Ay-palloa potkittiin taas Lahdessa – ”Ottelussa taistellaan, mutta sen jälkeen halataan”

Kuva: Heikki Moilanen
Ay-jalkapalloturnauksen kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev -joukkue.

Ammattiyhdistysliikkeen väki kokoontui viikonloppuna kansainväliseen jalkapalloturnaukseen Lahteen. Ay-jalkapalloturnaus järjestettiin nyt 34.kerran. Kilpasarjan voiton vei virolainen Eesti Kalev ja harrastesarjan ykkönen oli Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän yhdistetty joukkue.

– Jokainen joukkue lähti Lahdesta hymyssä suin. Sehän on tärkeintä, että tapahtuman päähenkilöt eli pelaajat tykkäävät, kuvailee viikonlopun tunnelmaa Ay-jalkapallo ry:n puheenjohtaja Heikki Moilanen.

Ay-jalkapalloturnauksessa joukkueet koostuvat pääsääntöisesti ammattiliittojen jäsenistä. Ammattilaisia – Veikkausliigassa ja 1.divisioonassa pelaavia palloilijoita – kuhunkin joukkueeseen sallitaan enintään kaksi. Ay-jalkapallo ei ole ammattifutista, mutta kentällä pelataan aivan tosissaan.

– Ottelu kun on, siellä taistellaan, mutta sen jälkeen kyllä halataan. Turnauksissa joukkueet vastaanottavat toisensa silmiinpistävän hyvässä hengessä. Arvostan sitä kovasti. Ay-jalkapallossa on kyse myös jäsenistön yhteenkuuluvaisuuden tunteen rakentamisesta ja toistensa tuntemisesta, sanoo ay-jalkapallon toinen isä, kunniapuheenjohtaja Reijo Virtanen.

Pääsääntöisesti maahanmuuttajataustaisista pelaajista koostuva Seurakuntayhtymän ja Peace Unitedin yhdistetty joukkue nappasi harrastesarjan voiton. (Kuva: Heikki Moilanen)

Ajatus ay-jalkapalloturnauksesta lähti, kun Virtanen ja SAK:n silloinen puheenjohtaja Pertti Viinanen löivät päänsä yhteen pohtiakseen ay-liikkeelle yhteistä, kansainvälistä ja liikunnallista tapahtumaa. Vuosien varrella turnauksiin on osallistuttu muun muassa Bulgariasta, Tsekistä, Palestiinasta ja Israelista.

– Vuonna 2011 Palestiinan suurlähettiläs ja Israelin suurlähetystön sihteeri olivat turnauksessa vieraina. Silloin lyötiin kättä päälle, että tulevaisuudessa maiden joukkueet tulevat samaan aikaan Lahteen. Kaikki nämä vuodet olen elänyt sille, että vielä joskus se toteutuu. Ay-liikekin tekee rauhantyötä ja kansainväliset suhteet liitoille ovat erittäin tärkeitä, Virtanen kertoo.

Ay-jalkapallo tuntuu olevan täynnä rauhaa ja rakkautta. Siitä kielii muun muassa se, että jos yhdestä joukkueesta pelaaja loukkaantuu, löytyy lainapelaaja toisesta joukkueesta.

– Missä muualla tällainen voisi toteutua kuin juuri tässä ay-liikkeen tapahtumassa? Siellä ei olla mustasukkaisia pelaajista, Virtanen kiittää.

Tuusulan Metallityöväen ammattiosasto 338:n joukkue sai täydennystä Peace Unitedin pelaajista. – Metallin pojat kertoivat lähes liikuttuneina lauantai-illan jälkipeleissä, että näistä lainapelaajista ei tämän turnauksen aikana luovuta, kuvan joukkueesta napannut Heikki Moilanen kertoo.

Ay-jalkapalloturnauksessa on mukana Työväenurheiluliitto TUL, jonka kautta avautuu yhteys kansainväliseen työläisurheiluliitto CSIT:hen. Virtasen mukaan SAK:n rooli ay-jalkapallon kehittämisessä on myös ollut merkittävä.

– Yhteiskuntasuhteiden päällikkö Harri Järvinen on ollut erittäin aktiivinen ja solminut kansallisia ja kansainvälisiä suhteita turnaukseen. Jatkossa toivoisin, että myös STTK ja Akava olisivat vahvemmin mukana. Kummastakin keskusjärjestöstä on kyllä joukkue, Virtanen sanoo.

Puheenjohtaja Heikki Moilanen toivoo, että Ay-jalkapallon harteita saisi vielä leveämmiksi vahvistamalla yhteistyötä TUL:n ja CSIT:n kanssa entisestään.

– Olemme saaneet jo sitä kautta yhteyttä Keski-Euroopan ja Pohjois-Euroopan maihin. Sitä kautta voisi saada vielä lisää kansainvälisyyttä turnaukseen, Moilanen sanoo.

Ay-jalkapalloturnaus 2017

  • Harrastesarjassa voiton vei Peace Unitedin ja Seurakuntayhtymän joukkue, joka kaatoi AKIliitot-joukkueen finaalissa luvuin 1-0. Pronssia pelasi Metalliliiton joukkue.
  • Kilpasarjassa kultaa voitti Eesti Kalev, hopealle jäi Posti/PAU-joukkue ja pronssia sai TUL.
  • Turnauksessa olivat mukana myös ammattiliitto TEAMin ja PROn joukkueet.
  • Lisää tietoa Ay-jalkapallosta www.ayjalkapallo.info
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

SDP:lle tärkeät arvot esillä Hämeenlinnan vuoden 2018 talousarviossa

Kuva: Timo Sparf

 

Hämeenlinnan työväenyhdistyksen puheenjohtaja ja valtuutettu Kirsti Suoranta on ilahtunut siitä, että SDP:lle tärkeät arvot näkyvät vahvasti ensi vuoden talousarviossa. Heti strategisessa osassa oleva tavoite hyvinvointia edistävästä kaupungista, jossa asuvat aktiiviset kansalaiset on kannatettava kehityssuunta.

Tavoitteena on, että hämeenlinnalaisten hyvinvointi- ja terveyserot pienevät. Hämeenlinnan SDP:n valtuustoryhmä pitää tavoitetta tärkeänä. – On hienoa, että kaupungissamme tehdään työtä kaikkien asukkaiden hyvinvointi- ja terveysolojen kohentamiseksi. Emme tokikaan toivo, että tällä hetkellä hyvinvoivien ja terveiden ihmisten olot heikkenisivät, vaan sitä, että päinvastaisessa tilanteessa olevien ihmisten olot paranisivat, Kirsti Suoranta toteaa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.  SDP:n edustajat toteavat, että mitä paremmin kaupunkilaisemme voivat, sitä dynaamisempi kaupunkimme on.

– Kuntavaaliohjelmamme mukaan tätäkin tavoitetta edistetään muun muassa työntekijöiden täydennyskoulutuksella. Työntekijöiden tehtävänä on ohjata kaupunkilaisia omaehtoiseen sairauksia ennaltaehkäisevään toimintaan sekä tarpeen mukaan oikea-aikaisesti oikeanlaisten palvelujen piiriin, Suoranta korostaa.

Sivistys- ja hyvinvointi

Varhaiskasvatus luo pohjan lapsen ja nuoren opinpolulle. SDP:n valtuustoryhmä näkee tärkeänä, että lapsi saa hyvää ja laadukasta varhaiskasvatusta. Sosialidemokraatit kannattavat kuluvalle syksylle suunniteltua varhaiskasvatuksen eri palvelumuotojen kustannuksia ja toimivuutta koskevaa selvitystä. Saadun selvityksen pohjalta lautakunta pystyy tarkemmin arvioimaan päivähoidon laatua, toimintoja ja niiden kustannustehokkuutta.

– Olemme tyytyväisiä, ettei viime vuoden budjettiin esittämäämme subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen tehty muutoksia. Meille on erityisen tärkeää, että lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus säilyy tulevaisuudessakin. Tällä varmistetaan muun muassa se, että lapsi pääsee tarvittaessa päivähoidon ammattilaisten hoitoon, jolloin myös lapsen mahdolliset henkilökohtaiset tuen tarpeet tulee huomioiduksi. Hämeenlinna kuvaa itseään lapsiystävälliseksi kaupungiksi, jota tämä päätös tukee, Kirsti Suoranta iloitsee.

Hämeenlinnassa myöskään varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja ei edelleenkään nostettu lain sallimaan maksimiin. Suoranta on huolissaan siitä, että jo tällä hetkellä monessa päiväkodin ryhmässä ollaan liian usein tilanteessa, jossa lapsiluku yhtä aikuista kohden ylittyy. Kyse on tai ainakin pitäisi olla tilapäisestä tilanteesta, jos esimerkiksi joku ryhmän aikuisista on poissa työpaikalta. Kun samanaikaisesti varhaiskasvatuksen sijaismäärärahojen ylittymiseen kohdistuu säästöpaineita, voi lapsikohtaisesta ylityksestä tulla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Siksi SDP:n edustajat pitävät tärkeänä ryhmäkoon säilyttämistä korkeintaan nykyisessä mitoituksessa.

Kaupungin strategian mukaan tavoitteeseen pääsyä mitataan muun muassa elämänlaatunsa hyväksi tuntevien osuuden lisääntymisellä.

Perusopetuksen osalta lautakunnan sitovissa tavoitteissa mainitaan muun muassa tavoite, että kaikki oppilaat saavat perusopetuksen päättötodistuksen ja perusopetuksen jälkeisen toisen asteen koulutuspaikan. – Tämä on hyvä tavoite, jolla lisätään nuorten tasa-arvoisuutta, vähennetään syrjäytymistä ja autetaan nuoria luomaan uskoa tulevaisuuteen. Tavoitteen saavuttamisella saadaan myös taloudellista säästöä, kuten kaikki tiedämme, Suoranta painottaa.

SDP:n valtuustoryhmä pitää ensiarvoisen tärkeänä, että lapsille ja nuorille sekä kaikille tiloissa työskenteleville taataan turvalliset ja terveelliset tilat. Tämä tulee olemaan lautakunnalle suuri haaste, joka tullee määrittelemään vahvasti myös palveluverkkoa.

Viimeisenä kohtana lautakunnan tavoitteista Kirsti Suoranta nostaa esiin kulttuuripolun. Hämeenlinna tunnetaan historiastaan ammentavana vahvana kulttuurikaupunkina. – Päiväkodeille ja kouluille on laadittu kulttuuripolku, jonka ansiosta lapset ja nuoret pääsevät osallistumaan eri ikäkausina erilaisiin kulttuuritapahtumiin. On tärkeää, että tämä mahdollisuus säilyy ja sille taataan riittävät resurssit muun muassa kuljetusmäärärahoja varaamalla. Oman kulttuurin tuntemisen myötä opetamme lapsiamme ja nuoriamme arvostamaan itseään ja ympäröivää maailmaa ja annamme heille tunteen, että hekin ovat tärkeä osa hämäläisyyttä, muistuttaa Suoranta.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaali- ja terveyspalvelut- toimiala tavoittelee sitä, että Hämeenlinna on ja tulee jatkossakin olemaan aktiivisten, hyvinvoivien ja toimintakykyisten ihmisten kaupunki, jonka alueelta löytyvät modernit, tulevaisuuden tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut. Asiakkaan näkökulmasta tarjolla olevien palveluiden täytyy olla suositusten ja laatuvaatimusten mukaisia ja niiden tulee olla saavutettavissa oikeaan aikaan ja oikean laatuisina.

Hämeenlinnan SDP:n vaaliohjelman mukaisesti päätöksenteossa pideätään tärkeänä, että perusterveydenhuollon toiminnan edellytykset turvataan ja sosiaali- ja terveyspalveluissa turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut. Palveluissa tulee hyödyntää myös kolmannen sektorin toimijoita. Sähköisten palvelujen käyttöä tulee hyödyntää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja laajasti.

Suoranta kertoo, että perusterveydenhuollon asiakasmaksuista käytiin mittava keskustelu ja korottamatta jättämisestä äänestettiin. Onneksi sosialidemokraatit saivat asetetun tavoitteen läpi eli maksuja ei koroteta. – Meille on tärkeää, että hoitoon pääsy on varallisuudesta riippumatta mahdollista.

SDP:n edustajat pitävät hyvänä budjettikirjan kirjausta asiakasmaksulain 11 §:stä, jonka mukaan asiakkaan maksua voidaan alentaa tai asiakas voidaan vapauttaa maksusta tapauskohtaisen tapaus- ja tilannearvion mukaan. He kannattavat käyttöönoton terävöittämistä ja asiakkaiden parempaa tiedottamista k.o. pykälän tarjoamista mahdollisuuksista. Kirsti Suorannan mukaan sosialidemokraatit pitävät hyvänä kirjausta, jonka mukaan hoitoon pääsyn parantaminen vuonna 2018 on tavoitteena kaikilla lautakunnan palvelualoilla.

 

 

Keskustelua aiheesta

Omakuva: Maaret Ollila – ”Olen koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen”

Maaret Ollilla kotiseudullaan Posiolla.

Maaret Ollila nousi Hausjärven valtuustoon kevään kuntavaaleissa. Hän asuu tällä hetkellä Hausjärven Ryttylässä, mutta on kotoisin Posiolta.
– Olen yksin asusteleva 58 – vuotias lähihoitaja. Nykyisen työurani yli kaksikymmentäyksi vuotta (21) olen tehnyt Hausjärven kunnan vanhustenhuollossa, josta viimeiset neljä vuotta Helmikoti – nimisessä yksikössä.

Maaretille tärkeää on päästä vuosittain pohjoiseen Posion karuihin ja kauniisiin maisemiin. Hän toimii myös sukuseurassa puheenjohtajana, joka on mukava harrastus työn ohella.

– Kuntapäättäjäroolin takana pyrin olemaan asioista selkoa ottava, kuunteleva, tarkkaileva sekä asioita eteenpäin vievä henkilö. Olen myös koko kunnan edustaja, en vain yhden kylän tai asian ihminen.

Ensimmäisen kerran kun Maaretia pyydettiin mukaan kuntapolitiikkaan, hän oli juuri aloittanut kautensa ammattiliiton
liittohallitusjäsenenä.

– Tästä syystä mukaan lähteminen viivästyi ja olin vaaleissa mukana lopulta kahdeksan vuotta sitten. Tuolloin jäin
ensimmäiseksi varavaltuutetuksi ja tästä kipinä jäi itämään. Kevään vaaleissa pääsin läpi. Varavaltuutettuna pääsin viime kaudella osallistumaan lähes kaikkiin valtuuston kokouksiin ja olin myös viimeiset kaksi ja puolivuotta kunnanhallituksen jäsenenä.

Kokemusta päätöksenteosta Maaret Ollilalle on kertynyt lisäksi sivistyslautakunnan varapuheenjohtajan tehtävässä.

– Kuntapolitiikassa innostaa vaikuttamisen mahdollisuus ja kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon ja siksi olen
mukana.

Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

Ollila on parhaillaan paitsi valtuutettu Hausjärvellä, myös kunnanhallituksen jäsen, Kiertokapula Oy:n hallintoneuvoston
jäsen, veteraaniasiain neuvottelukunnan jäsen ja Hausjärven talo Oy: n yhtiökokousedustaja. Hän toimii myös oman puolueosastonsa Hausjärven Demarit ry:n sihteerinä.

– SDP: n olen aina kokenut itseäni puhuttelevaksi ja omia arvojani edustavaksi puolueeksi. Omassa kunnassani Hausjärvellä koen parhaaksi puoleksi kylien erilaisuudet sekä mahdollisuudet mm. ulkoiluun ja harrastuksiin. Maaston moninaisuus ja vehreys etenkin kesällä herää eloon ja kukoistukseen.

Tehtävää riittää ja Maaret Ollila näkeekin haasteena työpaikkojen säilymisen omassa kunnassa ja tämän hetkisten palveluiden ylläpitämisen sekä kulkuyhteyksien säilyttämisen.

– Voisimme harkita esimerkiksi tyhjien tilojen vuokraamista ja ostamista erilaisten toimijoiden käyttöön. Mainostamalla tiloja ja informoimalla eri tahoja tilojen käyttömahdollisuuksista voisimme saada myös uusia yrittäjiä ja työpaikkoja alueelle.

Jos Maaretilla olisi mahdollisuus korjata jokin asia päätöksenteossa, se olisi päättäjien jalkautuminen kunnan alueella oleviin palveluihin osallistumalla päivän töihin. – Olisi tärkeätä, että tiedettäisiin mistä päätetään, kun päätöksiä tehdään, Ollila summaa.

Omakuva -juttusarjassa esittelemme kuntapolitiikan toimijoita piirin alueelta.

Keskustelua aiheesta

”Karmivaa luettavaa” – ex-ministeri kommentoi kokoomuksen kiistakapulaa

Kuva: Kari Hulkko

Entinen työministeri, kansanedustaja Tarja Filatov (sd.) kommentoi kokoomuksen esitystä eduskunnassa ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta luopumisesta.

Filatov sanoo, että työvoiman saatavuudesta on huolehdittava.

”Tämä on ehdottoman tärkeää hyvinvointivaltion rahoituksen näkökulmasta. Yhtä tärkeää on, että työstä maksetaan verot. Yhdenvertaisuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on välttämätöntä, että työvoimaa ei käytetä väärin.”

Filatov kirjoittaa blogissaan, että ikävä kyllä esimerkiksi alkukesästä julkaistu Lounais-Suomen AVI:n  raportti on karmivaa luettavaa.

”Ulkomaista työvoimaa käytetään väärin. Ihmisten tietämättömyyttä käytetään väärin.  Liiketoimia solmitaan liiketoimintakieltoon määrättyjen yritysten kanssa. Riisto ja työvoiman hyväksikäyttö on totta nykypäivän Suomessa. Poliisille tehnyt rikosilmoitukset eivät johda jatkotoimiin. ”

Filatovin mielestä valvontajärjestelmämme ei toimi. Työsuojelun resurssit ovat liian pienet ja valtuuksia olisi syytä lisätä.

”Työvoiman kapeikkoihin voidaan vastata monella tavalla, etsimällä tehokkaammin työvoimaa kotimaasta ja kouluttamalla työttömiä, hyödyntäen Euroopan unionissa olevaa ihmisten vapaata liikkuvuutta tai rekrytoimalla kolmansista maista, jos omalta mantereeltamme ei osaajia löydy.”

Filatovin mukaan oleellista on, että kehitämme reilua työelämää tulipa työvoima kotimaasta, Euroopan unionin alueelta tai kolmansista maista.

Lue koko blogikirjoitus täältä.

Keskustelua aiheesta

Demokraatti löysi Suomen kauneimman työväentalon – ”Olemme tietysti itsekin sitä mieltä, että voitto on ansaittu”

Kuva: Kuvat Jari Soini

Suomen kaunein työväentalo -kilpailussa lukijat  äänestivät Demokraatin esiraadin valitsemasta viidestä finalistista suosikkiaan. Äänestysintoa riitti – sähköpostitse ja perinteisen postin välityksellä kilpailuun saapui kaikkiaan 500 ääntä, joista kilpailun voittaja nappasi 32,6 prosenttia.

Forssan työväenyhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Lepola on mielissään kuullessaan yhdistyksen kotitalon saaneen Suomen kauneimman työväentalon tittelin.

– Kiitän kaikkia äänestäjiä mitä nöyrimmin, otamme tittelin ylpeydellä vastaan. Olemme tietysti itsekin sitä mieltä, että voitto on ansaittu. Talon kunnossapidon eteen on tehty paljon työtä ja tehdään edelleen. Voitto on meille iso kannustus ja kiitos sekä osoitus siitä, että työtä ei ole tehty turhaan, Lepola sanoo.

Lepola arvelee, että voittoon vaikutti talon ulkokuoren lisäksi sen historiallinen merkitys sosialidemokraattiselle liikkeelle.

– Forssan kokous oli kuitenkin lähtölaukaus koko puolueen toiminnalle, hän kiteyttää.

 

Forssan työväentalo on ollut historian saatossa koti poliittiselle toiminnalle, sivistystyölle, kulttuurille ja ilonpidolle. Työväentaloa käytetään nyt demareiden omassa toiminnassa, ja sen tiloja vuokrataan monenlaiseen juhla-, kokous-, harrastus- ja tapahtumatoimintaan.

– Tänä kesänä talon piha on ollut auki, kun taloon tehtiin salaojitus ja asfaltti uusittiin. Vaikka piha oli auki, on talossa järjestetty kesällä myös juhlia, Lepola kertoo.

Talon lähitulevaisuuteen kuuluu samaa kuin ennenkin – aktiivista markkinointia, jotta talolla riittää käyttäjiä, ja talon kunnossapitoa remonttiavustusten turvin. Ensi vuodeksi on suunnitteilla myös kunnianosoitus SDP:n entiselle kansanedustajalle ja ministerille.

– Työväentalon vieressä oli ennen Eino Raunion katu, mutta kaupunki poisti kadun jossain vaiheessa. Nyt ajattelimme perustaa talon tontille Eino Raunion aukean, jonne tulee muistolaatta, Lepola selvittää.

Luvassa on tietysti myös Suomen kauneimman työväentalon palkitseminen komealla plakaatilla. Se ripustetaan talon seinään ensi vappuna, jolloin Demokraatti järjestää voittajatalossa kansalaissodan muistovuoden juhlaseminaarin.

 

Kaisa Lepola, Leena ja Juhani Anttila, Tapio Talikainen, Hannu Rekunen ja Matti Uutela ovat ylpeitä historiaa pullollaan olevasta Forssan työväentalosta.

 

Näin valittiin Suomen kaunein työväentalo

Vuoden alussa lukijat esittivät kaikkiaan 33 taloa tavoittelemaan Suomen kauneimman työväen talon titteliä. Lukijoiden ehdotuksista  Demokraatin esiraati valitsi viisi finalistia.

Esiraatiin kuuluivat Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste, Visa Tammi Suomen työväentalojen liitosta sekä Demokraatin myyntijohtaja Aila Pääkkö. Demokraatin toimittaja ja kuvaaja kiersivät finalistitalot  kevään aikana ja talot esiteltiin lehdessä kesän aikana.

500 ihmistä äänesti kilpailussa, jossa Forssa sai 163 ääntä, Uusikaupunki 124, Kuhmoinen 90, Iisalmi 75 ja Vihti 48 ääntä.

Kaikkien äänestäneiden kesken arvottiin kirjapalkintoja. Arpaonni suosi Maija-Liisa Leppästä Orimattilasta, Eija Louhelaista Vantaalta, Mirja Buskia Forssasta, Juhani Alkiota Uudestakaupungista ja Kimmo Saleniusta Vihdistä.

Keskustelua aiheesta

Elomessuilla linjattiin kaupunkipolitiikkaa

Kuva: Pirjo Alijärvi
SDP.n osastolla käytiin vilkkaita keskusteluja mm. presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Sirpa Paateron kanssa.
SDP.n osastolla käytiin vilkkaita keskusteluja mm. presidenttiehdokkuutta tavoittelevan Sirpa Paateron kanssa. Tässä keskustelu menossa hämeenlinnalaisen valtuutetun Anne Laatikaisen kanssa.

Hämeenlinnan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö kartoitti viime viikonvaihteen Elomessuilla kaupunkilaisten mielipiteitä mm. julkisista palveluista ja keskustan kehittämisestä. Kyselyyn saatiin 131 vastausta, kertoo koosteen vastauksista tehnyt Kirsti Suoranta.

– Vastauksissa toivottiin mm. enemmän satsauksia vanhuksiin, rahaa puistojen uudelleen korjauksiin, asiallisuutta, toisten mielipiteiden huomioimista ja kunnioittamista ja pyöräteiden kuntoon laittamista, luettelee Suoranta.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta kyselyyn vastanneista 73 % oli sitä mieltä, että he ovat päässeet tarvitsemiinsa julkisen terveydenhuollon palveluihin mielestään kohtuullisessa ajassa. Lisätietoina kehuttiin mm. Idänpään terveysaseman ja Hätilän hammaslääkäripalvelujen toiminnan joustavuutta, terveyshyöty-mallia sekä vakavan sairauden hoitoa. Epäkohtina pidettiin mm. liian pitkiä jonoja erityisesti hammaslääkärille, sekä lapsen kanssa useiden tuntien jonotusaikaa ensiavussa tai työterveyspalvelujen supistamista. Valinnanvapaus hämmensi muutamia.

– Kuntavaaliohjelmamme mukaisesti teemme työtä sen puolesta, että kaupungissamme turvataan yhdenvertaiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä rakennetaan sujuva toimintamalli perusterveydenhoidosta erikoissairaanhoitoon. Tavoitteenamme on jatkaa terveydenhuoltoon liittyvien palvelujen kehittämistä. Haluamme pitää sosiaali- ja terveyspalvelujen maksut kohtuullisina. Tähän kyselyyn vastanneista 77 % piti nykyisiä asiakasmaksuja kohtuullisina, erityisesti töissä käyville ja keskituloisille. Muutaman vastaajan mielestä maksut ovat kalliit ja mikäli ne vielä nousevat, vastaajat eivät voi enää käyttää palveluja. Viime vaalikaudella saimme pidettyä asiakasmaksujen korotuksen maltillisena, muistuttaa Kirsti Suoranta.

Sivistys- ja hyvinvointipalveluissa tulee SDP:n paikallisen vaaliohjelman mukaan turvata hämeenlinnalaisille lapsille oikeus hyvään varhaiskasvatukseen sopivankokoisessa ryhmässä. Perusopetuksen tulee taata lapsille ja nuorille yhdenvertaiset kasvu- ja kehitysmahdollisuudet.

Keskustaan kaivataan lisää pyöräteitä, helpompaa liikkumista ja vilkkaampaa elämää eli elävyyttä.

Elomessukyselyymme vastanneista 61 % oli tyytyväisiä Hämeenlinnan varhaiskasvatus-, esi- ja perusopetuspalveluihin. Tyytymättömyyttä herätti mm. liian suuret opetusryhmät, huonokuntoiset tilat, syrjäytyminen sekä erityisopetuksen vähyys. SDP haluaa tehdä töitä Hämeenlinnassa näiden asioiden korjaamiseksi.

Hämeenlinnan kaupunkikeskustan kehittämistä pidettiin erityisen tärkeänä. Keskustaan kaivataan lisää pyöräteitä, helpompaa liikkumista ja vilkkaampaa elämää eli elävyyttä. Muutaman vastaajan mielestä keskustassa on tällä hetkellä liian tyhjää. Vain muutama vastanneista ei pitänyt keskustan kehittämistä enää tärkeänä. Sosialidemokraatit pitävät keskustan alueen kehittämistä tärkeänä, mutta palvelujen kehittäminen ja turvaaminen on tärkeää koko kaupungin alueella. Kaupungin kehittymiseksi tarvitsemme lisää asukkaita ja yrittäjiä.

Puolet vastanneista oli sitä mieltä, että kaupungissamme panostetaan esteettömään liikkumiseen. Varmaa mielipidettä ei ilmoittanut 13 %. Loput vastanneista olivat sitä mieltä, että pyöräteitä ja kevyenliikenteen käyttömahdollisuuksia tulisi parantaa, katukiveyksien reunoja madaltaa sekä kaikenpuolista esteettömyyttä lisätä. Suoranta kertoo, että kuntavaaliohjelman mukaisesti esteettömyys on turvattava liikkumisessa ja rakentamisessa, toimivaa joukkoliikennettä lisättävä ja turvallinen liikkuminen taattava myös pitäjissä.

Suurin osa vastanneista kertoi seuraavansa kaupungin toimintaa ja päätöksentekoa lehdistä. Useat seuraavat asioita lehtien lisäksi netistä tai vain netistä. Muutamat ilmoittivat osallistuvansa erilaisiin keskustelutilaisuuksiin tai saavansa tietoa yhdistystoiminnan, kokouksiin osallistumisen tai tuttujen kautta.

Kuntapäättäjille lähetettiin terveisinä mm. ikäihmisten sekä lasten ja nuorten asioista huolehtiminen, junavuorojen säilyttäminen ja ilmaisen liityntäpysäköinnin takaaminen, toisten kuunteleminen ja kunnioittaminen sekä riitelyn lopettaminen. Vastauksissa nousi esiin myös keskustan monipuolinen kehittäminen, puistojen ja heinikkoalueiden kunnostaminen, yrittäjien huomioiminen ja sote-uudistus. Moni toivotti viisautta vaikeiden päätösten tekemiseen ja hyvää jatkoa.

– Hämeenlinnan sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö toimijoineen kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita! Mielipiteenne ovat tärkeitä uuden valtuustokauden tulevassa suunnittelutyössä. Haluamme edelleen toimia kaupunkilaisten parhaaksi, Suoranta korostaa.

 

 

Keskustelua aiheesta