Lukijaristeily2017
tuntematonsotilas

Barometri kertoo: Työelämä digitalisoitui viime vuonna

Kuva: lehtikuva / jarmo stenmark

Viime vuosi oli työelämän digitalisoitumisen vuosi, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema työolobarometri. Sen mukaan sosiaalisen median sekä sähköisten työtilojen ja pikaviestimien käyttö työssä lisääntyivät selvästi aiemmista vuosista.

Myös etätyön tekeminen ja joustavat työaikajärjestelyt yleistyivät voimakkaasti toissa vuoteen verrattuna.

Sosiaalista mediaa käytti työssään viime vuonna yhteensä runsas neljännes palkansaajista, kun edellisvuonna osuus oli runsas viidennes. Sähköisten työtilojen tai pikaviestimien käyttö yleistyi 47 prosentista 54 prosenttiin. Jo joka kolmas tekee vähintään satunnaisesti etätöitä, kun aiemmin etätöitä on tehnyt neljännes palkansaajista.

Viime vuoden työolobarometrissa kiinnitettiin ensi kerran huomiota robotiikan ja tekoälyn aiheuttamaan työtehtävien automatisaatioon. Toistaiseksi niiden aiheuttama työtehtävien automatisaatio on vielä vaimeata.

Noin joka kuudennen vastaajan työtehtäviä on jossain määrin automatisoitu kahden viime vuoden aikana. Joissain ammattiryhmissä, kuten yleissihteereillä, automatisointi on ollut voimakasta jo nyt, mutta useimmissa toistaiseksi vähäistä.

Viime vuoden barometrissa kysyttiin ensimmäistä kertaa myös työtehtävien hoitamisesta vapaa-ajalla. Noin 13 prosenttia vastaajista kertoo hoitavansa työasioitaan korvauksetta vapaa-ajalla viikoittain tai päivittäin.

Juttua päivitetty klo 9.03

”Suuria tunteita ei näytetty” – Ylen väki kuunteli hiljaisena tiedotustilaisuutta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Yleisradion päätoimittajan Atte Jääskeläisen ero otettiin Ylen henkilöstön joukossa vastaan osin yllättyneesti, kertoo Ylen pääluottamusmies Jyrki Saarikoski.

– Viime kädessä ero oli yllätys, mutta tavallaan sitä kohti on kuljettu jo jonkin aikaa. Lopullinen nytkähdys asiassa oli viimeisin Julkisen sanan neuvoston ympärille kehkeytynyt sananvaihto.

Tunnelma henkilöstön tiedotustilaisuudessa maanantai-iltapäivänä oli Saarikosken mukaan varautunut.

– Suuria tunteita ei näytetty. Pitkälti toistasataa ihmistä olivat hiljaisia, vain muutamia kysymyksiä esitettiin. Uskoisin, että useimmat työntekijät katsoivat, että jonkinlainen muutos tähän tilanteeseen piti saada.

Saarikoski toivoo, että Jääskeläisen ero rauhoittaa arkea Ylellä.

– Työntekijöiden puolesta toivon, että kohujen jälkeen Ylen ympärille palaisi normaaliaika.

Täällä tarvitaan selkeää johtajaa, mutta ei sellaista, joka puuttuu joka asiaan.

Jääskeläisen sijaiseksi kesäkuun alusta alkaen on nimitetty Ylen ruotsinkielisten toimintojen johtaja Marit af Björkesten. Siihen asti sijaisena toimii päätoimittaja Riikka Venäläinen. Jääskeläisen seuraajan haku käynnistettiin Ylen mukaan heti.

Saarikosken mukaan tulevan päätoimittajan tulee olla journalisti, jonka pitää pystyä vetämään suurta uutis- ja ajankohtaisorganisaatiota.

– Täällä tarvitaan selkeää ja vahvaakin johtajaa, mutta ei tietenkään sellaista, joka puuttuu joka asiaan. Sitä ei Jääskeläinenkään tehnyt, vaikka hänen maineensa sellainen alkaa olla.

Saarikosken mukaan Ylen uutis- ja ajankohtaistoiminta pystyi uudistumaan Jääskeläisen aikaan, mutta sitä on kasvatettu liikaa, mikä on tehnyt organisaation vaikeaselkoiseksi.

Nyt yleläiset toivovat, että professori Olli Mäenpään raportista otettaisiin vinkkejä uudistuksiin.

– Toivotaan palaamista osin vanhoihin asetuksiin. Esimerkiksi ajankohtaistoiminta voisi toimia itsenäisempänä yksikkönä kuin se on ollut viimeiset pari vuotta.

Saarikoski lisää, että olisi hyvä, jos uudesta päätoimittajavalinnasta kuultaisiin uutta kesäkuun aikana.

STT–PETRA SNECK

”En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan” – tutkija näkee Ylessä johtamisongelman

Kuva: LEHTIKUVA / Kalle Parkkinen

Ylessä on johtamisongelma, joka ei rajoitu vain eroavaan päätoimittajaan Atte Jääskeläiseen, arvioi tutkija Anu Kantola Helsingin yliopistosta. Kantolan mukaan Yle tarvitsisi esimerkiksi selkeämmät roolijaot toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien väliin sekä toimitusjohtajan, joka ymmärtää Ylen tehtävän.

– En halua ryhtyä tässä Lauri Kivisen eroa vaatimaan. Ylen johtaminen on ollut kuitenkin hyvin paljon sitä, että toimitusjohtaja on pitänyt hyvät yhteiskuntasuhteet poliitikkoihin. Aiemmin ne olivat puolueiden luottomiehiä ja nykyisellä johtajalla on ammatillisesti ennen kaikkea suhdetoimintatausta. Nyt tarvittaisiin johtamista, jossa ymmärretään myös sisältöä ja omataan visio ja näky siitä, mikä Ylen tehtävä on.

Ylestä eroavan Jääskeläisen tausta oli uutistoiminnassa. Kantolan mukaan Jääskeläinen on lisäksi joutunut ottamaan lobbaustehtäviä itselleen, vaikka tämä tehtävä kuuluu toimitusjohtajalle.

– Jos yhtiön ylin johto ei pidä yhtiön lippua korkealla, niin ongelma valuu alaspäin ja roolit menevät sekaisin. Ei voi olla päätoimittaja, joka lobbaa samaan aikaan poliitikoilta rahaa. Sellaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Tilanteen syntyminen on tietysti toimitusjohtajan ja hallituksen vastuulla.

Toimitusjohtaja Kivinen vakuuttaa, että Ylessä on vahva palomuuri toimitusjohtajan ja päätoimittajan tehtävien välissä.

– Meillä on selvä vastuunjako. Toimitusjohtaja ei osallistu toimitukselliseen työhön ja sen suunnitteluun kuin resurssitasolla, kun puhumme budjetista ja sen jaosta.

Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta.

Sisältöasiassa Kivinen tuo esiin Ylen monitahoisuuden.

– Meillä substanssi ulottuu radion sinfoniaorkesterista lastenohjelmiin ja teknologiasta rautaiseen tutkivaan journalismiin. Yleensä johtamisessa pärjää ja saa hyvät lähtökohdat henkilö, joka osaa näitä näkökulmia sovittaa yhteen. Se on tietysti työ, jota olen yrittänyt tehdä tässä omassa roolissani.

Kivisen analyysin mukaan Jääskeläisen näkökulmat on kyseenalaistettu erityisesti talon ulkoa, eikä kohua Jääskeläisen ympärillä ole saatu katkaistua.

– Meillä on selvät periaatteet journalistisesta linjasta. Ne perustuvat aivan yksiselitteisesti totuudenmukaisuudelle, olennaisuudelle ja monipuolisuudelle.

Kivisen mukaan vaikeaa Jääskeläiselle on ollut nimenomaan toimeenpano ja sen tuloksellisuus sekä se, kuinka journalistisia arvoja sovelletaan.

Myös useat Ylestä eronneet toimittajat ovat kritisoineet Jääskeläisen journalistista linjaa julkisuudessa, minkä lisäksi Jääskeläisen toimia on kyseenalaistettu myös Ylen omissa ohjelmissa.

– Tämä liittyy journalismin haastavuuteen ihan jokaisessa tilanteessa. Kuinka mitoitetaan erilaisia asioita? Mikä on ote, jolla uutisointia toteutetaan? Mitä pannaan toimeksi. Miten painotetaan erilaisia kysymyksiä? Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita toimituksessa, jossa päätoimittaja joutuu vastaamaan ratkaisuista.

Kivisen mukaan myös Jääskeläinen itse on myöntänyt, että selkeitä virheitä on tullut tehtyä.

– Atte itse on sanonut ja yhteisesti olemme todenneet, että kyllä virheitä on sattunut. Ja sellaista elämä joskus on, että virheitä sattuu. Niistä seuraamuksista ei ole päästy yli, ja se on tässä se harmi ollut. Emme ole päässeet kääntämään uutta lehteä näiden kiistojen jälkeen.

Jääskeläinen ei ole halunnut kommentoida asiaa STT:lle.

STT–MIKKO GUSTAFSSON

SK: Ylestä eroava Jääskeläinen saa kuuden kuukauden palkan

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Yleltä eroavalle Atte Jääskeläiselle maksetaan irtisanomisajalta kuuden kuukauden palkka. Jääskeläisen ansioilla summa on yli 90 000.

Asiasta kertoo Suomen Kuvalehdelle Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson.

Yleisradio kertoi tänään, että päätoimittaja Atte Jääskeläinen eroaa tehtävästään välittömästi.

Ylen hallitus, toimitusjohtaja Lauri Kivinen ja päätoimittaja Jääskeläinen ovat yhteisymmärryksessä sopineet, että Jääskeläinen jättää tehtävänsä.

Ylen hallitus päätti asiasta tänään.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Yleltä lähtenyt toimittaja: ”En osaa tuntea voitonriemua”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Yleisradion ajankohtaistoimituksen entiset toimittajiat Salla Vuorikoski (vas.), Jussi Eronen ja Jarno Liski Ylegate -kirjansa julkistamistilaisuudessa Helsingin Akateemisessa tiistaina 16. toukokuuta.

Ylestä irtisanoutuneet toimittajat Salla Vuorikoski ja Jussi Eronen ovat kuvailleet tuntojaan Twitterissä Ylen päätoimittajan Atte Jääskeläisen lähdöstä talosta.


– En osaa tuntea voitonriemua. Ollut raskas pätkä kaikille. Toivon tietysti, että Ylen journalistinen linja kääntyy tästä parempaan päin, Vuorikoski kirjoittaa Twitterissä.

Jussi Eronen korostaa sitä, että on tärkeää seurata, että uusi johto varjelee sananvapautta eikä lähde poliitikkojen suojelun tielle.

”Kuluja on ehkä kirjattu väärillekin hankkeille” – valtio perii rahoja Valolta 1,75 miljoonaa euroa

Kuva: Thinkstock

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) perii urheilujärjestö Valon vuoden 2014 valtionavustuksia takaisin korkoineen yhteensä 1,75 miljoonaa euroa. Takaisinperinnän ensisijainen peruste on, että avustuksia ei ole käytetty avustuspäätösten eikä avustusehtojen ja -rajoitusten mukaisesti.

OKM:n tarkastusten perusteella perittävää oli yhteensä 2,63 miljoonaa euroa, mutta perittävää summaa kohtuullistettiin yli 30 prosentilla.

Muun muassa SLU:n vuonna 2012 perustama valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio Valo yhdistyi tämän vuoden alussa Olympiakomiteaan.

Valon avustusten sirpaleisuus on yksi tekijä vyyhdessä, joka johtaa takaisinperintään, arvioi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) nuoriso- ja liikuntapolitiikan osaston ylijohtaja Esko Ranto STT:lle.

– Valolla on ollut vuonna 2014 erilaisia avustuksia hyvin paljon. Rahankäytön kontrollointi on siinä ehkä mennyt niin, etteivät hankkeiden väliset rajat ole olleet selviä, Ranto muotoili maanantaina.

Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin takaisinperintä.

– Kuluja on ehkä kirjattu väärillekin hankkeille. Meille ei ole pystytty esittämään erityisavustusten osalta dokumentaatiota, että ne ovat menneet oikeille hankkeille. Meille ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin takaisinperintä.

Valon toiminnot on vuoden alusta sulautettu Olympiakomiteaan, mutta järjestöä ei ole ministeriön mukaan vielä purettu.

– Valo ry on vielä olemassa, ja siellä on selvitysmies hoitamassa asioita. Toki meillä on dokumentti, jonka mukaan vastuut siirtyvät Olympiakomitealle. Takaisinperintäpäätös on kuitenkin kohdistettu Valo ry:lle, Ranto sanoi.

Ministeriö aikoo kehittää järjestöjen avustusperiaatteita, ja urheilujärjestöissäkin suuntaus on yleisavustuksia kohti. Näin erilaiset erityisavustukset vähenisivät, vaikka Rannon mukaan niitä tarvitaan edelleen esimerkiksi suurtapahtumia varten.

Rannon mukaan OKM johtaa myös valtionhallinnon digitalisointiprosessia avustusjärjestelmissä. Näin paperityö avustusten osalta vähenisi ja OKM voisi keskittyä strategiseen avustamiseen.

Jos Valo on tyytymätön OKM:n takaisinperintäpäätökseen, järjestö voi vaatia oikaisua minísteriöltä. Oikaisumenettelyn jälkeen päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen.