Lukijaristeily2017

Avaako postilaki ovet kermankuorijoille? – ”Kumpi tulee ensin: Kymmenen uutiset vai posti?”

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen kysyi, vieläkö keskusta on samalla linjalla kuin ennen vaaleja postinjakelun tiheyden suhteen.

Eduskunnan lähetekeskustelussa puitiin tänään hallituksen esitystä postilain uudistamisesta. Uudistuksen esitellyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi uudistuksen purkavan postimarkkinoiden sääntelyä ja parantavan posti- ja jakeluyritysten kilpailukykyä.

Kokonaisuudistus jakautuu kahteen osaan, ja nyt käsiteltiin sen ensimmäistä osaa. Ensimmäisessä osassa esitetään, että nykyisenkaltaisesta valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä siirryttäisiin ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Tällä kevennettäisiin Bernerin mukaan hallinnollista taakkaa.

– Järjestelmä on tuttu jo televisio- ja radiotoimialalta, joten esitetty muutos olisi selkeä jatkumo viestintäpolitiikan lainsäädännön kehittämisessä, Berner perusteli.

Tavoitteena on ministerin mukaan myös luoda edellytyksiä uudenlaiselle postitoiminnalle. Berner antaa esimerkiksi lehtitalojen mahdollisuuden ottaa lehtien jakelun rinnalle muun postin jakelua.

Huoli kermankuorijoista

Berner painotti, että toimilupajärjestelmästä luopuminen ei vaaranna yleispalvelun tai postinsaajan asemaa. Aihe kuitenkin herätti huolta molemmin puolin salia.

Muiden muassa SDP:n kansanedustajat Harry Wallin ja Riitta Myller pitivät tärkeänä, että nyt noudatetaan aiempien lakimuutosten henkeä ja huolehditaan siitä, ettei markkinoita avata ”kermankuorijoille” ja varmistetaan postinkulku tasavertaisesti kaikkialla Suomessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muistutti, ettei kaikilla kansalaisilla ole edellytyksiä tai valmiuksia ottaa postia vastaan sähköisesti, joten kirjepostille on vielä selvä tilaus.

– Valtioneuvostolla on nyt poikkeuksellisen iso vastuu linjata kansalaisten yhdenvertaiset postipalvelut ja yleispalvelun tulevaisuus, Tuppurainen linjasi.

Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla?

Keskusteluun nousi myös se, kuinka monena päivänä viikossa kansalaisen tulee saada postinsa. Kristiina Salonen (sd.) muistutti kaikkien puolueiden vastanneen ennen vaaleja Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun Reitti-lehdessä, että viisipäiväisestä jakelusta tulee pitää kiinni.

– Me olemme tässä tottuneet, että ennen vaaleja sanottu yhtä ja vaalien jälkeen toimittu toisin. Pitääkö tämä siis paikkansa edelleen, Salonen kysyi.

Berner ei ottanut kantaa päivien määrään ja muistutti, että tästä asiasta linjataan kokonaisuudistuksen toisessa osassa. Bernerin mukaan tarkoitus on uudistuksen yhteydessä tarkastella, millä tavoin muissa harvaan asutuissa maissa postinjakelu on ratkaistu.

”Kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti?”

Myös hallituspuolueet esittivät huolensa postipalveluiden tulevaisuudesta ja kertasivat omien alueidensa postinjakelun nykyongelmia.

– Kyllä tässä on suuri vaara, että ylevien, hienojen tavoitteiden taakse unohtuu tavallinen ihminen. Hänen palveluitaan karsitaan, eikä vain syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla, jos kermankuorijoille annetaan liikaa tilaa, sanoi perussuomalaisten Kimmo Kivelä.

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) toi salille terveiset Itä-Lapista Savukoskelta.

– Monessa talossa on jännitetty iltaisin, kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti. Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla, Maijala kysyi.

Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) pohdiskeli, voisiko Maijalan esittämää ongelmaa korjata siten, että yhteiskunnan tukemana olisi mahdollisuus lukea digilehti heti aamusta ennen töihin lähtöä.

Työturvallisuudessa painaa myös asenne – ylikuormitus ja huonot työasennot rassaavat

Kuva: Thinkstock

Työturvallisuus näyttää parantuneen eniten sellaisilla työpaikoilla, joissa panostetaan merkittävästi asiaan. Tämä käy ilmi Teknologiateollisuuden, Teollisuusliiton (entinen Metalliliitto) ja ammattiliitto Pron yhteisestä selvityksestä.

– Kun toimintaa mitataan ja seurataan, tulosten arviointi perustuu tietoon, ei tunteisiin, järjestöt korostavat.

Kysely tehtiin nyt viidettä kertaa. Sen avulla kartoitetaan muun muassa työturvallisuuden kehitystä, tapaturmien määrää, ammattitauteja ja ammattitautiepäilyjä. Kyselystä selviää niin ikään, että työpaikkojen heikentyneeseen työturvallisuuteen vaikuttavat keskeisesti myös työsuojeluun liittyvät asenteet.

Työsuojelukäytäntöihin pitäisi kyselyn mukaan opastaa tarkasti jo työhön perehdyttämisvaiheessa. Tällä torjutaan osaltaan huonojen asenteiden ja välinpitämättömyyden leviämistä työpaikalla.

Liitoilta toivotaan muun muassa koulutuksen lisäämistä.

Kolmannes toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetuista arvioi, että jatkuva ylikuormitus on keskeinen työsuojeluongelma. Ylikuormitus nousee toimihenkilöiden vastauksissa enemmän esiin kuin työntekijöiden ja työnantajien edustajien vastauksissa.

Työntekijöillä keskeiset ongelmat ovat selkeämmin fyysisiä, kuten esimerkiksi huonot työasennot.

Työtapaturmat ja niissä menetetyt työtunnit ovat selvityksen mukaan laskeneet hieman edellisestä, vuonna 2015 toteutetusta kyselystä. Vastaajat toivoivat liitoilta muun muassa koulutuksen lisäämistä ja työpaikkakäyntejä työsuojelun edistämiseksi.

”Pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä” – tuore oikeusministeri puolusti EU:ta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) arvioi, että EU joutuu kriisien keskellä kertomaan entistä selvemmin, mitä hyötyä eurooppalaisesta yhteistyöstä on kansalaisille. Se onnistuu hänen mukaansa pitämällä kiinni yhteisistä arvoista.

– Eurooppalainen integraatio on aina perustunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen. Näistä pyhimmistä periaatteista ei voi tinkiä. Euroopan unionin tulee jatkossa vaatia jäsenvaltioiltaan yhä selkeämpää sitoutumista oikeusvaltion perustan turvaamiseen, hän totesi puhuessaan EU-tuomioistuimen tuomareille Helsingissä oikeusvaltiokehityksestä.

Häkkänen korosti puheessaan EU-tuomioistuimen keskeistä roolia EU:n kriisien keskellä.

– Avoimuuden lisääminen kaikessa hallintotoiminnassa vahvistaa kansalaisten luottamusta poliittiseen järjestelmään.

Hän huomautti, että poliittinen ilmapiiri  Euroopassa kertoo kansalaisten kasvaneesta epäluottamuksesta viranomaisia ja vakiintuneita instituutioita kohtaan.

– Vastavoimana avoin, tehokas ja riippumaton hallinto on välttämätön tekijä, kun halutaan vahvistaa kansalaisten luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin, Häkkänen muistutti.

Suomi pääsi tarkkailuluokalta – Orpon olo helpottui

Kuva: LEHTIKUVA / ANNIINA LUOTONEN

Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo olevansa helpottunut EU-komission tämänpäiväisestä ilmoituksesta lopettaa Suomen talouden erityistarkkailu.

Orpo kertoi ennen euroministerien kokousta Brysselissä, että osasi odottaa päätöstä, koska Suomi on käynyt komission kanssa tiivistä keskustelua ja tehnyt päätöksiä rakenteellisista uudistuksista.

Komissio kertoi tänään, ettei ryhdy toimiin, vaikka Suomi rikkoo EU:n velkasääntöä. Suomen julkinen velka on viime vuosina ylittänyt yhdessä sovitun rajan, 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Orpon mukaan minkään näköistä syytä löysätä otetta ei kuitenkaan ole, vaikka Suomi ei joutunutkaan komission ohjaukseen. Rakenteellisia uudistuksia ja tiukkaa finanssipolitiikkaa pitää jatkaa.

– Sitä kautta pääsemme kestävään kasvuun, ja siihen meillä on matkaa vielä, Orpo sanoo.

Komissio kiittelee päätöksessään Suomen rakenteellisia uudistuksia, joiden odotetaan lisäävän tuottavuutta ja työvoiman saatavuutta.

– Me olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta nyt jos joskus pitää tiukasti jatkaa työtä, Orpo sanoo.

 

Entiset adjutantit laskevat Koiviston hautaan – muistotilaisuudessa puhuu muun muassa Paavo Lipponen

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Presidentti Mauno Koiviston arkun laskevat hautaan presidentin entiset adjutantit Helsingin Hietaniemen hautausmaalla helatorstaina. Hautaan laskuun osallistuu pieni joukko omaisia ja kutsuvieraita.

Koiviston hautajaisissa ei ammuta kunnialaukauksia. Kunnialaukauksia ei ollut myöskään presidentti Urho Kekkosen hautajaisissa. Hautajaisten sotilasseremonioihin ottaa osaa kaikkiaan noin 800 sotilasta.

Koiviston muistotilaisuudessa Säätytalolla puhuvat pääministeri Juha Sipilä (kesk.), entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) sekä omaisten edustaja Heikki Allonen.

Siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa kello 13. Yleisöllä on mahdollisuus osallistua tuomiokirkossa pidettävään siunaustilaisuuteen. Sisäänkäynti tapahtuu kirkon sivuovista klo 11.30 alkaen. Kirkossa pyydetään olemaan paikoillaan viimeistään klo 12.30.

Hautaan siunaamisen toimittaa piispa Eero Huovinen. Siunaustilaisuus alkaa Jean Sibeliuksen Surusoitolla, jonka jälkeen Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores laulaa Taneli Kuusiston Suomalaisen rukouksen.

Kukkatervehdyksen laskevat omaiset, tasavallan presidentti, presidentti Martti Ahtisaari, presidentti Tarja Halonen, eduskunta ja valtioneuvosto.

Professori Jorma Hynninen esittää Kalervo Hämäläisen Veteraanin iltahuudon yhdessä Cantores Minoresin ja Kaartin soittokunnan kanssa.

Muistopuheen pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen.

Surusaatto lähtee liikkeelle Tuomiokirkolta siunaustilaisuuden jälkeen noin kello 14.30.  Saattue pysähtyy Valtioneuvoston linnan, Suomen Pankin ja Presidentinlinnan edessä.

Kunnianosoitukset Presidentinlinnan edustalla suorittaa kunniaosasto, joka koostuu maa-, meri- ja ilmavoimien kunniajoukkueista. Surusaatto ja kunniaosasto viettävät hiljaisen hetken, jonka aikana tasavallan presidentin lippu lasketaan tervehdykseen presidentti Koiviston kunniaksi. Hiljaisen hetken jälkeen osasto suorittaa sotilaalliset kunnianosoitukset entisen ylipäällikön tarkastaessa sotilasjoukon viimeisen kerran.

Kaikkien Helsingin luterilaisten kirkkojen kellot soittavat saattokelloja surusaaton ajan. Saaton tullessa Hietaniemeen kirkkojen kellonsoitto lakkaa ja Hietaniemen kappelin kellojen soitto käynnistyy.

Tuomiokirkolta Hietaniemeen n. klo 14.30 lähtevää surusaattoa on mahdollista seurata reitin varrella Hietaniemen hautausmaalle saakka. Hautajaissaattuetta seuraamaan odotetaan saapuvan kymmeniätuhansia kansalaisia, mahdollisesti jopa yli satatuhatta, arvioi ylikomisario Heikki Porola Helsingin poliisista.

Surusaaton vuoksi saattueen reitin varrelta suljetaan katuja kokonaan ajoneuvoliikenteeltä. Katuja on suljettuna noin kello 14–16 välillä, sulut voivat aiheuttaa liikenteen ruuhkautumista. Tämän vuoksi toivotaan välttämään autoilua Tuomiokirkon ja Hietaniemen hautausmaan välisellä alueella.

Valtioneuvoston kanslia on määrännyt valtion virastot ja laitokset liputtamaan koko maassa valtiollisten hautajaisten ajan. Koko maan toivotaan yhtyvän suruliputukseen. Liputus alkaa helatorstaina klo 8 ja päättyy klo 21. Muistotilaisuuden arvioidaan päättyvän klo 17.30, jolloin liput nostetaan kokosalkoon.

Hautajaisia valmisteleva toimikunta kertoi Koiviston hautajaisten kulusta ja yksityiskohdista maanantaina. Hautajaisten toteutuksessa on huomioitu valtiollisten hautajaisten perinteet, presidentti Koiviston henkilöhistoria sekä omaisten toivomukset.

Juttua päivitetty kauttaaltaan klo 16.15.

 

Kaupan alan kiistassa syntyi viimein sovinto

Kuva: Thinkstock

Valtakunnansovittelija Minna Helteen mukaan kaupan alaa koskenut työriita on ratkennut. Työriidan osapuolet eli Ylemmät toimihenkilöt ja Kaupan liitto ovat hyväksyneet viime torstaina annetun sovintoehdotuksen. Sovintoon sisältyy tavoite vahvistaa YTN:n ja Kaupan liiton välistä luottamusta ja yhteistyötä.

Kiistassa on on ollut kyse siitä, että työntekijät vaativat ylemmille toimihenkilöille työehtosopimusta. Työnantajapuoli ei ole halunnut työehtosopimusta, vaan haluaa sopia työehdoista työpaikoilla.

YTN on perustellut vaatimustaan sillä, että palkattomat ylityöt ovat lisääntyneet niin paljon, että työehtosopimusta tarvitaan. YTN:n mukaan kaupan alan asiantuntijat tekevät keskimäärin 200 tuntia ylitöitä vuodessa, mutta vain noin kymmenen prosenttia saa lainmukaisen korvauksen. Myös työajanseuranta on retuperällä, liitto moitti aiemmin toukokuussa.

Kaupan liitto sanoi aiemmin toukokuussa, ettei työehtosopimus ole oikea ratkaisu YTN:n esille nostamiin kysymyksiin.