Ay-liikkeen tuska – ”Ruton ja koleran välillä tässä nyt taas valitaan”

Kuva: Kari Hulkko

Julkisen sektorin pienipalkkaiset naiset joutuvat kaikkein kovimmille, kun maan taloutta parannetaan eri toimin. Ansiotaso laskee eli kilpailukyky nousee 3,5 prosenttiyksiköllä. Ansioita laskevat saamatta jäävät palkankorotukset, nousevat palkansaajien maksut ja työajan lyhennykset.

– Kyllähän tämä on kova isku, kun lomarahoja leikataan,ja vain julkisella sektorilla. Ei työajan pidennyskään kovin hyvälle tunnu, sanoo JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta Demokraatille.

– On tämä sentään parempi ratkaisu kuin hallituksen tarjoilemat pakkolait. Ne olisivat tuoneet jopa 10 prosentin leikkauksen ansioihin, Eloranta sanoo.

Elorannan mukaan valintaa tehdään taas ruton ja koleran välillä.

– Pysyviä heikennyksiä ei tehdä ja pitkät lomat halutaan säilyttää, Eloranta luonnehtii.

Julkisella sektorilla vaikea ja monimutkainen asia on myös työajan pidennyksen soveltaminen eri toimialoille. Se koskee myös Tehyä, muistuttaa puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

– Sopiminen on kuitenkin parempi kuin riita, Vesivalo korostaa.

Silti JHL on selkeästi kriittisempi kuin Tehy, jonka keskusjärjestö STTK hyväksyi sopimuksen jo maanantaina.

JHL:n hallinto päättää suhtautumisestaan torstaina ja Tehyn perjantaina.

Joko loppuu palkkojen dumppaus? – ”Työntekijöiden oikeudet Euroopassa voittivat eilen”

Kuva: Jari Soini

Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) on tyytyväinen Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan päätökseen, jolla suojellaan samapalkkaisuutta eurooppalaisilla työmarkkinoilla.

Valiokunta äänesti maanantaina illansuussa niin sanottujen lähetettyjen työntekijöiden direktiivistä. Direktiivi käsittelee muissa EU-maissa työskentelevien työntekijöiden oikeuksia.

– Työtä pitää saada tehdä vapaasti toisessa EU-maassa, mutta palkkadumppauksesta tulee päästä eroon, Kumpula-Natri linjaa.

Parlamentin kannassa asetetaan ensimmäistä kertaa työntekijöiden oikeudet sisämarkkinaoikeuksien kanssa samalle viivalle. Kumpula-Natrin mukaan tätä kannattaa seurata läpi neuvottelujen, sillä tähän oikeusperustaan on työntekijän oikeuksien puolustaminen monta kertaa kompastunut.

– Äänestystulos on suuri voitto sen puolesta, että samasta työstä maksettaisiin sama palkka samassa maassa. Työntekijöiden oikeudet ympäri Eurooppaa voittivat eilen.

Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä.

Nyt hyväksytyn kannan mukaan lähetetty työntekijä on oikeutettu samoihin etuihin, kuten lomiin ja bonuksiin, kuin paikallisesti palkattu.

– Erityisesti matka-, majoitus- ja ruokailukulujen saaminen osaksi direktiiviä on suuri edistysaskel monille lähetetyille työntekijöille. Osa jäsenmaista yrittää toden teolla estää tätä. Tiedossa on todella tiukat neuvottelut, Kumpula-Natri arvioi.

Hän on tyytyväinen, että myös kuljetusalan tilanteeseen päästään puuttumaan.

– Joidenkin mielestä kuljetusalalle ei tarvita mitään sääntöjä. Voittanut kanta kuitenkin edellyttää, että myös kuljetusalan työntekijät saavat vastaavat oikeudet kuin muilla aloilla, hän sanoo.

Parlamentin työllisyysvaliokunnan kanta etenee seuraavaksi parlamentin täysistuntoon, jossa päätetään neuvottelumandaatista parlamentin, neuvoston ja komission välisiin neuvotteluihin. Näiden neuvottelujen pohjalta hyväksytään lopullinen direktiivi.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän vt. kunnanjohtaja jäi sairauslomalle – anoo vuosilomaa ja virkavapaata

Kuva: LEHTIKUVA / OTTO PONTO
Kittilän kunnan vaakuna kunnantalon seinässä.

Virkarikossyytteet saanut Kittilän virkaa tekevä kunnanjohtaja Timo Kurula (kesk.) on jäänyt sairauslomalle. Lisäksi Kurula anoo vuosilomaa ja virkavapaata loppuvuoden ajaksi. Asiasta kertoo Kittilän kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aki Nevalainen (vas.).

Kurulaa ja useita muita Kittilän kuntapäättäjiä syytetään törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Lisäksi Kurula ja joukko muita päättäjiä ovat saaneet syytteitä myös muun muassa virka-aseman väärinkäyttämisestä, työsyrjinnästä ja työturvallisuusrikoksesta.

Valtiovarainministeriö on vaatinut, että syytteen saaneet kuntapäättäjät jättävät luottamustehtävänsä Kittilässä oikeusprosessin ajaksi.

SDP:n painostus tuotti tulosta: Hallitus ei pakota kiinteistöveron nostoon – ”Oppositiosta voi vaikuttaa”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus vetäytyi tiistaina kiinteistöverojen pakkokorotuksista, kertoo SDP. Uudenmaan kansanedustaja Timo Harakka (sd.) pitää hallituksen päätöstä tärkeänä Helsingille, Espoolle ja koko Uudenmaan työllisyydelle.

– Oppositiosta voi vaikuttaa, Harakka iloitsee.

Mikäli pakkokorotukset olisi toteutettu hallituksen aikaisemmin kaavailemalla tavalla, Helsinki, Espoo ja 168 muuta kuntaa olisivat joutuneet kiristämään yleistä kiinteistöveroa tuntuvasti. Asuminen pääkaupunkiseudulla olisi kallistunut entisestään, joka puolestaan olisi heikentänyt työllisyyttä ja yrittämisen edellytyksiä.

Hallitus oli vielä tiistaiaamun verojaoston kokouksen alkaessa epätietoinen, pysyykö se pakkokorotustensa takana, Harakka kertoo. Epäselvää oli myös, korotetaanko kuitenkin veron ylärajoja.  Ylärajoilla tarkoitetaan enimmäismäärää, jota kunnat voivat periä.

Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Nyt enimmäismääriä nostetaan, vaikka Suomen kunnat ovat keskimäärin lähes alarajalla. Yksikään kunta ei tarvitse enimmäismäärän korotusta, kun nykyisinkin nostovaraa on yllin kyllin.

– Ylärajan nosto on tarpeeton säädös, jota SDP esitti hylättäväksi norminpurkamisen merkeissä, sosialidemokraattien eduskuntaryhmän verovastaava Harakka toteaa.

– Vaarallinen esitys torjuttiin, jäljelle jäi vain tarpeeton esitys.

Jutun ensimmäiseen lauseeseen on lisätty lähde klo 13:15.

Kepa: Suomen ilmastorahoitus ja tuki naisille ja tytöille romahtaneet

Kuva: HANDOUT LEHTIKUVA
Kehitysyhteistyöjärjestö Plan Suomen välittämä handout-kuva Ghanan Asesewassa Planin tukemaa Apimsu Presbyterian School -koulua käyvästä tytöstä.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta yhä suurempi osa menee pakolaisten vastaanottokuluihin, samalla kun ilmastorahoitus ja tuki tasa-arvotyölle ovat romahtaneet, kertoo kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa.

Kepan mukaan Suomen hallitus paisutteli viime vuonna kehitysyhteistyörahoitustaan laskemalla mukaan 118 miljoonaa euroa vastaanottokuluja.

Suomen kehitysyhteistyössä on tapahtunut suurin muutos sitten lamavuosien, käy ilmi tänään ilmestyneestä eurooppalaisesta AidWatch -raportista.

Raportin mukaan kehitysyhteistyövaroista yhä suurempi osa kanavoidaan esimerkiksi pakolaisten vastaanottajakuluihin EU-maissa. Samaan aikaan Suomen tuki kansainvälisille ilmastotoimille sekä tasa-arvon edistämiseksi ovat pudonneet äkillisesti, Kepasta huomautetaan.

– Kun apuprosenttia tilastokikkaillaan korkeammaksi raportoimalla jälkikäteen kotimaan menoeriä kehitysyhteistyönä, pelkona on, että kaikkein köyhimpien ihmisten auttamiseen kehitysmaissa löytyy entistä vähemmän rahaa, Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen toteaa.

Ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa.

Kepan mukaan sama trendi on havaittavissa myös muissa EU-maissa. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottoon sekä turvallisuuteen liittyvien kustannusten raportointi kehitysyhteistyöksi nousi EU:ssa 43 prosentilla vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kepan tiedotteessa kuitenkin korostetaan, että samaan aikaan vähiten kehittyneiden maiden osuus EU:n kehitysyhteistyöstä on laskussa.

– EU:ssa herättää juuri nyt huolta myös se, että kehitysyhteistyötä halutaan ohjata sotilaallisiin tarkoituksiin, pahimmillaan jopa asevoimille, Kehitysyhteistyöjärjestöjen EU-yhdistys Kehys ry:n pääsihteeri Rilli Lappalainen sanoo..

– Tämä on ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa. Kehitysyhteistyön tavoitteen tulee aina olla köyhyyden poistaminen ja kestävän kehityksen edistäminen.

EU-maat, niiden joukossa Suomi, ovat sitoutuneet vuonna 2015 solmittuun Pariisin ilmastosopimukseen ja osoittamaan köyhien maiden ilmastotoimiin uutta ja lisäistä rahoitusta. Suomi kuitenkin kattaa Kepan mukaan ilmastorahoituksen kehitysyhteistyöbudjetista.

Järjestö korostaa, että kun Yhdysvallat ilmoitti vetäytyvänsä Pariisin sopimuksesta, EU ja Suomi vaativat lisää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tämä ei kuitenkaan järjestön mukaan näy nyt käytännössä.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia.

Suomen ilmastorahoitus laski viime vuonna 63 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Vuonna 2015 Suomi rahoitti ilmastotoimia 115 miljoonalla, viime vuonna tähän ohjattiin enää 43 miljoonaa.

Tyttöjen ja naisten oikeudet on virallisesti nimetty Suomen kehityspolitiikan tärkeimmäksi painopisteeksi, mutta käytännössä rahoitusta on laskettu. Vuonna 2014 tasa-arvotyöhön käytettiin 537 miljoonaa euroa, viime vuonna 299 miljoonaa. Pudotus on 44 prosenttia.

Tämä käy ilmi tänään julkaistusta eurooppalaisesta AidWatch-raportista, joka vertailee vuosittain EU-maiden kehitysyhteistyön määrää ja laatua. Raportin mukaan sama kehitys on nähtävissä myös muissa EU-maissa.

Suomen kehitysapu putosi vuoden 2015 0,55 prosentista 0,44 prosenttiin bruttokansantulosta vuonna 2016.

Juttua on täydennetty klo 12:55.

Hallituksen lisätalousarvio: Vaikeassa tilanteessa oleville viljelijöille lisärahaa

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Hallitus on päättänyt tämän vuoden kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Siinä esitetään muun muassa vaikeassa sadonkorjuutilanteessa olevien viljelijöiden tukemista 25 miljoonalla eurolla, josta uutta rahaa on hallituksen mukaan 15 miljoonaa euroa.

Vaikeuksiin joutuneita viljelijöitä on tarkoitus tukea myös muilla tavoin, esimerkiksi kohdistamalla lisämäärärahoja viljelijöiden jaksamishankkeeseen.

Piristynyt talouskasvu näkyy lisätalousarvioesityksessä esimerkiksi siinä, että parantuneen työtilanteen vuoksi syntyneeseen teknologia-alan osaamispulaan pyritään vastaamaan. Hallitus esittää 10 miljoonan euron lisämäärärahaa korkeakoulutettujen muuntokoulutukseen. Lisäksi hallitus ehdottaa 30,9 miljoonan euron lisäystä laivanrakennuksen innovaatiotukeen.

Lisäksi hallitus esittää Tampereen monitoimiareenan rahoitukseen yhteensä 18 miljoonaa euroa rahapelitoiminnan voittovaroista vuosina 2017–2019, mistä tämän vuoden osuus on 7 miljoonaa euroa. Vastaanottotoiminnan menoihin esitetään 11,2 miljoonan euron lisäystä.

Lisätalousarvion tuloarvion muutokset ovat pieniä.

Kolmannen lisätalousarvion tuloarvion muutokset ovat pieniä verrattuna syyskuussa annettuun toiseen lisätalousarvioesitykseen. Hallitus ehdottaa nyt, että ajoneuvoveron tuottoarviota korotetaan 15 miljoonalla. Lisäksi sekalaisten tulojen kehityksen arviota ehdotetaan alennettavaksi yhteensä 12 miljoonalla eurolla.

Lainanottotarve on hallituksen mukaan tänä vuonna 4,5 miljardia euroa.

Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tämän viikon torstaina.

Juttua on täydennetty klo 12:56.