Turva – Hymy
Tyomies

Barcelonan pormestari: Jo yli 460 loukkaantunut Katalonian yhteenotoissa – ihmiset kertovat poliisin toimista

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Fabio Bucciarelli
Ihmiset yrittivät pysäyttää poliisiautoja äänestyspisteen lähettyvillä Barcelonassa.

Katalonian kansanäänestykseen liittyvissä yhteenotoissa on loukkaantunut jo yli 460 ihmistä, kertoo Barcelonan pormestari Ada Colau Twitterissä.

Colau vaatii poliisia heti lopettamaan hyökkäykset puolustuskyvyttömiä ihmisiä vastaan.

Espanjan hallituksen ja perustuslakituomioistuimen mukaan Katalonian tämänpäiväinen itsenäisyyskansanäänestys on laiton. Äänestyksen on määrä päättyä kello 21 Suomen aikaa.

Katalonialaisten osallistumista Espanjan laittomaksi julistamaan itsenäisyysäänestykseen on tänään tukahdutettu voimatoimin. Espanjan keskushallinnon ohjeistama mellakkapoliisi on sulkenut äänestyspaikkoja yksitellen ja takavarikoinut vaaliuurnia.

Espanjan poliisi on torjunut sitä vastaan esitettyjä syytöksiä liiallisesta voimankäytöstä vetoamalla lain puolustamiseen.

Rauhanomaiseen vastarintaan vastattiin pampuin.

Yksi voimatoimin suljetuista äänestyspaikoista on Escola Pia Sant Antonin koulu Barcelonan keskustassa. Pampuin ja kumiluotiasein varustautuneita mellakkapoliiseja saapui paikalle alkuiltapäivästä kymmeniä. Pelkästään poliisiautoja oli kolmisenkymmentä, ja letkaa seurasi kolme ambulanssia.

Poliisin saapuessa äänestyspaikan sisällä olevat ihmiset laskivat koulun rautaverkon alas ja ulkona äänestäjät istuivat maahan koulun eteen tarkoituksenaan estää poliisin pääsy sisään äänestyspaikalle. Poliisi vastasi rauhanomaiseen vastarintaan hyvin suoraviivaisesti: äänestäjät poistettiin paikalta pamputtamalla, potkimalla ja lyömällä. Vain muutaman kymmenen metrin päässä poliisi hajotti raivostunutta väkijoukkoa kumiluodein, jolloin monet pakenivat hätääntyneinä paikalta.

Ivan Perez, 17, joutui poliisin pamputtamaksi istuessaan muiden äänestäjien kanssa koulun edustalla.

– Poliisi löi minua pampulla selkään, ja näin lähellä istuneen vanhemman miehen kasvojen vuotavan verta poliisien iskettyä häntä kasvoihin, Perez kertoi heti välikohtauksen jälkeen.

Perez on Escola Pia Sant Antonin koulun oppilas ja oli tullut paikalle äitinsä seuraksi äänestämään. Molemmat olivat tapahtuneesta silminnähden järkyttyneitä. Paikalla olleet ambulanssikuskit vahvistivat hoitaneensa välikohtauksessa haavoittuneita.

Tilannetta hyvin läheltä pääsi seuraamaan myös Neus Frigole, 31, joka jäi äänestyspaikan sisälle poliisin saapuessa paikalle.

– Ihmiset odottivat sisällä rauhallisesti, kunnes poliisi sai rikottua rautaverkon ja tuli takavarikoimaan vaaliuurnan.
Frigole oli saapunut äänestämään Katalonian itsenäisyyden puolesta, mutta sanoi odottaneensa poliisin voimatoimia keskushallituksen puolelta.

– Äänestyksen estäminen ei pysäytä katalaanien itsenäistymishaluja, päinvastoin.

Poliisin väkivaltaisen käytöksen hän olettaa saavan paljon kansainvälistä kritiikkiä osakseen. Frigole katsoo katalonialaisten joka tapauksessa selviytyvän vaalipäivästä voittajina, sillä ”tänään koko maailma näkee millaisia me katalaanit olemme ja kuinka rumasti espanjalaiset meitä kohtelevat”.

”Ihmiset todella haluavat lähteä Espanjasta”.

Vielä puolen päivän aikaan koulun edustan tilanne oli rauhallinen ja edustalla kiemurteli satojen äänestämään pyrkivien ihmisten jono. Hyvissä ajoin äänestämään oli saapunut myös katalaanipariskunta. Sukunimensä salannut Alicia, 51, ja José Antonio Lozano, 57, kertoivat aikovansa äänestää Katalonian itsenäistymisen puolesta.

He kokevat, että Espanjan keskushallitus jarruttaa Katalonian kehitystä matkalla moderniksi eurooppalaiseksi valtioksi. Monien katalaanien tapaan Aliciaa ja Lozanoa harmittavat myös rikkaan Katalonian maksamat verot, joilla ”ylläpidetään muita, köyhempiä Espanjan osia”. Kumpikin pitää keskushallituksen viimeaikaisia voimatoimia jatkumona Francon diktatuurin aikana alkaneelle Katalonian alistamiselle.

– Laillisen itsenäistymisäänestyksen järjestelmällisesti kieltämällä keskushallitus on saanut aikaan sen, että ihmiset todella haluavat lähteä Espanjasta. Jos olisimme saaneet vapaasti päättää kuten Skotlanti teki, olisimme todennäköisesti äänestäneet Espanjassa pysymisen puolesta.

Lozano pitää tämänhetkistä keskushallitusta diktatuurina.

– Kun ihmiset eivät saa vapaasti ilmaista mielipidettään, kyse ei ole enää demokratiasta.

Keskustelua aiheesta

Kreikka ei hyväksy Makedonia-nimeä – kiistaa ratkotaan taas tänään

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja Makedonia käyvät tänään YK:ssa uusia neuvotteluja maiden välisestä nimikiistasta. YK-lähteiden mukaan mahdollista on, että tapaamisessa tällä kertaa saataisiin aikaan läpimurto.

Kiistaan 90-luvulta lähtien ratkaisua etsinyt YK-lähettiläs Matthew Nimetz kertoo päättäneensä palata neuvottelupöytään, koska maiden hallitukset ovat viestittäneet halua sopia asiasta. Kiista on vaikeuttanut Makedonian pyrkimyksiä liittyä EU:hun ja Natoon.

Kreikka on vastustanut Makedonia-nimen käyttöä, koska Kreikan pohjoisella maakunnalla on sama nimi. Makedoniasta käytetään virallisissa yhteyksissä väliaikaista nimeä Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia – englanninkielisenä lyhenteenä FYROM.

Ratkaisuksi kiistaan on ehdotettu esimerkiksi Uutta Makedoniaa tai Pohjoista Makedoniaa. Kreikan kansallismielisten mielestä Makedoniaa ei saisi mainita nimessä ollenkaan.

Makedonian pääministeri Zoran Zaev sanoi äskettäin uskovansa, että ratkaisu löytyy heinäkuuhun mennessä. Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin (kuvassa) mukaan kiista pitäisi ratkaista tämän vuoden aikana.

Jos kompromissiratkaisu löytyy, se ilmeisesti menee vielä maiden parlamenttien hyväksyttäväksi tai kansanäänestykseen.

Nimetzin odotetaan kertovan medialle neuvotteluiden tilanteesta iltakahdeksalta Suomen aikaa.

Keskustelua aiheesta

Testissä piti nimetä eläimiä ja piirtää kello – Trump suoriutui ”äärimmäisen hyvin”

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump pysynee terveenä koko presidenttikautensa ajan, kertoi Valkoisen talon lääkäri Ronny Jackson tiedotustilaisuudessa, joka koski Trumpin terveystarkastuksen tuloksia.

Lääkärin mukaan hänellä ei ole syytä epäillä presidentin mielenterveyttä sen perusteella, että hän on seurannut presidenttiä päivittäin Valkoisessa talossa.

Lääkärin mukaan Trump itse vaati päästä kognitiiviseen testiin, jossa hän suoriutui ”äärimmäisen hyvin”. 10 minuuttia kestäneen testin tarkoitus on mitata lieviä kognitiivisia häiriöitä ja testi on usein tarkoitettu vanhemmille ihmisille, kertoo muun muassa Washington Post. Jacksonin mukaan Trump vastasi kaikkiin testissä esitettyihin 30 kysymyksiin oikein.

Testissä piti muun muassa nimetä eläimiä, muistaa lista sanoja sekä piirtää kello ja siihen tietty kellonaika.

– Viitteitä minkäänlaisista kognitiivisista ongelmista ei ole, lääkäri sanoo.

Psykologiassa sanalla kognitiivinen tarkoitetaan tiedon hankintaan ja käyttöön liittyvää toimintaa.

Trump on kertonut pitävänsä pikaruoasta.

Jackson keskusteli Trumpin kanssa myös liikunnasta ja ruokavaliosta. 71-vuotias Trump painaa noin 108 kiloa ja on noin 190 senttimetriä pitkä.

Realistinen painonpudotustavoite Trumpille on noin neljästä ja puolesta kilosta vajaaseen seitsemään kiloon, Jackson sanoo.

Lääkärin mukaan presidentin yleisterveys on erinomainen, mutta Trumpilla ei ole tällä hetkellä liikuntarutiinia. Siitä huolimatta presidentillä on ”paljon energiaa ja kestokykyä”.

Paikalla ollut toimittaja kysyi, miten ihminen, joka syö McDonald’sissa eikä liiku, voi olla niin terve. Trump on kertonut pitävänsä pikaruoasta.

– Sitä kutsutaan genetiikaksi. Hänellä on erinomaiset geenit. Hän on todella terve noista asioista huolimatta.

Hän nukkuu neljästä viiteen tuntia yössä.

Washington Post kertoo, että koska terveystarkastus on vapaaehtoinen, Trump voi itse päättää, mitä julkisuuteen kerrotaan. Lääkäri vakuutteli, ettei peittele Trumpin terveydestä mitään.

Lääkärin mukaan Trumpin eliniänodote on sama, kuin keskimääräisellä amerikkalaismiehellä. Hän mainitsi Trumpin eduksi sen, ettei tämä juo tai polta.

Lääkäri myös kertoi, että Trump vaatii vain vähän unta, mikä voi olla myös hänen menestyksensä taustalla.

– Hän nukkuu neljästä viiteen tuntia yössä.

Trump kävi viime perjantaina ensimmäistä kertaa terveystarkastuksessa sen jälkeen, kun hän aloitti Yhdysvaltain presidenttinä viime tammikuussa. Lääkäri kertoi sen jälkeen lähinnä sen, että Trump on erittäin terve. Presidentit käyvät perinteisesti terveystarkastuksessa vuosittain.

Paavi tapasi Chilessä pappien hyväksikäytön uhreja

Kuva: Lehtikuva
Paavi Franciscus vieraili tiistaina myös naisten vankilassa Santiagossa.

Paavi Franciscus on tavannut pienen ryhmän katolisen kirkon seksuaalisen hyväksikäytön uhreja Chilessä, Vatikaani kertoo. Vatikaani kertoo tiedotteessaan, että tapaaminen oli ”erittäin yksityinen”.

Franciscus tapasi uhreja sen jälkeen, kun hän oli tiistaina Chilen vierailunsa alkaessa julkisesti pyytänyt anteeksiantoa pappien tekemästä hyväksikäytöstä.

Uhrien ja Franciscuksen tapaaminen järjestettiin Santiagon apostolisessa nuntiatuurissa eli Pyhän istuimen suurlähetystössä.

Chilessä on osoitettu mieltä katolisen kirkon seksiskandaalien uhrien tueksi. Mellakkapoliisi on käyttänyt vesitykkejä protestien hajottamiseksi. Poliisi on myös pidättänyt useita ihmisiä.

Vatikaanin kakkosmies, kardinaali Pietro Parolini myönsi viime viikolla, että paavin matkasta Etelä-Amerikkaan ei tule helppo.

Perussa Franciscuksen vierailua varjostavat pelot uusista maanjäristyksistä sekä maan entisen presidentin Alberto Fujimorin armahtamisesta noussut poliittinen kohu.

Paavi lähti vierailulle Chileen ja Peruun maanantaina ja matka kestää viikon verran. Kyseessä on Franciscuksen 22. ulkomaanmatka. Paavi on syntyjään argentiinalainen.

17 kuoli turmissa merellä – kahdelle kapteenille syytteet

Kuva: Lehtikuva

Kaksi Yhdysvaltain laivaston kapteenia saa syytteet viime kesänä tapahtuneiden turmien takia, kertoo Yhdysvaltain merivoimat.

Kapteenit saavat syytteet muun muassa kuolemantuottamuksesta ja velvollisuuksien laiminlyönnistä.

Kesäkuussa USS Fitzgerald -niminen alus törmäsi rahtilaivaan ja seitsemän ihmistä kuoli. Elokuussa puolestaan USS John S. McCain törmäsi öljytankkeriin ja kymmenen miehistön jäsentä kuoli.

Onnettomuustutkijat ovat aiemmin sanoneet kummankin hävittäjäaluksen johdon tehneen lukuisia virheitä, jotka johtivat onnettomuuksiin. Myös miehistön koulutuksessa ja taidoissa oli puutteita.

Keskustelua aiheesta

”Rikkoo lakia ja tervettä järkeä” – Trumpin hallinto yrittää pistää hangoittelevan tuomarin aisoihin

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain oikeusministeriö aikoo pyytää korkeinta oikeutta pyörtämään tuomarin päätöksen koskien DACA-suojeluohjelmaa ja sallimaan Trumpin hallinnon lakkauttaa ohjelma.

Asiasta muun muassa kertovan Washington Postin mukaan Trumpin hallinto sanoi tiistaina valittaneensa valitustuomioistuimeen sanfranciscolaisen tuomarin viimeviikkoisesta päätöksestä, joka tilapäisesti estää suojeluohjelman lakkauttamisen.

Tuomari määräsi, että hallinnon on jälleen otettava vastaan DACA-uusintahakemuksia. Hallinnon ei kuitenkaan tarvitse käsitellä niiden hakemuksia, jotka eivät ole aiemmin saaneet suojelua ohjelman puitteissa.

Oikeusministeriö aikoo lisäksi vedota myös korkeimpaan oikeuteen myöhemmin tällä viikolla. Korkeimman oikeuden päätöksellä Trumpin hallinto voi ohittaa valitustuomioistuimen.

– Se rikkoo lakia ja tervettä järkeä, että yksi käräjäoikeus San Franciscossa on pysäyttänyt hallinnon suunnitelmat, oikeusministeri Jeff Sessions sanoi tiedotteessa.

Sessions sanoo, että hallinto ottaa nyt harvinaisen askeleen ja pyytää korkeimman oikeuden kantaa asiaan. Sessionsin mukaan näin asia ratkaistaan ”nopeasti ja reilusti kaikkien osapuolien kannalta”.

Ohjelma on ollut kiistakapula Yhdysvalloissa.

Sessions huomauttaa, että on kuitenkin harvinaista, että korkein oikeus toimii ennen alemman tuomioistuimen päätöstä. Korkein oikeus ottaa tapauksen käsittelyyn, jos se katsoo asian tarpeeksi tärkeäksi, Sessions sanoo. Muutoin oikeus odottaa, kunnes valitustuomioistuin on saattanut oman työprosessinsa päätökseen.

Washington Postin mukaan korkeimman oikeuden toiminnan nopeutta on vaikea ennustaa ennen kuin oikeusministeriö on esittänyt tarkastelupyyntönsä virallisesti.

Trumpin hallinto ilmoitti syyskuussa lakkauttavansa suojeluohjelman, joka on sallinut noin 800 000:n lapsena laittomasti maahan tulleen ihmisen opiskella ja työskennellä Yhdysvalloissa.

Ohjelma on ollut kiistakapula Yhdysvalloissa. Demokraatit ja republikaanit ovat neuvotelleet ohjelman jatkosta kuukausia. Demokraatit ovat sitoneet maahanmuuttoa koskevat kysymykset budjettineuvotteluihin.

Republikaanit haluavat muun muassa suunnata lisää rahaa armeijalle, demokraatit haluavat muun muassa sopimuksen DACA:sta, Washington Post kertoo.

Yhdysvaltain kongressin takaraja sopia liittovaltion hallinnon budjetista on perjantaina.