D-analyysit

Blokkipolitiikan ennakoidaan murtuvan Ruotsissa – nostaisiko Nato-kysymys ruotsidemokraatit sittenkin hallitukseen?

Stina STJERNKVIST / TT News Agency / AFP) / - LEHTIKUVA / AFP
Toimituksen kommentit

SIMO ALASTALO

Toimittaja-tuottaja

Pääministeri Stefan Löfven puheenjohtajien vaalitentissä perjantaina 7. syyskuuta.
Stina STJERNKVIST / TT News Agency / AFP) / - LEHTIKUVA / AFP
Toimituksen kommentit

SIMO ALASTALO

Toimittaja-tuottaja

Pääministeri Stefan Löfven puheenjohtajien vaalitentissä perjantaina 7. syyskuuta.
Stina STJERNKVIST / TT News Agency / AFP) / - LEHTIKUVA / AFP
Toimituksen kommentit

SIMO ALASTALO

Toimittaja-tuottaja

Pääministeri Stefan Löfven puheenjohtajien vaalitentissä perjantaina 7. syyskuuta.

Ruotsin sunnuntain vaalien tulos on kannatusmittausten valossa hyvin vaikeasti ennakoitavissa.

Yhdeltä osin vaalit ovat monen asiantuntijan mukaan jo ratkenneet. Ruotsin poliittista kulttuuria vuosikymmenien ajan hallinneen blokkipolitiikan ajan uskotaan olevan ohi.

Perinteisen vasemmisto- ja oikeistoblokin rinnalle on muodostunut kolmas ryhmittymä, joka pakottaa hallituksen muodostajan, kuka hän onkin, etsimään blokkirajat ylittävää yhteistyötä eli Suomessa hyvin tuttua laajaa pohjaa.

Kolmas blokki on oikeistopopulistinen ruotsidemokraatit (SD), joka on puheenjohtajansa Jimmie Åkessonin johdolla pyrkinyt rasistisista taustoistaan kohti ”hovikelpoisuutta”.

Vielä joitakin vuosia sitten Timo Soinin johtama perussuomalaiset pyrki pitämään SD:n suuntaan hajurakoa. Soinin ps hahmotti itseään yleispuolueena ja SD:n historia ei sille sopinut. Ruotsidemokraattien perustajissa oli tunnustuksellisia natseja, joukossa muun muassa toisessa maailmansodassa taistellut ruotsalainen SS-mies.

Perussuomalaisten hajoamisen jälkeen kupit ovat keikahtaneet. Jussi Halla-ahon perussuomalaiset on hajottuaan pienentynyt ja marginalisoitunut samalla, kun ruotsidemokraatteja on rehabilitoitu.

Ruotsidemokraattien poliittinen agenda maahanmuutto on politiikan tutkija Mikko Majanderin (Demokraatti-lehti 6.9.) mukaan edellisiin vaaleihin nähden nyt tunnustetumpaa. Vaalien teemoissa on myös aiempaa vahvemmin esillä SD:n hellimä kysymys yhteiskunnan turvallisuudesta. Vaalien alla näyttää kuitenkin siltä, ettei yksikään toinen ruotsalainen puolue tule tekemään yhteistyötä SD:n kanssa.

Ruotsin hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Jos SD jää hallituksen ulkopuolelle, eivät samaan pöytään mahdu myöskään toistensa vanhat päävastustajat eli sosialidemokraatit ja moderaatit.

Jos Stefan Löfvenin johtama demarit säilyttäisi paikkansa suurimpana puolueena, yhteistyötä etsittäisiin moderaattien sijaan paitsi vasemmistosta ja vihreistä myös blokkirajan toisella puolella olevista keskustasta ja liberaaleista. Yhteistyö SD:n kanssa on täysin poissuljettu.

Ruotsalainen sosialidemokraattien kansanedustaja Pyry Niemi ei pitänyt Demokraatin haastattelussa (6.9.) mahdottomana, etteikö moderaatit voisi jopa suostua yhteistyöhön SD:n kanssa, vaikka ajatus on toistuvasti kiistetty ja pelkkä flirttailu SD:n suuntaan on jo johtanut yhden kokoomusjohtajan eroon.

Niemen arvion mukaan yhteistyön salaisuus voisi olla Nato-kysymys. SD kuten myös Ruotsin sosialidemokraatit vastustavat Nato-jäsenyyttä, kun vanhan porvariallianssin pääpuolueet kannattavat sitä.

Mikäli vaalitulos sen sallisi, kokoomusjohtaja Ulf Kristersson saattaisi Niemen mukaan hyvinkin tarjota SD:n Åkessonille diiliä, jossa moderaatit suostuisivat maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen, jos SD puolestaan pyörtäisi Nato-kantansa.

Niemen mukaan SD vastaisi tällaiseen ehdotukseen myönteisesti.

Vaikka vaihtoehto on hyvin epätodennäköinen, ovat muutkin yhdistelmät sumun peitossa ja Ruotsin hallitusneuvotteluista ennakoidaan vaikeita.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 46 Demokraatti
NYT LOPPUI JUOMINEN - Aiemmin nuoret ryyppäsivät Islannin kansallispäivänäkin
PÄÄTOIMITTAJALTA - Kun idoli paljastuu petturiksi
ANTTI HEIKKINEN - Menestyskirjailijalla on monta rautaa tulessa
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat