Kolumni

Matti Ylönen

Kirjoittaja tutkii maailmanpolitiikkaa ja verosuunnitttelua Yalen yliopistossa vuoden 2016 ajan.

Bernie Sanders, piikki byroslavian lihassa

Antti Alaja eritteli Demokraatissa (28.1.) Yhdysvaltojen demokraattipuolueen presidenttiehdokkaan Bernie Sandersin nousua. Suomessa Sandersin veret seisauttavaa kampanjaa ei ole osattu sulattaa neljästä syystä.

Ensimmäinen liittyy Sandersin ajamaan demokraattiseen sosialismiin. Suomessa vasemmistopoliitikotkin pyrkivät välttelemään s-sanan käyttöä kuin ruttoa, koska se yhdistyy byroslavia-tarinassa kankeaan keskusjohtoisuuteen. Nyt sosialismi on noussut Yhdysvaltojen poliittiseen sanastoon, ja monet hakevat tulevaisuuden ihanteita perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

Toiseksi Yhdysvallat on Suomessa yhdistetty Natoon ja markkinavetoiseen minimivaltioon. Nyt nousussa on ehdokas, jonka mielestä markkinatalouden pelastus vaatii suurempaa, parempaa valtiota.

Kolmanneksi Sanders puhuu Yhdysvaltojen yhteiskunnallisten ongelmien syistä niiden oikeilla nimillä. Vaikka Yhdysvaltojen talous on noussut osin järkevämmän elvytyspolitiikan vuoksi Eurooppaa nopeammin, maksaa se yhä finanssikriisin laskua.

Näihin asioiden käsittely muistuttaisi Suomessa siitä, että Euroopan velkakriisi alkoi pankkien holtittomasta lainanannosta, sen synnyttämästä lamasta – ja pankkien pelastamisesta veronmaksajien tuella.

Byroslaviatarinalta romahtaa pohja, kun riittävän moni työteliäs ja idearikas nuori huomaa, ettei loputon yritteliäisyys minimivaltiossa tuo turvaa tai elantoa.

Neljänneksi Sandersilla on monille vaatimuksilleen maailmanjärjestöjen ja kasvavan tutkijajoukon tuki. Rahoitusmarkkinoiden parempi sääntely, tuloerojen kaventaminen ja parempi sosiaaliturva ovat valtavirtavaatimuksia, joita tukevat monet OECD:n ja IMF:n raportit.

Sanders ei siis sovi suomalaiseen, byroslavian ympärillä pyörivään keskusteluun. Käytännössä hänet on meillä ohitettu marginalisoimalla.

Helsingin Sanomien Laura Saarikoski totesi 1.2. että ”Clinton tarjoaa kokemusta, realismia ja kompromisseja; Sanders tarjoaa radikaaleja unelmia paremmasta maailmasta, jossa kompromissit kuuluvat vastapuolelle”. Senaatissa Sanders tunnetaan kuitenkin taitavana sillanrakentajana.

Saman lehden pääkirjoitus totesi, että Sanders ”edustaa vasemmalla laidalla samanlaista kokemattomuutta kuin republikaanit oikealla”. Sanders toimi 16 vuotta kongressissa ja on ollut senaattorina yhdeksän vuotta. Edes ennakkosuosikki Hillary Clintonilla ei ole varaa sivuuttaa Sandersin kannattajia. Iowan esivaaleissa 84 prosenttia 17–29-vuotiaista demokraateista tuki Sandersia.

Sandersin nousu on osin USA:n pitkäkestoisten valtion purkutalkoiden tulos. Byroslaviatarinalta romahtaa pohja, kun riittävän moni työteliäs ja idearikas nuori huomaa, ettei loputon yritteliäisyys minimivaltiossa tuo turvaa tai elantoa.

Suomessa tämä voi olla edessä leikkausten, kasvavien tuloerojen ja kotitalouksien velan kasvun myötä. Sitä odotellessa byroslaviatarina jatkaa voittokulkuaan maassa, jonka Maailman talousfoorumi valitsi vuonna 2014 EU:n kilpailukykyisimmäksi valtioksi.

Kolumni

41062146

LKS 20170926 Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) eduskunnassa Helsingissä 26. syyskuuta 2017. Eduskunnassa jatkui talousarvioesityksen lähetekeskustelu. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Paavo Arhinmäki näki uuden Tuntemattoman: ”Juonipaljastus, vaikka toivomus oli, ettei niitä kerrota etukäteen”

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kertoo nähneensä Aku Louhimiehen odotetun elokuvaversion Väinö Linnan romaanista torstaina kutsuvierasnäytöksessä Helsingissä.

Arhinmäki arvioi elokuvan laadukkaaksi.

”Louhimies on onnistunut tavoittamaan mielestäni paremmin sodan kauhut, yksittäisen sotilaan pelot ja Väinö Linnan kirjoittaman sodanvastaisuuden kuin kaksi aikaisempaa elokuvaversiota kirjasta.”

Erityisesti hän kehaisee yhtä näyttelijää.

”Vaikka se olisi epäreilua muita loistavia suorituksia kohtaan, pakko nostaa esille Eero Aho. Ihokarvat nostattava tulkinta Antero Rokasta.”

Demokraatti näki Tuntemattoman sotilaan maanantaina. Jo tuolloin elokuvan tuottaja pyysi lehdistöä olemaan paljastamatta juonen käänteitä kirjoituksissaan. Aiemmin Ilta-Sanomat oli kertonut Rokan kohtalosta suoraan jutussaan. 

Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen jutussa asiasta vasta vihjailtiin.

– Uusi Tuntematon, uusi tulkinta. Tässä elokuvassa ei välttämättä tapahdu samoja asioita kuin Väinö Linnan romaanissa. Tässä elokuvassa Rokka voi kuolla, Kuukausiliitteessä kerrottiin.

Sama pyyntö esitettiin myös kutsuvierasnäytöksessä, mutta Arhinmäki ei malta mieltään.

”Ja juonipaljastus, vaikka toivomus oli, ettei niitä kerrota etukäteen. Pieni Suomi tulee sodassa hyväksi kakkoseksi ja lähes kaikki kuolevat. (…)”

Arhinmäki kertoo avoimessa Facebook-päivityksessään vielä lisää, mutta Demokraatti noudattaa tässä tekijöiden toiveita. Kiinnostuneet löytävät kuitenkin tiedon Arhinmäen julkisesta profiilista.

41062146

LKS 20170926 Kansanedustaja Paavo Arhinmäki (vas.) eduskunnassa Helsingissä 26. syyskuuta 2017. Eduskunnassa jatkui talousarvioesityksen lähetekeskustelu. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kolumni

Liisa Jaakonsaari

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

Nyt Kalle Päätalon kirjoista tuttu Ii on Euroopan paras, ja näin ihme syntyi

Kalle Päätalon kirjoissa Ii kuvataan mahtipitäjänä, minne varta vasten mentiin katsomaan uutta ja ihmeellistä. Herkolle ja Riitulle matka Taivalkosken Jokijärveltä hevosella Iin merimaisemiin oli maailman ääripää maailmankuvan huippuhetki.

Ii on jälleen mahtipitäjä. Parisen vuosikymmentä sitten Lipposen 1. hallituksen työministerinä minulla oli kunnia vihkiä Iin Micropolis. Silloin mikroelektroniikka oli kovassa nousussa. Kymmenkunta vuotta sitten Iin ideanikkarit vaihtoivat konseptia: älykäs energiapolitiikka on tulevaisuuden juttu ja niin Micropoliksesta tuli ”Greenpolis”.

Iitä ”ei ujot nakkele”, sanoisi Kalle Päätalo. Ii halusi olla Suomen paras, mitä tulee vähähiiliseen talouteen. Nyt Ii on Euroopan paras! Ii palkittiin runsas viikko sitten Brysselissä Regio Stars kilpailussa Euroopan parhaaksi.

Rakenteet eivät uudista, ihmiset uudistavat.

Mistä Iin ihme syntyi? Ihmisistä ja ihmisten ideoita tukevista rakenteista. Rakenteet eivät uudista, ihmiset uudistavat. Ihmisten ideat tarvitsevat tukea, kuten Iin ihmeessäkin tapahtui. Tukea tuli EU:n rakennerahastoilta ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitolta.

Iin kunta kysyi ensiksi kunnan asukkailta heidän ideoitaan, miten vähentää kasvihuonepäästöjä ja ideoita uusiutuvien energialähteiden käytöstä. Kuntaan hankittiin sähköautoja ja julkiset rakennukset ryhtyivät käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Kotitalouksille luotiin kannustimia. Veden, sähkön ja lämmön kulutusta ryhdyttiin seuraamaan uudelle digitaalisella järjestelmällä.

Ii on jo inspiroinut muita pieniä kuntia ilmastotalkoisiin, Iissä on noin 10.000 asukasta. Samankokoisia on Suomessa noin 80 prosenttia kaikista kunnista, joten kaikkiaan noin 250 kuntaa voisi teoriassa ottaa käyttöönsä Iin mallin. Isommilla kaupungeilla on omat vähähiilistrategiat käynnissä, joten isot ja pienet voisivat ainakin tässä asiassa kulkea käsi kädessä.

Liisa Jaakonsaari

Kirjoittaja on europarlamentaarikko.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Päätoimittajalta

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

”Strategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu” – näin tiivistää alikersantti Antero Rokka, ja myös kuntapäättäjien tulisi muistaa se

”Strategia on sitä, että tähtää ennen kuin ampuu.” Näin tiivistää Tuntemattomassa sotilaassa alikersantti Antero Rokka strategian syvimmän olemuksen.

Olennaista on siis se, että hyviä tuloksia taistelussa ja yhteisön toiminnassa saadaan vasta, kun toiminnan suunta on yhdessä valittu ja edetään suunnitelman mukaan.

Rokan sotasaavutukset tietäen tuntuu erikoiselta, että strategian hyödyntäminen kunnan toiminnassa on niin alikäytetty resurssi. Äskettäin Vaasan yliopistossa tehty laaja kyselytutkimus kertoo, että kunnan työntekijöistä vain yksi prosentti tuntee oman kuntansa strategiset tavoitteet. Kun otetaan lukuun kunnan keskeiset päättäjät ja virkamiesjohto, nousee prosentti neljään. Herää kysymys, onko strategiatyöstä mitään hyötyä, jos toiminnan tähtäyspisteet ovat näin luokattoman huonosti hallussa.

Tavoitteet ovat niin laajat ja moninaiset, että kuntapäättäjää pyörryttää.

Monissa kunnissa eletään juuri nyt kuntastrategian luonnostelun aikoja. Meilläkin Oulussa kuokka strategiatyön routaiseen maahan iskettiin eilen torstaina. Strategiaa ei kunnissa tehdä kuitenkaan vain huvin vuoksi, sillä kuntastrategia kuuluu kuntalain velvoittaviin tehtäviin.

Lain mukaan kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon ”kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen, palvelujen järjestäminen ja tuottaminen, palvelutavoitteet, omistajapolitiikka, henkilöstöpolitiikka, kuntademokratia sekä elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen”.

Tavoitteet ovat niin laajat ja moninaiset, että kuntapäättäjää pyörryttää ennen kuin kuntastrategiaan on saatu ainoatakaan kirjainta piirrettyä.

Kuntastrategian valmistelu ei kuitenkaan ole niin visainen tehtävä, kun voisi kuntalain perusteella päätellä. Lähtökohdaksi on hyvä palauttaa mieleen, miksi kunnat ovat olemassa; kuntalaisten hyväksi. Kaikkein tärkeintä on kuntalaisten hyvinvointi. Tärkeätä on myös muistaa, ettei kunta itsessään tee mitään, vaan ihmiset tekevät kaiken työn.

Palvelu on kunnan paras kilpailuetu.

Kun kuntapäättäjät kokoontuvat strategiaseminaareihin, aletaan ensimmäisenä muotoilla kunnan arvoja. Lyön vetoa, että monen kunnan arvoissa vilisevät seuraavat sanat: oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, välittäminen, asiakaslähtöisyys. Hyviä arvoja kaikki, mutta toimintakulttuurin muutokseen noilla sanoilla ei helposti päästä.

Arvojen sijaan hyvässä strategiassa pitäisi puhua asenteista, vaikka tähän tapaan: Kunnan ilmapiiri on kannustava ja välittävä. Ihmiset luottavat tulevaisuudessa toisiinsa entistä enemmän. Kunnan palvelut ovat ihmis- ja yritysystävällisiä niin, että koko talousalueella elää onnellisia ihmisiä. Palvelu on kunnan paras kilpailuetu.

Miten tähän voitaisiin päästä? Usein kunnissa tehdään liian pitkään suunnittelutyötä ennen uusien ideoiden jalkauttamista. Kunnassa olisi hyvä olla rohkaisevaa kokeilukulttuuria, jossa hyvät toimintatavat erottuisivat käytännön kautta vanhoista malleista. Kuntapäättäjien tulisi olla myös enemmän tietoisia kunnan työntekijöiden arjesta.

Pari ”päättäjän päivää” kunnan töissä avaisi erilaista näköalaa päätöksentekoon.

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kolumni

Tarja Tenkula

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

Unohdetaan sote – laitetaan tietosuoja ja tietojärjestelmät kuntoon

Valtakunnan tasolla on keskustan ja kokoomuksen kesken on saatu sote-sopu aikaan. Risikko ja Saarikko vakuuttivat uuden hyvän sote- mallin syntyneen. Alkuperäisenä tavoitteena oli erikoissairaanhoidon kasvavien kustannusten hillintä ja asiakaslähtöisyyden ja laadukkaasti hyvän palvelun tarjoaminen kaikille kansalaisille. Näistä tavoitteista ei ole enää keskusteltu vaan keskusta on puhunut maakuntauudistuksesta ja kokoomus yksityisten terveys-bisnes yritysten pääsemisestä markkinoille.

Arjen suurin ongelma koko sote-palveluissa on se, että eri organisaatioiden kesken ei voida luovuttaa tietoja. Potilastietosuojamme on erittäin suuri, millä on haluttu salata ja suojella ihmisten sairaus- ja terveystietoja. Asenne-maailma on muuttunut kymmenessä vuodessa suuresti. Nykyään ihmiset jakava omia tietojaan sosiaalisessa mediassa täysin estotta, eivätkä ymmärrä miten tietojen kulku laitoksesta toiseen ei onnistu. Siinä välissä on tietosuojalaki!

Koko Sote-uudistuksen olisi voinut tehdä tietosuoja-lakimuutoksena niin, että se mahdollistaa tietojen vaihdon organisaatiosta toiseen. Tällä hetkellä terveydenhuoltoalan ammattilaista ohjaa Terveydenhuoltolaki (2010) ja sosiaalialan ammattilaista ohjaa sosiaalihuoltolaki (2014). Molemmat ovat melko tuoreita lakeja, mutta niitä ei ole yhteen sovitettu. Meiltä puuttuu edelleen sote-laki joka mahdollistaisi yhteisrekisterin yhteisasiakkaista. Tämä tuottaa suuria ongelmia käytännön työnteossa, kun yhdellä asiakkaalla voi olla monta eri kontaktia eri organisaatioihin ja ne kirjataan eri tietojärjestelmiin eikä niitä ole luvitettu keskenään. Nykyiset tietojärjestelmät taipuisivat kyllä tietojen vaihtoon, mutta niitä ei saa nykyisen lain mukaan luovuttaa ilman asiakkaan lupaa. Lain mukaan lupa tulee varmistaa jokaisen hoitokontaktin yhteydessä, mikä asiakkaissa aiheuttaa enemmänkin ärtymystä kuin kuulluksi tulemista. Toisinaan luvan kysyminen saattaa olla haastavaa, jos potilas on huonokuntoinen eikä pysty lupaa antamaan.

Tutkitusti 10 prosenttia paljon palveluita käyttävistä asiakkaista kuluttaa yli 80 prosenttia sote-kustannuksista. Suomen hallituksen esittämällä sote-mallilla tätä asiaa ei korjata vaan kustannukset tulevat nousemaan. Asiantuntijat ovat aivan kauhuissaan entisestään pirstoutuvasta palvelutarjonnasta ja tiedon kulun turvaamisesta eri organisaatioiden välillä. Jos tietojen vaihto on nyt ongelma, millainen kaaos siitä syntyykään yksityisten yritysten hyvin erilaisten tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Yksityisten lääkäriasemien nykyiset tietojärjestelmät palvelevat vain vastaanotto-toimintaa, eivätkä ole yhteensopivia muiden toimijoiden tietojärjestelmien kanssa.

Toivon hartaasti, että eduskunnassa lakiesitystä arvioitaessa tunnustetaan nykyinen sote-lakiesitys poliittiseksi terveysmarkkinoiden avaukseksi yksityisille – käytännössä kansainvälisille terveys-jättiyrityksille. Esitys ei pureudu käytännön ongelmiin vaan lisää niitä.

Tarja Tenkula

Kirjoittaja on Pohjanmaan sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Seinäjoelta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kolumni

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.