Avaako postilaki ovet kermankuorijoille? – ”Kumpi tulee ensin: Kymmenen uutiset vai posti?”

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen kysyi, vieläkö keskusta on samalla linjalla kuin ennen vaaleja postinjakelun tiheyden suhteen.

Eduskunnan lähetekeskustelussa puitiin tänään hallituksen esitystä postilain uudistamisesta. Uudistuksen esitellyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi uudistuksen purkavan postimarkkinoiden sääntelyä ja parantavan posti- ja jakeluyritysten kilpailukykyä.

Kokonaisuudistus jakautuu kahteen osaan, ja nyt käsiteltiin sen ensimmäistä osaa. Ensimmäisessä osassa esitetään, että nykyisenkaltaisesta valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä siirryttäisiin ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Tällä kevennettäisiin Bernerin mukaan hallinnollista taakkaa.

– Järjestelmä on tuttu jo televisio- ja radiotoimialalta, joten esitetty muutos olisi selkeä jatkumo viestintäpolitiikan lainsäädännön kehittämisessä, Berner perusteli.

Tavoitteena on ministerin mukaan myös luoda edellytyksiä uudenlaiselle postitoiminnalle. Berner antaa esimerkiksi lehtitalojen mahdollisuuden ottaa lehtien jakelun rinnalle muun postin jakelua.

Huoli kermankuorijoista

Berner painotti, että toimilupajärjestelmästä luopuminen ei vaaranna yleispalvelun tai postinsaajan asemaa. Aihe kuitenkin herätti huolta molemmin puolin salia.

Muiden muassa SDP:n kansanedustajat Harry Wallin ja Riitta Myller pitivät tärkeänä, että nyt noudatetaan aiempien lakimuutosten henkeä ja huolehditaan siitä, ettei markkinoita avata ”kermankuorijoille” ja varmistetaan postinkulku tasavertaisesti kaikkialla Suomessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muistutti, ettei kaikilla kansalaisilla ole edellytyksiä tai valmiuksia ottaa postia vastaan sähköisesti, joten kirjepostille on vielä selvä tilaus.

– Valtioneuvostolla on nyt poikkeuksellisen iso vastuu linjata kansalaisten yhdenvertaiset postipalvelut ja yleispalvelun tulevaisuus, Tuppurainen linjasi.

Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla?

Keskusteluun nousi myös se, kuinka monena päivänä viikossa kansalaisen tulee saada postinsa. Kristiina Salonen (sd.) muistutti kaikkien puolueiden vastanneen ennen vaaleja Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun Reitti-lehdessä, että viisipäiväisestä jakelusta tulee pitää kiinni.

– Me olemme tässä tottuneet, että ennen vaaleja sanottu yhtä ja vaalien jälkeen toimittu toisin. Pitääkö tämä siis paikkansa edelleen, Salonen kysyi.

Berner ei ottanut kantaa päivien määrään ja muistutti, että tästä asiasta linjataan kokonaisuudistuksen toisessa osassa. Bernerin mukaan tarkoitus on uudistuksen yhteydessä tarkastella, millä tavoin muissa harvaan asutuissa maissa postinjakelu on ratkaistu.

”Kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti?”

Myös hallituspuolueet esittivät huolensa postipalveluiden tulevaisuudesta ja kertasivat omien alueidensa postinjakelun nykyongelmia.

– Kyllä tässä on suuri vaara, että ylevien, hienojen tavoitteiden taakse unohtuu tavallinen ihminen. Hänen palveluitaan karsitaan, eikä vain syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla, jos kermankuorijoille annetaan liikaa tilaa, sanoi perussuomalaisten Kimmo Kivelä.

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) toi salille terveiset Itä-Lapista Savukoskelta.

– Monessa talossa on jännitetty iltaisin, kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti. Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla, Maijala kysyi.

Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) pohdiskeli, voisiko Maijalan esittämää ongelmaa korjata siten, että yhteiskunnan tukemana olisi mahdollisuus lukea digilehti heti aamusta ennen töihin lähtöä.

”Aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta” – SDP:n Viitanen kirjoitti napakan ”vastineen” Harkimolle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitanen.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen on ottanut Iltalehden yleisönosastolla tiistaina julkaistussa kirjoituksessa kantaa kokoomuksen kansanedustaja Harry Harkimon lakialoitteeseen.

Harkimon aloite koskee ammatti- ja työnantajayhdistysten tilinpäätösten julkisuutta. Hän haluaa tilinpäätökset kokonaan julkisiksi, että yhdistysten toiminnan yleishyödyllisyyttä voitaisiin ”arvioida avoimesti”.

Harkimon mukaan aloitteen on allekirjoittanut 106 kansanedustajaa. SDP:n edustajat eivät allekirjoittaneet aloitetta. Harkimo on tehnyt tästä numeron. Iltalehden blogissaan hän nimitti sosialidemokraatteja ”pelokkaiksi jänöjusseiksi”.

SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan ja verojaostan jäsen Pia Viitanen nousi verkolle ja iski vastapalloon IL:n yleisönosastolla näin:

– Harkimon aloite kertoo lähinnä jälkijunassa, ellei peräti resiinalla kulkemisesta. Aloite kertoo pahasti puutteellisesta nykylainsäädännön tuntemuksesta, Viitanen kirjoittaa.

”Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei.”

Viitanen viittaa vuonna 2015 säädettyyn kirjanpitolain muutokseen, joka velvoittaa kaikkia taloudellisesti merkittäviä yhteisöjä toimittamaan tilinpäätöksensä kaupparekisteriin. Tämä koskee kaikkia yhdistyksiä ja säätiöitä.

– On vaikea nähdä perusteita sille, että avoimuusvelvoite olisi erilainen työmarkinajärjestöille kuin mitä se on vastaavan suuruissa muissa taloudellista valtaa käyttävissä yhdistyksissä tai säätiöissä.

Viitasen mukaan Harkimon silmät yltävät lähinnä palkansaajajärjestöjen tarkkailuun, vaikka ”häntä lähempänä löytyy jo taloudellisesti merkittäviä urheilujärjestöjä ja säätiöitä”.

– Eiköhän pidetä säännöt samoina kaikille, eikä erilaisena sen mukaan, kenestä sattuu tykkäämään ja kenestä ei, Viitanen päättää kirjoituksensa IL:ssä.

Harry ”Hjallis” Harkimo. (Kuva. Lehtikuva)

Aamun tapaaminen: ei uusia avauksia työmarkkinoille

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kommentoi talousneuvoston kokousta medialle pääministerin virka-asunnon ulkopuolella Helsingin Kesärannassa tänä aamuna.

Hallitukselta ei kuultu aamun tapaamisessa uusia avauksia tai suoranaisia moitteita työmarkkinajärjestöille.

Akavan ja STTK:n mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toisti näkemyksensä, jonka mukaan vientivetoista palkkamallia eli niin sanottua Suomen mallia koskevia neuvotteluja olisi tärkeä pystyä jatkamaan.

Työnantajien EK ja palkansaajajärjestöt jatkavat maanantaina keskenään keskusteluja ajankohtaisista työmarkkina-asioista. Esillä ovat muun muassa EK:n viime viikolla irtisanomat järjestösopimukset ja niiden korvaaminen liittotasolla.

Amnesty: Suomi laittaa säilöön lapsia ja perheitä päinvastaisista lupauksista huolimatta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden mielenosoitus ja leiri Helsingin Rautatientorilla.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International syyttää yli 20 maata sotarikoksista. Lisäksi 36 maata rikkoi kansainvälistä oikeutta lähettämällä turvaa hakeneita ihmisiä takaisin maihin, joissa heidän oikeuksiaan uhataan, järjestö sanoo vuosiraportissaan.

Monissa maissa ajettiin Amnestyn mukaan läpi turvapaikan hakemista rajoittavia sopimuksia ja sananvapautta kaventavia lakeja. Järjestön mielestä poliittinen tahto kriisien ratkaisemiseksi puuttuu ja niitä pakenevia ihmisiä käytetään syntipukkeina.

Suomea järjestö huomauttaa siitä, että lasten ja perheiden säilöönottoa jatketaan päinvastaisista lupauksista huolimatta. Lisäksi Suomea moititaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisten palveluiden riittämättömyydestä.

Järjestön vuosiraportissa käsitellään 159 maan tilannetta.

Sipilä tapaa työmarkkinaosapuolia – Palola ei ole optimistinen Suomen mallista

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
STTK:n puheenjohtaja Antti Palola saaapui talousneuvoston kokoukseen Kesärantaan Helsingissä aamulla. Pääministeri Juha Sipilä tapaa  työmarkkinaosapuolia Kesärannassa.

Tänä aamuna Kesärannassa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoi sisään mennessään, että EK:n ajoitus yllätti palkansaajapuolen, vaikka sopimusten irtisanominen sinänsä oli odotettavissa oleva asia.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tapaa tänään työmarkkinaosapuolia Kesärannassa. Tunnelma työmarkkinaosapuolten välillä kiristyi viime viikolla, kun työnantajien EK ilmoitti sanovansa irti yli 20 keskusjärjestösopimusta, jotka koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia.

– Kun valnistaudutaan nyt seuraavaan neuvottelukierrokseen, niin tällainen turha draaman kaari tähän nyt syntyi.

Palola ei ole optimistinen pääministerin toivoman Suomen mallin suhteen.

– Tietysti aina voi tapahtua jotain yllättävää, mutta kyllä varmaan nyt suunnataan perinteiselle liittokierrokselle.

Viime viikolla palkansaajajärjestöt tyrmistyivät EK:n yksipuolisesta ilmoituksesta ja vaativat, että sopimusten sisältämistä asioista pitää käydä neuvottelut jokaisella alalla jo kevään aikana. EK taas ihmetteli kohua kuvaten irtisanomista vain jatkoksi keskitetyistä palkkaratkaisuista luopumiselle.

Vientivetoisen palkkamallin valmistelu taas ajautui vaikeuksiin Metsäteollisuuden irtauduttua siitä.
Niin sanottu Suomen malli on ollut tärkeä osa hallituksen suunnitelmia kilpailukyvyn ja sitä kautta Suomen talouden vahvistamiseksi. Sipilä muistutti eilen eduskunnassa järjestöjä siitä, että Suomen mallista on sovittu kilpailukykysopimuksen yhteydessä. Hän sanoi odottavansa, että myös järjestöt pitävät sovitusta kiinni.

Susanna Jääskeläinen

 

 

Rinne Ylellä – ”SDP kuulee Berneriä ja päättää sitten välikysymyksestä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.

Kansanedustajat käsittelevät tänään  tarkastusvaliokunnan mietintöä, jossa arvioitiin liikennenministeri Anne Bernerin (kesk.) toimintaa valtion omistaman lentokenttäyhtiö Finavian omistajaohjauksessa.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ihmettelee Ylellä liikenneministerin toimintaa Finavia-jupakan yhteydessä.

– Olen juristi koulutukseltani ja lukenut tuon tarkastusvaliokunnan mietinnön ja Valtiontalouden tarkastusviraston raportin tarkkaan läpi. Kyllä näistä selkeästi tulee sellainen kuva, että ministeri Berner on toiminut tilintarkastusyhtiö Deloitten tapauksessa Finavian hallituksen selän takana omistajaohjausministerinä tavalla, joka ei ole hyvän hallintotavan mukaista, Rinne sanoo Ylelle.

Rinteen mukaan SDP haluaa selvittää, mistä ristiriita ministeriön ja tarkastusvaliokunnan näkemyksistä johtuu.

Rinne haluaa kuulla Bernerin selvityksen ennen kuin puolue päättää mahdollisesta välikysymyksestä.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan Bernerin omistajaohjaus Finaviassa ei ole ollut vakiintuneiden periaatteiden mukaista.