Kolumni

Matti Ylönen

Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja verosuunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan.

Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja verosuunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan.

Bernie Sanders, piikki byroslavian lihassa

Antti Alaja eritteli Demokraatissa (28.1.) Yhdysvaltojen demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Bernie Sandersin nousua. Suomessa Sandersin veret seisauttavaa kampanjaa ei ole osattu sulattaa neljästä syystä.

Ensimmäinen liittyy Sandersin ajamaan demokraattiseen sosialismiin. Suomessa vasemmistopoliitikotkin pyrkivät välttelemään s-sanan käyttöä kuin ruttoa, koska se yhdistyy byroslavia-tarinassa kankeaan keskusjohtoisuuteen. Nyt sosialismi on noussut Yhdysvaltojen poliittiseen sanastoon, ja monet hakevat tulevaisuuden ihanteita perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

Toiseksi Yhdysvallat on Suomessa yhdistetty Natoon ja markkinavetoiseen minimivaltioon. Nyt nousussa on ehdokas, jonka mielestä markkinatalouden pelastus vaatii suurempaa, parempaa valtiota.

Kolmanneksi Sanders puhuu Yhdysvaltojen yhteiskunnallisten ongelmien syistä niiden oikeilla nimillä. Vaikka Yhdysvaltojen talous on noussut osin järkevämmän elvytyspolitiikan vuoksi Eurooppaa nopeammin, maksaa se yhä finanssikriisin laskua.

Näihin asioiden käsittely muistuttaisi Suomessa siitä, että Euroopan velkakriisi alkoi pankkien holtittomasta lainanannosta, sen synnyttämästä lamasta – ja pankkien pelastamisesta veronmaksajien tuella.

Byroslaviatarinalta romahtaa pohja, kun riittävän moni työteliäs ja idearikas nuori huomaa, ettei loputon yritteliäisyys minimivaltiossa tuo turvaa tai elantoa.

Neljänneksi Sandersilla on monille vaatimuksilleen maailmanjärjestöjen ja kasvavan tutkijajoukon tuki. Rahoitusmarkkinoiden parempi sääntely, tuloerojen kaventaminen ja parempi sosiaaliturva ovat valtavirtavaatimuksia, joita tukevat monet OECD:n ja IMF:n raportit.

Sanders ei siis sovi suomalaiseen, byroslavian ympärillä pyörivään keskusteluun. Käytännössä hänet on meillä ohitettu marginalisoimalla.

Helsingin Sanomien Laura Saarikoski totesi 1.2. että ”Clinton tarjoaa kokemusta, realismia ja kompromisseja; Sanders tarjoaa radikaaleja unelmia paremmasta maailmasta, jossa kompromissit kuuluvat vastapuolelle”. Senaatissa Sanders tunnetaan kuitenkin taitavana sillanrakentajana.

Saman lehden pääkirjoitus totesi, että Sanders ”edustaa vasemmalla laidalla samanlaista kokemattomuutta kuin republikaanit oikealla”. Sanders toimi 16 vuotta kongressissa ja on ollut senaattorina yhdeksän vuotta. Edes ennakkosuosikki Hillary Clintonilla ei ole varaa sivuuttaa Sandersin kannattajia. Iowan esivaaleissa 84 prosenttia 17–29-vuotiaista demokraateista tuki Sandersia.

Sandersin nousu on osin USA:n pitkäkestoisten valtion purkutalkoiden tulos. Byroslaviatarinalta romahtaa pohja, kun riittävän moni työteliäs ja idearikas nuori huomaa, ettei loputon yritteliäisyys minimivaltiossa tuo turvaa tai elantoa.

Suomessa tämä voi olla edessä leikkausten, kasvavien tuloerojen ja kotitalouksien velan kasvun myötä. Sitä odotellessa byroslaviatarina jatkaa voittokulkuaan maassa, jonka Maailman talousfoorumi valitsi vuonna 2014 EU:n kilpailukykyisimmäksi valtioksi.

Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja verosuunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan. Matti Ylönen

Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja verosuunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan.

Kolumni

Lehdet: ”Sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde”, ilmoittaa ps-ryhmyri

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho harkitsee asettuvansa puolueensa puheenjohtajaehdokkaaksi, uutisoivat Ilkka ja Pohjalainen.

Terho ei lehtien mukaan kuitenkaan halua haastaa puolueen nykyistä puheenjohtajaa Timo Soinia, joten Terho odottaa ensin, mitä Soini aikoo tehdä.

– Kilpailevia ehdokkaita ei ole ensi kesäkuun puoluekokoukseen ilmaantunut. Minäkin odotan puheenjohtajan ratkaisua, mutta sen voin sanoa, että Soinin vastaehdokkaaksi en lähde. Jos tilanne muuttuu, harkitsen asiaa, Terho sanoi perussuomalaisten piirikokouksessa Vaasassa.

Soini on aiemmin sanonut, että kertoo jatkosuunnitelmistaan ”kevään korvalla”.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

SK: Sipilä lentää virkamatkoja yksityiskoneella, ohjaa konetta itse ja maksaa viulut — ”Kyseessä on ollut poikkeuksellinen järjestely”

Suomen Kuvalehti kertoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on tehnyt osan virkamatkoistaan lentämällä. Pelkkä lentäminen ei ole ollenkaan poikkeuksellista, mutta se on, että Sipilä on lentänyt konetta itse.

Sipilä on tehnyt pääministerikaudellaan kaikkiaan neljätoista tällaista virkamatkaa yksityiskoneella. Valtiolle se ei ole maksanut senttiäkään.

— Hän on maksanut itse kaikki kulut. Me emme tiedä sen tarkemmin yksityiskohtia, eikä niistä ole asiakirjojakaan. Tämä vertautuu siihen, että virkamies käyttää omaa autoaan, aliovaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo SK:lle.

Sipilän erityisavustajan Riina Nevamäen mukaan kyseessä on poikkeuksellinen järjestely, joka ei ole kuitenkaan laiton. Sipilän ohjaaman koneen kyydissä on ollut esimerkiksi liikenneministeri Anne Berner (kesk.).

Kolumni

”On aivan sama, johtaako demareita Rinne, Harakka tai Tuppurainen — demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla”

SDP:n entisen puoluesihteerin Mikael Jungnerin mielestä on ”aivan sama”, johtaako demareita ensi vuodesta Antti Rinne, Timo Harakka tai Tytti Tuppurainen. Kolmikosta puheenjohtaja Rinne on kertonut tavoittelevansa jatkokautta puolueen johdossa. Harakan ja Tuppuraisen aikeista ei ole vielä varmuutta.

Jungnerin mukaan SDPn menestys alkaa vasta silloin, kun joku ymmärtää, että ”olemme siirtyneet vuorovaikutuksen aikaan, ja saa toverit puhuttua mukaan uudenlaiseen tapaan ajatella”.

”Hassua sinänsä, että vuorovaikutuksen työkalut (joukkoistaminen, jakamistalous, kasvuyrittäjyys, meritokratia, yhteiskuntavastuu, sosiaalinen media) ovat pohjimmiltaan hyvin sosialidemokraattisia työkaluja. Silti demarit karsastavat niitä, todennäköisesti siksi, koska he ovat menettäneet otteensa sekä nuorisoon että samalla myös uudistusajatteluun.”

Entisen kansanedustajan väitteen mukaan sosiaalidemokraatit hakevat ratkaisua yhteiskunnan ongelmiin prosesseista, vaikka ratkaisut löytyisivät vuorovaikutuksesta.

”Kiteytetysti äänestäjät jakavat demareiden arvot, mutta ovat nähneet käytännössä aivan liian monta kertaa. että valtaan päästessäänkään demareiden työkalut (prosessit) eivät toimi.”

Jungner vertaa, että demarit yrittävät tankata dieselautoa bensalla.

”Joka kerta kun auto joutuu korjaamolle demarit väittävät että syy ongelmiin on siinä, että he eivät ole osanneet argumentoida bensan siunauksellisuutta oikein tai että he eivät usko bensaan riittävästi.”

Kolumni

Keskustan kansanedustajan luottamus Yleen ei horju: ”100 %”

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan sananvapaus on yksi demokratian korkeimmista arvoista, ja riippumaton media on yksi tämän arvon mahdollistajista.

Kärnä ottaa osaa ajankohtaiseen Yle-keskusteluun Facebook-tilillään.

— Yle on koko kansan radio eikä sitä ohjata poliittisesti. Onkin sääli, että usein katsomme Ylen toimintaa varsin yksisilmäisesti. Huomaamme vain oman ajatusmaailmamme vastaiset asiat, emmekä niitä juttuja, jotka tukevat omaa ajatteluamme.

Kärnän mukaan jutut eivät voi olla aina sellaisia, että ne miellyttäisivät.

— Jos ne olisivat, niin eikö juuri silloin pitäisi huolestua?

Kärnä kirjoittaa, että luottamuksensa suomalaiseen mediaan ja Yleisradioon on 100 prosenttia.

Kolumni

Täyslaidallinen Juha Sipilälle — ”Töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Ylen kanssa”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi lauantaina Rovaniemellä, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on töpeksinyt totaalisesti median ja etenkin Yleisradion kanssa.

Pohjolan Sanomat ja Lapin Kansa kertovat, että Rinteen mielestä Sipilän parinkymmenen sähköpostin palaute Ylen jutusta on herättänyt ison epäilyksen, että hallituksen taholta on kovasti pyritty vaikuttamaan siihen, miten Yle saa asioista kertoa.

– Tässä on vielä taustalla se, voiko hallitus kiristää Yleisradiota hallituksen budjetin kautta.

Rinne opasti, että poliittisille johtajille tulee aina arvostelua ja sitä pitää sietää.

– Jos ajattelen millaista mediakohtelua minäkin olen kokenut tämän kahden ja puolen vuoden aikana SDP:n puheenjohtajana, saisin olla koko aika ilmoittamassa, että tuo toimittaja ei minulle sovi, hän sanoi.