Barokkiorkesteri lähetti taas säkenöivää musiikkipostia

Kuva: Jaakko Paarvela
suomalainen_barokkiorkesteri_jaakko_paarvala
Suomalaisen barokkiorkesterin soittajat ottivat Hämeenlinnan konsertissaan haltuun Vivaldin haastavan Vuodenajat.

Talvinen lumimyräkkä ja puistattava pakkasviima eivät estäneet Suomalaisen barokkiorkesterin lämpimien sävelterveisten tunkeutumista runsaan hämeenlinnalaisyleisön sisimpään.

Suomalainen barokkiorkesteri

Säveltäjät Antonio Vivaldi ja Nicola Porpora; FiBO Playersin solistina Sergey Malov, viulu ja viola da spalla

Konsertin kruunasi Sergey Malov soittimineen. Viulun rinnalla oli soitinharvinaisuus viola da spalla (”olkapääviulu”), laajan viuluperheen jäsen barokin ajalta.

Soitin roikkuu kaulalla hihnassa ja sitä soitetaan vähän kuin viulua. Se on alttoviulua suurempi, viola da gambaa pienempi, aika lailla musisoivien lasten ensimmäisen sellon mittainen.

Soittimessa on karhea sointi. Sen matala äänenväri on persoonallinen, soitinperheen muista jäsenistä selvästi erottuva.

Vuodenajat haastaa aina

Antonio Vivaldin ”Vuodenajat” (op. 8), neliosainen ”luonnonhistoriikki”, soi FiBO Playersin käsissä omintakeisesti, mutta ei ylilyöden. Ensemblea johtanut Sergey Malov hoiti niin rispaantuneet poikkeamat kuin tutuiksi käyneet ohjeet. Persoona todella paloi!

Muusikot toteuttivat liidaajansa mielihaluja, oikkujakin, taitavan tiimiläisen herkkyydellä. Ilman näitä luottohenkilöitä koko konsertti olisi jäänyt tyylillisesti ja nautintoarvoiltaan torsoksi.

Vuodenaikojen ”Kevät” oli hehkuvan kevyt, virmana liitävän musisoinnin iloa ja pakahdusta. Soittimet sekä vuoropuhelivat korrektisti että rupattelivat inhimilliseen tapaan toistensa päälle.

”Kesän” hienoisesti tukahduttava lämpö leyhähteli, tehokkaasti ravisteleva tremolo jo oli sekoittaa sävelpakkaa. Ja kun kiihkeä meno alkoi, vauhtia riitti. Raikas, lähes villi meno vuorotteli aavistelevan odotuksen ja irtiottojen kesken. Oli rymähdyksiä, hengenohuita lipaisuja, riuskan pyörteisiä heittoja.

”Syksy” kasvoi kuin kypsyvä ihme vuosi vuoden jälkeen. Ilmeikkyys oli vapautunutta, oli heittäytymistä ja pärskeistä laitojen yli lyömistä. Ja väsymystä kuin raskasta köyttä vedettäessä tai kosteaa kangasta kuivaksi kierrettäessä. Ja päätteeksi paraatimarssi niskoja veikeästi nakellen.

Kun ”Talvi” pudotteli kylmänhuuruisia hiutaleita, sooloviulu katsoi parhaaksi lähteä omille teilleen. Osan lyhykäinen rytmiheiluri houkutteli kuulijaa reen vällyjen alle. Letkeätä vilkkautta ja jytkettä.

Pehmeästi soiva viola da spalla

Viola da spallan pehmeä ja hieman nasaali sointi oli elementissään Vivaldin sellokonserton alun sekvenssirappusia kavuttaessa. Toista osaa vei inhimillistä puheenpartta mukaileva lauserytmi. Kun nopean osan maalisuora avautui, omaperäinen kiihdytys ja selkeäiskuinen purkaus veivät pääosan.

Vivaldin ooppera ”Dorilla in Tempe” (RV 709) on rakkautta pulppuava paimenidylli. Rrrr… mikä rariteetti! Sen sisältämässä Sinfoniassa on muusikoiden komeita yksilösuorituksia ja tasapainoista yhteissoitantaa. Lopun muistuma Vuodenaikojen Kevääseen yllättää kuin tutun pastillin maku.

Sinfoniassa jousille ja basso continuolle C (RV 114) oli viiltävää latausta ja kuin nykäyksittäin etenevä ote. Lopun puristus oli tehokas.

Vivaldin aikalaisen Nicola Porporan sellokonsertto alkaa rytmikkäästi tampaten ja liukulaineilla edeten. Soolosoitin, viola da spalla, mallaa matalahkolla, käheällä äänellään, tunnustelee, vetäytyy.

Toinen osa on kuin vauhtiviiva läpi viivaston, kolmannessa taas kaihon raskautettu kulkumies taivaltaa horjahtelevilla nuottiviivoilla juttukaveria etsiskellen. Viimeinen osa kirmaa taiturillisesti syöksähdellen.

FiBOn musisointi oli terävästi rytmitettyä ja kulmissa hallitusti kallistelevaa sallittuja nautintoaineita tuhlaillen. Tempovaihteluiden houkutus oli hallinnassa, improvisaatioelkeet lähes vailla moitittavaa. Linjaa näyttää vetävän hyvä maku ja elämysten aito tarjoaminen.

Matti Saurama

 

 

 

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kommentti: Kovan päivän ilta 8.12.1980 – ja kylmä seuraava aamu

john_lennon_1964_001_cropped
John Lennon 9.10.1940–8.12.1980.

John Lennon murhattiin tasan 36 vuotta sitten, kun hän oli tekemässä paluuta musiikkiin viiden vuoden tauon jälkeen.

The Beatles-yhtyeen jäsenenä maailmanmaineeseen noussut säveltäjä-muusikko-rauhanaktivisti ammuttiin julmasti kotiovelleen New Yorkissa myöhään joulukuun 8. päivän iltana vuonna 1980. Liverpoolissa syntynyt John oli kuollessaan 40-vuotias.

Tänään 36 vuotta myöhemmin on vaikea pukea sanoiksi järkytystä, jonka John Lennonin kuolema Beatles-sukupolvessa aiheutti. Epäuskossa oli samaa kuin reaktioissa Kennedyn veljesten, Martin Luther Kingin ja Olof Palmen murhiin. Ei tätä! Miksi?

Kuulun Beatles-sukupolveen itsekin – ja ylpeästi. Historia on osoittanut, että valitsimme suosikkimme oikein. Käykääpä muuten katsomassa Ron Howardin tuore musiikkidokumentti Eight Days A Week. Toimii.

The Beatlesin hajottua vuonna 1970 myös John Lennonin soolotuotanto teki vaikutuksen, vaikka se onkin laadultaan epätasaisempaa kuin hänen Beatles-materiaalinsa.

Beatlesin ja John Lennonin musiikki oli minulle ja lukemattomille muille lapsuuden ja nuoruuden tärkein sound track. Toki paljon muutakin hyvää musiikkia tehtiin noin vuosina. Silti Beatles oli aina yhtye yli muiden.

Uutta julkaisua odotettiiin kuin joulua. Eikä koskaan petytty. Jokaisella singlellä, jokaisella LP-levyllä oli kiehtovaa kuunneltavaa. Fab Four ei jäänyt polkemaan paikoillaan, toistamaan kerran opittua.

Yhtyeen kaari oli huima. Ainutlaatuinen matka sittenkin lyhyessä ajassa, levyjulkaisuina vain noin seitsemässä vuodessa. Samalla klassinen esimerkki siitä, mitä tarkoittaa sanonta: Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa.

”Beatles toi niin paljon iloa ihmisten elämään.”

Shokista, jonka John Lennonin ennenaikainen, julma kuolema synnytti, kertoo alla oleva teksti. Kirjoitin sen uraani vielä aloittelevana toimittajana nuorisojärjestön lehteen. Teksi on kirjoitettu vuosi murhan jälkeen, joulukuussa 1981.

Yritin siinä palata tunnemyrskyyn vuotta aikaisemmin, jolloin olin nuori uutistoimittaja samana syksynä aloittaneessa Iltalehdessä. Tekstiä pyrin elävöittämään lainauksilla tunnetuista Beatles-lauluista.

Kun löysin tämän jutun arkistoistani, en muistanut, että oma äitini oli mukana John Lennonia kunnioittavassa jutussa. Se tuntuu hyvältä, lämmittää kummasti vuosikymmenien jälkeenkin.

Tekstin lopussa mainittu musiikinopettaja-äitini nukkui pois lokakuussa. Oli tullut hänen aikansa.

Äiti soitti minulle kuultuaan uutisen John Lennonin murhasta. Tiesi, kuinka pahalta se pojasta tuntuu.

– Hänhän teki hienoja lauluja. Upeata musiikkia. Beatles toi niin paljon iloa ihmisten elämään, hän lohdutti minua puhumalla kauniisti Johnista.

Taidatko sitä paremmin sanoa. Äitini osasi tiivistää sanoiksi sen, mitä olin yrittänyt omassa kiireessä tehdyssä jutussani maailmalle kirjoittaa.

Äideissä asuu viisaus ja sydämen sivistys.

Tänään ajattelen häntä – ja Johnia. Keskeinen teema löytyy John Lennonin Double Fantasy -albumin laulusta Beatiful Boy:

Life is what happens to you while you’re busy making other plans.

fullsizerender20

 

”Ajattelin, että elän lyhyen elämän” — säveltäjälegenda nappasi elämänohjeensa Karl Marxilta

Kaj Chydenius opiskeli aikoinaan Sibelius-Akatemiassa, kauppakorkeakoulussa ja Helsingin yliopistossa.

Rakkaus runoihin on saanut Kaj Chydeniuksen syttymään säveltämisestä yhä uudestaan. Joka kerta pitää yrittää tehdä parhaansa, vähempi ei riitä.

Hän oppi intohimoisen suhtautumisen musiikkiin Helsingin yliopiston musiikkitieteen professori Erik Tawastjernalta, joka opetti myös musiikin historiaa Sibelius-Akatemiassa.

— Edellytän hyvältä laululta, että se on puoleksi viihdyttävä ja puoleksi opettava, Chydenius luonnehtii.

Chydenius on ottanut elämänohjeekseen Karl Marxin Pääomasta ajatuksen ”kulje omaa tietäsi ja anna ihmisten puhua.”

— Kun olet omasta mielestä parempi kuin kenenkään muun mielestä, koko juttu on menetetty, hän tähdentää.

Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä.

Huonoa tekstiä on turha säveltää tai sellaista, mitä ei koe omakseen. Kaikki alkaa rakkaudesta runoihin.

— Hyviä runoja on paljon, mutta ne pitää kaikki löytää. Kun löytää yhdenkin, se on suuri juttu, Chydenius säteilee.

Säveltäjä iloitsee sanoista ja niillä leikittelemisestä. Hän kääntää mielellään temppelin vaikka tomppeliksi. Hän käyttää aikaa sanojen ymmärtämiseen. Sitä hän on teroittanut myös oppilailleen.

— Ei voi tietää, mikä laulu tuntuu vielä kymmenen vuoden jälkeen hyvältä.

Chydeniusta ärsyttää ihmiset, jotka ovat vakuuttuneita oikeassaolemisestaan vakaumuksensa suhteen. Jos on vakuuttunut jostakin asiasta, pitäisi kulkea eteenpäin ja mitata omaa käsitystä, toimiiko se vielä.

— Uskominen on kaipausta. En ole erityisen varma siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Löytäminen on enemmän fulaa kuin etsiminen, Chydenius summaa.

Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän.

Chydenius pitää Lars Huldénin runon ajatuksesta ”jos putoat sateenkaarelta, olet käynyt sateenkaarella”. Hän yrittää elää mahdollisimman täyttä elämää.

— Elämää ei ole enää julmetusti jäljellä. Nuorena poltin paljon tupakkaa ja join olutta. Ajattelin, että elän lyhyen elämän. Niin ei kuitenkaan käynyt, säveltäjä kertoo.

Chydeniuksella on valmisteilla monen muun ohessa konsertti helmikuulle KOM-ravintolassa yhdessä Oona Airolan ja Jussi Chydeniuksen kanssa. Sitä varten hän on tehnyt uusia sävellyksiä vanhoihin työväenrunoihin. Suomen juhlavuodelle säveltäjällä on muutenkin lukuisia suunnitelmia ja konsertteja eri puolille Suomea.

Lue koko Kaj Chydeniuksen haastattelu torstain 8.12. Demokraatista.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Paula Vesala ja Jori Sjöroos päivittivät Finlandian — kuuntele kaunis versio

Kuva: Viivi Huuska

PMMP-yhtyeen voimakaksikko, laulaja-sanoittaja Paula Vesala ja säveltäjä Jori Sjöroos ovat tehneet päivitetyn version Jean Sibeliuksen Finlandiasta.

Vesala jakoi teoksen itsenäisyyspäivänä Facebook-tilillään.

Keskustelua aiheesta

”Seuratkaa unelmianne” – X Factor -Saara hullaannutti pikavisiitillään

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
aalto-2
Saara Aalto joutui hurjaan pyöritykseen jo saapuessaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Laulaja Saara Aalto aloitti esiintymisensä Tuomiokirkon portailla Frozen-elokuvasta tutulla kappaleella Let It Go. Kylmästä säästä huolimatta Senaatintori ja sen ympäristö ovat tupaten täynnä ihmisiä.

Yleisö oli huutojen perusteella myös yhtä mieltä siitä, että tänä vuonna Britannian X Factor -laulukilpailun voittaja tulee Suomesta.

Ennen No fear -kappaleensa esittämistä Aalto kehotti kaikkia seuraamaan unelmiaan ja kuuntelemaan sydäntään pelkäämättä.

– Minulla on sellainen taktiikka elämässä, että teen sitä mikä tuntuu hyvältä. Vain sillä on väliä, että olet onnellinen.

Aalto pääsi eilisessä lähetyksessä suoraan finaalikolmikkoon. Aallon lisäksi finaaliin selviytyivät Matt Terry ja ryhmä 5 After Midnight.

Aalto palasi kotimaahansa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun lähti Lontooseen kisaamaan kaksi ja puoli kuukautta sitten.

– Olen tosi ylpeä, että saan tällä home coming -reissulla näyttää Suomea vielä enemmän maailmalle, kertoo Aalto tiedotteessa.

Huomenna Aalto ja kuvausryhmä palaavat Lontooseen jatkamaan kilpailun harjoituksia.

Ensi lauantaina X Factorissa kilpailee finaalikolmikko ja sunnuntaina esitetään superfinaali, jossa kilpailun voittaja selviää. Finaali esitetään suorana tv-lähetyksenä Sub-kanavalla.

”Ensinnäkin mitä just tapahtui…” — Saara Aalto laulaa tänään Tuomiokirkon portailla Helsingissä

Kuva: Lehtikuva

Britannian X Factor -kilpailun finaaliin selvinnyt Saara Aalto esiintyy Helsingissä Tuomiokirkon portailla kello 19 alkaen. Aalto on luvannut laulaa muutaman kappaleen.

— Ensinnäkin mitä just tapahtui… Oon FINAALISSA 😭Toiseksi, apua… Lennän huomenna Suomeen tekemään X Factorin virallisen ”home coming”-reissun!😱 Kaikki te jotka haluatte tulla moikkaamaan mua TERVETULOA! Yksi mahis on tulla vastaan lentokentälle tai Senaatintorille, missä esiinnyn myöhemmin illalla 😍 Aalto hihkui eilen Facebookissa.

Hän ilmoitti eilen Facebook-sivuillaan tekevänsä pikavisiitin Suomeen osana laulukilpailun finaalia. Aalto pääsi eilisessä lähetyksessä suoraan finaalikolmikkoon. Aallon lisäksi finaaliin selviytyivät Matt Terry ja ryhmä 5 After Midnight.

Aallon mukana Suomeen saapuu myös X Factorin juontaja Dermot O’Leary. Kaksikko esiintyy Senaatintorilla noin puolen tunnin ajan.

Aallon voi tavata jo päivällä Helsinki-Vantaan lentokentällä noin kello 13.30 lähtevien lentojen T2-terminaalissa.

Aalto palaa kotimaahansa ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun lähti Lontooseen kisaamaan kaksi ja puoli kuukautta sitten.

– Olen tosi ylpeä, että saan tällä home coming -reissulla näyttää Suomea vielä enemmän maailmalle, kertoo Aalto tiedotteessa.

Huomenna Aalto ja kuvausryhmä palaavat Lontooseen jatkamaan kilpailun harjoituksia.

Ensi lauantaina X Factorissa kilpailee finaalikolmikko ja sunnuntaina esitetään superfinaali, jossa kilpailun voittaja selviää.

Finaali esitetään suorana tv-lähetyksenä Sub-kanavalla.

AVAINSANAT