

– Asia on juristilla valmistelussa. Ministeriön kanta tässä vaiheessa on se, että sairausloma ei ole syy rajata subjektiivista päivähoito-oikeutta. Sairauslomalla ollaan kuitenkin työsuhteessa, opetusneuvos Kirsi Alila sanoo Demokraatille.

– Esimerkiksi pitkät lomautukset ovat sellaisia, jolloin voidaan mahdollisesti rajata, hän jatkaa.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) kertoi ilmi tulleista tapauksista, joissa lapsen päivähoito-oikeutta on rajattu tilanteessa, jossa perheessä on kaksi kokoaikatyössä käyvää huoltajaa ja joista toinen on joutunut sairauslomalle.

– On pyydetty toimittamaan päiväkotiin lääkärinlausunto, jossa käy ilmi, jos ei ole kykenevä hoitamaan lastaan, vaan tarvitsee yhä kokopäivähoidon lapselleen sairauslomansa aikana. Näin, vaikka huoltajan työelämästatus on ”kokoaikatyössä”, Taavitsainen hämmästelee.

Hän jätti eduskunnassa tänään asiaa käsittelevän kirjallisen kysymykseen. Näin ollen asia tulee myös tätä kautta ministeriön pöydälle.

– Varhaiskasvatuksen tehtävä ei ole kysellä vanhempien sairauslomatodistuksia. Päivähoidon pitää perustua luottamukseen ja siihen, että vanhemmat kertovat asioista ja sairauslomallakin voi olla monesta eri syystä. Sairausloma on aikaa, jolloin vanhemman pitäisi kuntoutua työkykyiseksi, esimerkiksi käydä fysioterapiassa tai levätä, Kirsi Alila toteaa.

– Sairauslomatodistus toimitetaan työnantajalle. Varhaiskasvatuksessa ei ole osaamista eikä pätevyyttä arvioida sairauslomien sisältöä eikä tehdä niiden pohjalta johtopäätöksiä rajauksen perusteeksi. Kyseessä on myös vanhempien yksityisyyden suoja, hän sanoo.

Varhaiskasvatuslain muutokset astuivat voimaan 1.8.2016. Laki rajasi varhaiskasvatuksen kaikille lapsille 20 tuntiin viikossa kunnallisessa tai yksityisessä varhaiskasvatuksessa.

Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen on, jos huoltajat työskentelevät kokoaikaisesti tai opiskelevat päätoimisesti tai toimivat yrittäjinä.

SAK: Tulorekisteri vähentää paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa hakiessa

kaukorantailkkahulkko
SAK:n ekonomisti kantaa Ilkka Kaukoranta huomauttaa, ettei sosiaaliturva saa heikentyä tulorekisterin vuoksi.

SAK:n mukaan tulorekisteri vähentäisi merkittävästi byrokratiaa ja muuta paperinpyörittelyä sosiaaliturvaa käsiteltäessä.

– Tulorekisteri on tärkeä uudistus. Viranomaisille ei tarvitsi enää toimittaa paperisia palkkakuitteja esimerkiksi vanhempainpäivärahoja, asumislisää, työttömyysturvaa tai muita sosiaalitukia hakiessa, kun kaikki tiedot olisivat saatavilla yhdessä rekisterissä, SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta huomauttaa.

Byrokratian vähenemisestä hyötyvät tavallisten ihmisten ja viranomaisten lisäksi myös yritykset.

Kaukorannan mukaan joillekin yrityksille saattaa tulla kustannuksia, kun palkkahallinnon tietojärjestelmiä uudistetaan, mutta valtaosalle siitä ei koidu lainkaan lisäkustannuksia.

– Uudistuksen ensisijaisena tavoitteena on työnantajien taakan vähentäminen. Nykyisin työnantajat joutuvat raportoimaan useille eri viranomaisille työntekijöidensä palkkatietoja. Uusi rekisteri helpottaisi käytäntöä, kun palkkatiedot toimitettaisiin vain yhdelle taholle.

Suomen suurin palkansaajajärjestö haluaa toteuttaa tulorekisteriuudistuksen huolellisesti ja sosiaaliturvaa heikentämättä.

– Jotta tulorekisteristä saadaan kaikki hyödyt irti, sosiaaliturvalainsäädäntöä on muutettava joiltain osin ja etuuksien sääntöjä yksinkertaistettava. Muutoksia tehtäessä on varmistettava, ettei sosiaaliturva heikkene, Kaukoranta painottaa.

Myös STTK ja EK ovat kommentoineet tänään tulorekisteriuudistusta.

Ministeri Mattilalta ei kuultu vielä kantaa Fimean päätoimipaikasta

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Perussuomalaisten uusi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila vannoi virka- ja tuomarinvalan valtioneuvoston yleisistunnossa Helsingissä torstaina.

Sosiaali- ja terveysministeriksi tänään nimitetty Pirkko Mattila (ps.) varoi heti nimityksen jälkeen ottamasta kantaa asiakysymyksiin.

Häneltä kysyttiin niin lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean päätoimipaikasta, apteekkien vapauttamisesta kilpailulle kuin sosiaali- ja terveysuudistuksestakin.

Mattilan nimittänyt presidentti Sauli Niinistö vapautti samalla Hanna Mäntylän (ps.) ministerin tehtävästä.

Päätös Fimean päätoimipaikasta on jumittanut keväästä asti. Mäntylä kertoi maaliskuun lopussa aikovansa viedä Fimean alueellistamisasian mahdollisimman nopeasti valtioneuvoston ratkaistavaksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö esitti maaliskuussa aiempia päätöksiä muutettavaksi niin, että Fimean päätoimipaikka olisi sittenkin Helsinki eikä Kuopio.

Fimean lopullinen sijoituspaikka on silti yhä auki, sillä keskusta ilmoitti keväällä kannattavansa Kuopiota päätoimipaikaksi. Elokuun puolivälissä ministeriksi valitsemisen jälkeen Mattila sanoi, että ei ole mitään syytä kyseenalaistaa Mäntylän päätöstä sijoittaa päätoimipaikka Helsinkiin.

– Tällä hetkellä en voi muodostaa tässä ja nyt kantaa, vaan asiaan on perehdyttävä. Tiedän, että valmistelutyötä on tehty, Mattila sanoi.

Apteekkien vapauttamista kilpailulle on Mattilan mukaan valmisteltu ministeriössä.

– Siihen mitä valmistellaan olen sitoutunut, mutta mitään valmista ei ole esittää, Mattila sanoi.

Mattila arvioi, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on hänen suurin työnsä.

Sote-uudistuksen lakiluonnoksen on arvioitu lähtevän lausuntokierrokselle lähiaikoina.

STTK: Sosiaaliturva ei saa heikentyä tulorekisterin vuoksi

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa valtiovarainministeriön tulorekisterihanketta.

STTK kuitenkin painottaa, että uudistus pitää tehdä yritysten ja palkansaajien hallinnollista taakkaa vähentäen. Tulorekisterihanke ei saa myöskään toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti.

– STTK pitää tulorekisterihanketta kannatettavana. Onnistuessaan se vähentäisi sekä työnantajien että palkansaajien hallinnollista taakkaa, sekä helpottaisi sosiaalietuuksien hakemiseen liittyvää byrokratiaa, STTK:n johtaja Katarina Murto sanoo.

– On kuitenkin korostettava, että tulorekisterihanke ei saa toimia perusteena muuttaa sosiaalivakuutuslainsäädäntöä kuin teknisiltä osin kustannusneutraalisti. Häntä ei saa heiluttaa koiraa, eli sosiaaliturvaa ei saa heikentää tulorekisterin johdosta, Murto lisää.

STTK uskoo, että tulorekisterin myötä yrityksille voi tulla kertakustannuksia palkkahallinnon tietojärjestelmien osalta, mutta kustannukset maksavat itsensä takaisin todennäköisesti melko pian.

– Yritykset uusivat palkkajärjestelmiään joka tapauksessa aika ajoin. Uudistus tukisi osaltaan siirtymistä digitalisaation aikaan, Murto jatkaa.

– Tulorekisterihankkeeseen liittyy niin paljon selvitettäviä yksityiskohtia, että sen valmistelu tulee tehdä maltilla ja huolella.

Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi tänään kannattavansa sähköistä palkansaajista kerättävää tulorekisteriä, mutta huolellisesti valmisteltuna. Rekisterin avulla pitää pystyä keventämään työnantajien hallinnollista taakkaa ja helpottamaan viranomaisten toimintaa.

AVAINSANAT

Eloranta: “Huppu päässä” hallitusta tapaamaan – ei ansiosidonnaisen porrastamiselle

Kuva: Kari Hulkko
eloranta
SAK:n Jarkko Eloranta ei odota ainakaan tämän päivän tapaamiselta hallituksen edustajien kanssa isoja tuloksia.

SAK ei hyväksy minkäänlaista mallia ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastuksesta, sanoo puheenjohtaja Jarkko Eloranta. Hän muistuttaa, että työttömyysturvasta on vasta päätetty leikata 200 miljoonaa euroa.

– Se olisi meille pistämätön paikka, sitä ei todellakaan hyväksyttäisi, Eloranta sanoo  ja toivoo, ettei hallitus lähde testaamaan uudistusta omin päin.

Hallitus esittelee tänään iltapäivällä työmarkkinajärjestöille uusia suunnitelmiaan, joilla työllisyyttä voitaisiin lisätä. Puolueet ovat olleet vaitonaisia suunnitelmistaan, mutta muutoksia esitetään tiettävästi myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan.

Hallituksen piirissä on ainakin pohdittu ansiosidonnaiseen mallia, jossa tuki pienenisi työttömyyden loppuvaiheessa. Mahdollisesti säästyvä raha voitaisiin käyttää työllisyyden tukitoimiin.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) vakuutti viimeksi keskiviikkona kokoomuksen eduskuntaryhmän kokouksessa, että työllisyystoimien takia säästyvät rahat eivät päädy budjetin tilkkeeksi vaan ne kohdennetaan työllisyyden hoitoon.

Eloranta pohdiskelee, pitäisikö hallitus lupauksensa.

– On keskusteltu tukitoimien lisäämisestä ja muusta, mutta meillä ei kyllä ole luottamusta siihen, että näin tulisi käymään. Joka kerta kun työttömyysturvaa on uudistettu, on menty taaksepäin.

Työmarkkinajärjestöistä kerrotaan, ettei hallituksen suunnalta ole annettu niille etukäteen minkäänlaista kirjallista listaa siitä, mitä kokouksessa tullaan käsittelemään. Suullisia ennakkotietoja on kuitenkin tiettävästi kerrottu.

– Tuskinpa ainakaan meiltä tulee vielä minkäänlaisia kuittauksia mihinkään asioihin, koska ei ole ollut aikaa valmistautua. Siinä mielessä mennään huppu päässä, Eloranta sanoo.

SAK suhtautuu varauksella myös siihen, että ansiosidonnaista työttömyysturvaa käytettäisiin laajemmin palkkatukena. Asiaa pitää Elorannan mukaan selvittää ennen kuin siihen voi ottaa lopullista kantaa.