Avaako postilaki ovet kermankuorijoille? – ”Kumpi tulee ensin: Kymmenen uutiset vai posti?”

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
SDP:n kansanedustaja Kristiina Salonen kysyi, vieläkö keskusta on samalla linjalla kuin ennen vaaleja postinjakelun tiheyden suhteen.

Eduskunnan lähetekeskustelussa puitiin tänään hallituksen esitystä postilain uudistamisesta. Uudistuksen esitellyt liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoi uudistuksen purkavan postimarkkinoiden sääntelyä ja parantavan posti- ja jakeluyritysten kilpailukykyä.

Kokonaisuudistus jakautuu kahteen osaan, ja nyt käsiteltiin sen ensimmäistä osaa. Ensimmäisessä osassa esitetään, että nykyisenkaltaisesta valtioneuvoston myöntämiin postilupiin perustuvasta järjestelmästä siirryttäisiin ilmoituksenvaraiseen järjestelmään. Tällä kevennettäisiin Bernerin mukaan hallinnollista taakkaa.

– Järjestelmä on tuttu jo televisio- ja radiotoimialalta, joten esitetty muutos olisi selkeä jatkumo viestintäpolitiikan lainsäädännön kehittämisessä, Berner perusteli.

Tavoitteena on ministerin mukaan myös luoda edellytyksiä uudenlaiselle postitoiminnalle. Berner antaa esimerkiksi lehtitalojen mahdollisuuden ottaa lehtien jakelun rinnalle muun postin jakelua.

Huoli kermankuorijoista

Berner painotti, että toimilupajärjestelmästä luopuminen ei vaaranna yleispalvelun tai postinsaajan asemaa. Aihe kuitenkin herätti huolta molemmin puolin salia.

Muiden muassa SDP:n kansanedustajat Harry Wallin ja Riitta Myller pitivät tärkeänä, että nyt noudatetaan aiempien lakimuutosten henkeä ja huolehditaan siitä, ettei markkinoita avata ”kermankuorijoille” ja varmistetaan postinkulku tasavertaisesti kaikkialla Suomessa.

SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen muistutti, ettei kaikilla kansalaisilla ole edellytyksiä tai valmiuksia ottaa postia vastaan sähköisesti, joten kirjepostille on vielä selvä tilaus.

– Valtioneuvostolla on nyt poikkeuksellisen iso vastuu linjata kansalaisten yhdenvertaiset postipalvelut ja yleispalvelun tulevaisuus, Tuppurainen linjasi.

Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla?

Keskusteluun nousi myös se, kuinka monena päivänä viikossa kansalaisen tulee saada postinsa. Kristiina Salonen (sd.) muistutti kaikkien puolueiden vastanneen ennen vaaleja Posti- ja logistiikka-alan unioni Paun Reitti-lehdessä, että viisipäiväisestä jakelusta tulee pitää kiinni.

– Me olemme tässä tottuneet, että ennen vaaleja sanottu yhtä ja vaalien jälkeen toimittu toisin. Pitääkö tämä siis paikkansa edelleen, Salonen kysyi.

Berner ei ottanut kantaa päivien määrään ja muistutti, että tästä asiasta linjataan kokonaisuudistuksen toisessa osassa. Bernerin mukaan tarkoitus on uudistuksen yhteydessä tarkastella, millä tavoin muissa harvaan asutuissa maissa postinjakelu on ratkaistu.

”Kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti?”

Myös hallituspuolueet esittivät huolensa postipalveluiden tulevaisuudesta ja kertasivat omien alueidensa postinjakelun nykyongelmia.

– Kyllä tässä on suuri vaara, että ylevien, hienojen tavoitteiden taakse unohtuu tavallinen ihminen. Hänen palveluitaan karsitaan, eikä vain syrjäseuduilla ja haja-asutusalueilla, jos kermankuorijoille annetaan liikaa tilaa, sanoi perussuomalaisten Kimmo Kivelä.

Kansanedustaja Eeva-Maria Maijala (kesk.) toi salille terveiset Itä-Lapista Savukoskelta.

– Monessa talossa on jännitetty iltaisin, kumpi tulee ensin – kymmenen uutiset vai posti. Miten kilpailun kiristyessä varmistetaan, että Posti pystyy hoitamaan edes minimivelvoitteensa syrjäseuduilla, Maijala kysyi.

Kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk.) pohdiskeli, voisiko Maijalan esittämää ongelmaa korjata siten, että yhteiskunnan tukemana olisi mahdollisuus lukea digilehti heti aamusta ennen töihin lähtöä.

Pääluottamusmies hymähtää Lintilälle: ”Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Altian työntekijät osoittivat mieltään eduskunnan portailla vuonna 2014 torjuakseen Altian myynnin.

Valtio-omistajuus olisi pörssilistausta parempi vaihtoehto, sanoo Altian Rajamäen-tehtaan pääluottamusmies Arto Harjumaaskola. Hänen mukaansa valtion pitäisi pitää kiinni vähintään enemmistöomistuksesta yhtiössä.

Valtio kertoi tänään, että se selvittää alkoholijuomayhtiö Altian listaamista Helsingin pörssiin. Valtio jäisi yhtiöön vähintään kolmanneksen omistajaksi, kun nyt valtio omistaa Altian kokonaan.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan Altialle haetaan nimenomaan yksityisiä sijoittajia. Alkuun antia osoitetaan hänen mukaansa sopimusviljelijöille, sidosryhmille ja henkilökunnalle.

– Ei duunaripalkoilla juuri osakkeita osteta, nämä menevät elämiseen. Mielellään jokainen ostaisi osakkeita, jos palkkaa maksettaisiin enemmän. Mielelläni ostaisin vaikka koko yhtiön, Harjumaaskola sanoo.

Vuonna 2014 Altian Rajamäen-tehtaan henkilöstö järjesti poliittisen mielenilmauksen vaikuttaakseen eduskuntaan, jotta se ei hyväksyisi Altian valtionomistuksesta luopumista. Harjumaaskola sanoo olevansa lomilla, joten hän ei ota kantaa vastaaviin toimiin tällä kerralla.

”Ei tarvitse olla suuri ennustaja” – SDP:n Wallin suree viljelijöiden mustaa päivää

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

– Miksi hyvin toimiva yhtiö on myytävä, SDP:n kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan maatalousjaoston puheenjohtaja Harry Wallin kysyy.

Hän viittaa uutiseen, että hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti tänään listauttaa valtionyhtiö Altian Helsingin pörssiin.

Altian myynnin taustalla on Wallinin mukaan hallituksen kärkihankkeiden rahoitus. Osakkeet myydään Helsingin pörssissä ja osakkeiden ostamista ei voi rajata.

Hän huomauttaa, että Altia on hyvin toimiva yhtiö, joka tuotti liikevoittoa 46,3 miljoonaa euroa vuonna 2016. Ministerivaliokunta päätti säilyttää valtion omistuksessa 30 prosenttia ja myyntiin laitetaan 70 prosenttia.

Kotimainen viljelijä on suurin häviäjä.

Kansanedustaja muistuttaa, että Altia käyttää laajasti kotimaista ohraa – koko maan tuotannosta 12 prosenttia. Altialla on huomattava määrä sopimusviljelijöitä.

Wallin ihmettelee hallituksen toivetta, että myös viljelijät ostaisivat tulevia Altian osakkeita.

– Kuitenkin tällä hetkellä viljelijät ovat todella suuressa ahdingossa. Viime vuosina maataloustulo on ollut laskeva ja tämän kesän sadon kato on edelleen vaikeuttanut viljelijöiden asemaa.

Wallin pitää tulevaisuuden suurimpana uhkana sitä, mistä tuleva raaka-aine, ohra, hankitaan.

– Ei tarvitse olla suuri ennustaja: Altian hallitus hankkii raaka-aineen maailmalta halvimmalla hinnalla. Tällöin kotimainen viljelijä on suurin häviäjä, Harry Wallin maalaa mustia pilviä.

 

Vasemmistoliitto huutaa hätiin jo uutta Pro Koskenkorva -liikettä: ”Altian myymiselle ei ole perusteita”

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä voittoa tuottavan alkoholiyhtiö Altian myymiselle ei ole perusteita. Eduskuntaryhmä pelkää, että Altian listaaminen pörssiin veisi päätöksentekoa yhä kauemmaksi yhteisistä käsistä.

Valtion on uutisoitu selvittävän mahdollisuutta listata Altia Helsingin pörssiin. Tarkoituksena on laajentaa yhtiön kotimaista omistajapohjaa ja laskea valtion omistusosuutta nykyisestä. Valtio omistaisi näin enää vähintään kolmanneksen yhtiöstä.

– Hallituksen tavoite pitää Altian omistajapohja pääasiassa kotimaisena on sinänsä hyvä. Pyrkimys valtionomistuksen myymiseen pörssilistautumisen kautta on kuitenkin jälleen osoitus hallituksen yksityistämisideologiasta, vasemmistoliiton kansanedustaja Jari Myllykoski arvioi.

Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen.

Hänen mukaansa tämä oli arvattavissa, kun hallitus perusti erityisyhtiöryppään, eli valtion omaisuuden myyntikonttorin.

– Valtionomistusten myymisen lähihistoria on surullinen. Kemira GrowHow, Digita ja Fortumin sähköverkkojen myynti Carunalle ovat kaikki johtaneet suomalaisen varallisuuden siirtoon ylihinnoitteleville kansainvälisille sijoitusyhtiöille, Myllykoski listaa.

Altialla on vasemmistoliiton näkemyksen mukaan merkittävä rooli suomalaisessa maataloudessa ja teollisuudessa.

– Altia on merkittävä suomalaisen ohran ostaja. Voidaanko olla täysin varmoja siitä, että se pörssiyhtiönä ostaisi raaka-aineensa edelleen kotimaisilta sopimusviljeljöiltä eikä ulkomailta? Samoin Altian Koskenkorvan-tehtaiden rehutuotannon jatkuvuus on turvattava myös jatkossa, Myllykoski sanoo.

Hän muistuttaa, mitä tapahtui vuonna 2014, kun silloinen hallitus yritti saada Altian myyntivaltuuksia.

– Hanke sai jopa keskustan europarlamentaarikon Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan uutta Pro Koskenkorva -liikettä kansallisomaisuutemme suojaamiseksi. Ehkä nyt olisi aika uusia tämä vaade?

”15-vuotisella urallani harvinaisin tapahtuma” – Paperiliiton Vanhala ei ymmärrä Metsäteollisuuden suhtautumista

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Työntekijöitä edustava Paperiliitto moittii työnantajien Metsäteollisuutta haluttomuudesta neuvotella alan työehdoista.

Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan Metsäteollisuus ry ei ole ollut häneen missään yhteydessä sen jälkeen, kun esitti, että työehtosopimusta jatkettaisiin vuodella ilman palkankorotuksia.

– Juridisesti neuvotteluja ei olla katkaistu, mutta missään kontaktissa ei olla, Vanhala sanoi STT:lle tiistaina.

Vanhalan mukaan Paperiliitto on kyllä tuonut esiin halukkuuttaan neuvotella. Muun muassa konsernien Stora Enso, UPM ja Metsä Group pääluottamusmiehet lähettivät viime viikolla yhtiöidensä johdolle kirjeen, jossa vedotaan neuvottelujen jatkamiseksi kohtuullisin ehdoin.

Vanhala sanoi pitävänsä tilannetta poikkeuksellisena.

– Jos todetaan, että se nolla oli työntekijöitä halventava, niin onhan tämäkin minun 15-vuotisella urallani harvinaisin tapahtuma, että Metsäteollisuus ei edes neuvottele.

Näyttää nyt siltä, että Metsäteollisuus ajaa tilannetta kohti työtaistelua.

Paperiliiton hallitus pohtii jatkoaskelia kokouksessaan torstaina. Vanhala ei lähtenyt tiistaina ennakoimaan, mitä kokoukselta on odotettavissa.

– Aivan varmaa on, että keskustellaan myös tällaisista asioista kuin neuvottelujen päättämisestä ja työtaisteluista. On aivan selvä, että ne nousevat pinnalle, esitin minä niitä tai en.

Vanhalan mukaan Metsäteollisuuden suhtautuminen neuvotteluihin näyttää nyt siltä, että se yrittää ajaa tilannetta kohti työtaistelua.

– Jos ajatellaan, että varsinaisista aidoista neuvotteluista on kuukausi aikaa ja meillä on sopimuskin päättynyt, niin ei tarvitse olla hirveä ennustaja, jos näkee, että ilmeisesti työnantaja ajaa tätä siihen tilanteeseen, että työtaistelu tulee.

Metsäteollisuudesta ei tiistaina kommentoitu neuvottelutilannetta mutta viestitettiin STT:lle, ettei neuvotteluja ole katkaistu.

Metsäteollisuus on aiemmin kertonut pitävänsä alan työehtosopimuksia osin kohtuuttomina. Se on tyytymätön muun muassa alihankinnan käyttökieltoon, jota muilla aloilla ei ole, sekä joulu- ja juhannusseisokkien moninkertaisiin kompensaatioihin.

STT–SUSANNA JÄÄSKELÄINEN

”Antaa nuoraa kunnalle pahassa tilanteessa” – Orpo perusteli SDP:n moittimaa järjetöntä kiinteistöveron ylärajan nostamista

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Petteri Orpo ja Timo Harakka kohtasivat tänään istuntosalissa.

Hallitus perui tiistaina kiinteistöverojen korotukset. Käytännössä päätös tarkoittaa sitä, että vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin alarajan korotuksesta luovutaan.Valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) perusteli ”pakkokorotuksista” vetäytymistä sillä, että kiinteistöverojen tuotot ovat olleet niin myönteisiä. Hänen mukaansa päätös ei vaikuta muihin verolinjauksiin.

– Tämä oli täysin yksittäinen päätös. Käytimme harkintaa, koska verotuotot olivat yllättäneet positiivisesti. Joskus näinkin päin. Tässä on eletty niin monta vuotta, että veroja on jouduttu kiristämään. Me jätimme nyt yhden kiristyksen tekemättä.

Orpon mukaan hallituksen ajatuksena oli alun perin kompensoida varhaiskasvatusmaksujen keventämistä kunnille kiinteistöveron korotuksilla.

– Tavoitteena oli tukea kuntataloutta ja varmistaa julkisen talouden tulopohja. Mutta tätä ei nyt tarvitse tehdä.

Orpo uskoo, että päätös ilahduttaa erityisesti pääkaupunkiseudulla, jossa asumiskustannukset ovat muutenkin korkeat.

– Minusta voidaan iloita aina, kun joku elämisen ja asumisen kustannuksiin liittyvä vero ei nouse.

 

Mutta me emme pakota ketään nostamaan. Se on se ero.

SDP kritisoi sitä, että hallitus kuitenkin nosti kiinteistöveron ylärajaa. Sillä tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kunnat voivat periä.

SDP:n eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää ylärajan nostoa tarpeettomana, koska Suomen kunnat ovat keskimäärin lähes alarajalla.

– Yksikään kunta ei tarvitse enimmäismäärän korotusta, kun nykyisinkin nostovaraa on yllin kyllin, Harakka ihmetteli aiemmin päivällä.

Orpolla oli selitys valmiina.

– Se antaa nuoraa kunnalle, joka on pahassa tilanteessa. Mutta me emme pakota ketään nostamaan. Se on se ero.

Hän ei halunnut ottaa päätöstä minkään hallituspuolueen piikkiin.

– Oikeastaan ei mennä tähän kilpalaulantaan. Me olemme yhdessä tyytyväisiä, että tämä ratkaisu pystyttiin tekemään.

Kiitosta tuli valtiovarainvaliokunnalle ja myös oppositiolle, että hallitus harkitsi ja päätyi ratkaisuunsa.