Bowien kuolema pysäytti Hectorin: ”Rankka jysäys”

Kuva: Kari Hulkko
Hectorille David Bowie oli jatkuvan kehittymisen malli.

David Bowie on kuollut syöpään 69-vuotiaana.

Bowien tiedottaja vahvisti, että muusikon virallisilla sosiaalisen median tileillä tänä aamuna julkaistut tiedot tähden kuolemasta pitävät paikkansa. Myös Bowien poika Duncan Jones vahvisti tiedon omalla Twitter-tilillään.

Suomalaismuusikko Hector eli Heikki Harma luonnehtii David Bowien kuolemaa rankaksi jysäykseksi. Harmalle Bowie oli läheinen taiteilijana ja persoonana.

Harman mielestä Bowie ei jäänyt urallaan paikoilleen seisomaan, vaan meni koko ajan muita edellä, jopa punkaikoina. Hän oli myös musiikissa jatkuvan kehittymisen malli, Harma sanoo.

Bowien syöpä tuli Harmalle uutena tietona. Sen sijaan Bowien sydänongelmat tiedettiin, kun hän 1990-luvulla jäi kymmeneksi vuodeksi pois julkisuudesta.

Iltalehdelle Hector kuvailee tunteitaan järkyttyneiksi. Hectorin mukaan Bowie on kiistatta alan suurimpia legendoja.

– Tuntuu siltä, kuin olisi menettänyt läheisen ystävän, Hector toteaa IL:lle.

Hän ei jämähtänyt tiettyyn musiikkityyliin vaan pyrki aina uudistumaan.

Myös suomalainen rockvaikuttaja, konsertti- ja festivaalijärjestäjä Juhani Merimaa ottaa tiedon raskaasti.

– Ikävä uutinen. Näitä uutisia tulee nyt viikottain. Onhan 69 vuoden ikä kunnioitettava, hän sanoo STT:lle.

Merimaan mielestä nykymusiikki on paljon velkaa Bowielle. Legenda on vaikuttanut musiikillaan moneen sukupolveen ja heidän musiikkinsa.

– Hän oli hyvin monipuolinen ja lahjakas. Hän uudisti musiikkia paljon ja toi siihen uusia elementtejä paljon. Vaikutus musiikkiin ylipäätään on ollut erittäin suuri.

Bowie tunnetaan kyvystään luoda nahkansa aina uudestaan.

– Hän ei jämähtänyt tiettyyn musiikkityyliin vaan pyrki aina uudistumaan. Hän oli luova, moniulotteinen, näkemyksellinen ja hallitsi välineensä.

Muusikkojen lisäksi tyyliniekka nautti laajaa yleisön suosiota ja arvostusta.

– Ei taida olla ketään, joka olisi jäänyt miehen musiikista kylmäksi, Merimaa jatkaa.

David Bowien tuotanto pursuaa vuosien varrelta kymmenittäin hittejä, artisti ehti julkaista 25 täyspitkää levyä urallaan. Myös uusi, viime viikolla julkaistu levy Blackstar on ehtinyt kerätä hyvät kritiikit kautta maailman.

 

 

Hoitajat pelkäävät: Jokaista työvuoroa varten solmitaan erillinen työsopimus

Kuva: Lehtikuva / Samuli Ikäheimo

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super ei hyväksy sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus maksatetaan työntekijöille.

Liiton edustajisto vaatii, että henkilöstö – joka on epätietoinen tulevasta – on otettava mukaan sote-uudistuksen maakuntatason valmisteluun.

– Noudatettavalla henkilöstöpolitiikalla on suora vaikutus uudistuksen onnistumiseen ja työntekijöiden työhyvinvointiin, koolla oleva edustajisto muistuttaa.

Noin 200 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijän työnantaja vaihtuu uudistuksen myötä. Superilaiset ovat huolissaan, että yhtiöittämisvelvoite ja valinnanvapaus toteutuessaan heikentäisivät henkilöstön asemaa ja työsuhteiden ehtoja.

– On oletettavaa, että epätyypilliset työsuhteet lisääntyvät.

Super uskoo, että yhtiömuotoisella työnantajalla voi olla houkutus ryhtyä ”tes-shoppailuun” ja valita työnantajalle edullisempi yksityissektorin työehtosopimus. Tämä tarkoittaa työntekijöiden työsuhteen ehtojen, kuten palkkauksen, heikkenemistä. Palkan alentuessa myös eläke-edut heikkenevät.

Hoidettavat asiakkaat ovat joka päivä avun tarpeessa.

Liitto pelkää, että yksityisissä hoiva-alan yrityksissä yleistyvät niin sanotut runkosopimukset. Ne ovat vain työnantajan ja työntekijän välisiä aiesopimuksia työllistämisestä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaista työvuoroa varten solmitaan erillinen työsopimus.

– Tässä työntekijälle ei turvata mitään suojaa esimerkiksi sairauspoissaoloissa. Tämä selittää osaltaan yksityisen sektorin matalampia sairauspoissaoloja. Säilyttääkseen palkkansa työntekijän on työskenneltävä myös sairaana.

Sama logiikka toimii Superin mukaan myös niin sanotuissa nollasopimuksissa, joissa työaikaa ei ole sovittu tarkemmin.

– Hoito- ja hoiva-aloille nämä työsopimusmallit eivät sovellu. Hoidettavat asiakkaat ovat joka päivä avun tarpeessa.

Super moittii myös sitä, että lakiehdotuksen valmistelussa ei ole tehty kattavaa henkilöstövaikutusten arviointia.

– Uudistuksen vaikutukset työntekijöihin tulevat olemaan lähinnä negatiivisia. Paine säästöihin on kova ja oletettavaa on, että säästöjä pyritään saamaan aikaan henkilöstömenoista säästämällä.

Superin edustajisto muistuttaa, että päätökset koskettavat valtaosin naisia.

– Mikäli edellä mainitut uhkakuvat toteutuvat, uudistuksen negatiiviset seuraukset lisäävät entisestään naisten ja miesten välistä epätasa-arvoa suomalaisessa työelämässä.

”Jätetään tukkimatta mahdollisuus hallintarekisteröintiin silloin, kun…” – Ihalainen: Lakiesitys palautettava kiireelliseen lisävalmisteluun

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
SDP:n talousvaliokunnan vastuukansanedustaja Lauri Ihalainen.

SDP on yhdessä vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa jättänyt tänään talousvaliokunnassa vastalauseen talousvaliokunnan mietintöön koskien hallituksen esitystä uudeksi arvopaperimarkkinalainsäädännöksi.

Suurimpana kiistakysymyksenä lakiesityksessä on mahdollisuus osakkeiden nimettömään omistamiseen ns. hallintarekisterin kautta. Viranomaiset ja kansalaisjärjestöt ovat vastustaneet hallintarekisteröintiä, joka heikentää viranomaisten tiedonsaantia ja vähentää omistusten läpinäkyvyyttä.

– Hallituksen esityksessä ei avata mahdollisuutta hallintarekisteröidä omistuksia Suomessa. Sen sijaan siinä tietoisesti jätetään tukkimatta mahdollisuus hallintarekisteröintiin silloin, kun  suomalaisyhtiö laskee osakkeensa liikkeeseen ulkomaisessa arvopaperikeskuksessa, toteaa SDP:n valiokunnan vastuukansanedustaja Lauri Ihalainen.

EU:n uuden arvopaperikeskusasetuksen myötä suomalaiset yhtiöt voivat jatkossa valita myös ulkomaisen arvopaperikeskuksen osakkeidensa liikkeeseen laskuun. Tällöin Suomen lainsäädäntö nykyisessä tai hallituksen esityksessä esitetyssä muodossa sallisi hallintarekisteröinnin, mikä mahdollistaisi myös omistusten piilottelun.

– Vaadimme, että lakiesitys palautetaan kiireelliseen lisävalmisteluun ja siihen lisätään selkeä sijoittajiin kohdistuvat hallintarekisteröinnin kielto myös sijoitettaessa ulkomailla liikkeeseen laskettuihin suomalaisyhtiöiden arvopapereihin. On myös varmistettava, että tiedot omistajista ja sijoituksista todella saadaan ulkomaisista arvopaperikeskuksista, kertoo Ihalainen.

SDP vaatii hallitusta estämään osake-omistusten piilottamisen hallintarekisteriin ulkomaille.

Hallitus on esittänyt, että EU:n arvopaperikeskusasetus estäisi omistusten piilotteluun puuttumisen.

Tämä väite on kuitenkin ristiriidassa esimerkiksi EU:n komission talousvaliokunnan puheenjohtajalle Kaj Turuselle (ps.) asiasta esitettyihin kysymyksiin lähettämien vastausten kanssa. Myös arvopaperikeskusasetuksen piirissä ETA-maana oleva Norja soveltaa vastaavaa lainsäädäntöä kuin mitä oppositiopuolueet vaativat Suomeen.

– On eriskummallista, että naapurimaamme voi edistää läpinäkyvyyttä ja rajoittaa hallintarekisteröintiä myös ulkomailla, mutta meillä hallitus katsoo olevan EU-säännösten vastaisia. Miksei Norjan malli kelpaa hallitukselle? Ihalainen kysyy.

Myös talousvaliokunnan puheenjohtaja, perussuomalaisten Turunen on ollut tähän asti oppositiopuolueiden kanssa samalla linjalla.

– Suomen ei tarvitse eikä kannata muuttaa osakeyhtiölakia niin, että omistukset voitaisiin piilottaa hallintarekisteriin ulkomaille, Turunen linjasi Helsingin Sanomissa 19.12.2016.

Ihmisoikeuskomissaarilta karu vastaus suomalaisille: ”Riskinä on, että lapset traumatisoituvat loppuiäkseen”

Kuva: suomen punainen risti
Punaisen Risti jakoi ruokaa ja muita tarvikkeita Idomenin epävirallisella pakolaisleirillä Pohjois-Kreikassa Makedonian rajalla.

Kansanedustajat Susanna Huovinen (sd.) ja Petri Honkonen (kesk.) saivat harvinaisen tilaisuuden kysyä Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarilta tämän näkemyksiä ajankohtaisiin ihmisoikeuskysymyksiin.

Huovinen kysyi komissaari Nils Muižnieksilta pakolaislasten traumojen tunnistamisesta ja Honkonen Unkarin tilanteesta.

Susanna Huovinen oli huolissaan turvapaikkaa hakevista lapsista. Monet ovat menettäneet läheisensä ja joutuneet kokemaan kotimaissaan tai pakomatkallaan järkytyksiä tai jopa hyväksikäyttöä ja väkivaltaa.

Hän kysyi Muižnieksin käsitystä siitä, kuinka hyvin jäsenmaissa tunnistetaan traumatisoituneet lapset ja miten hyvin heitä kyetään auttamaan.

Ihmisoikeuskomissaarin vastaus oli karu. Hänen mukaansa traumatisoituneita pakolaisia ei kyetä auttamaan riittävästi – olivat he sitten lapsia tai aikuisia. Muižnieks kiitti monien pakolaisia vastaanottavien maiden viranomaisten ja vapaaehtoisjärjestöjen tekevän hienoa työtä, mutta yleisesti ottaen mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla läheskään tarpeeksi.

– Arvioisin, että suuri osa pakolaisista on kokemustensa takia enemmän tai vähemmän traumatisoituneita ja mielenterveyspalveluiden tarve on huutava. Varsinkin lasten kohdalla riskinä on, että he traumatisoituvat ilman apua loppuiäkseen, Muižnieks totesi.

Mielenterveyspalveluita ei ole tarjolla läheskään tarpeeksi.

Honkonen kysyi Unkarissa valmisteilla olevasta lainsäädännöstä, joka rajoittaa kansalaisyhteiskunnan toimintaa. Hän paheksui sitä, että lain vastustajat ovat joutuneet väkivallan kohteeksi.

Muižnieks jakoi Honkosen huolen Unkarin uudistuksista. Hän kertoi laatineensa asiasta omat kommenttinsa, jotka toimittaa Unkarin viranomaisille. Ne tulevat myös julkisiksi.

Komissaari on huolissaan myös Unkarin parlamentin aikeista kieltää yksityisrahoituksella toimivan yliopiston Central European Universityn toiminta.

– Vuoden 2017 ensimmäisen vuosineljänneksen raportissani aion nostaa esiin akateemisen vapauden, jota Central European Universityn ympärilläkin käytävä keskustelu käsittelee, hän mainitsi.

Ihmisoikeuskomissaari Nils Muižnieks käy puhumassa parlamentaarisessa yleiskokouksessa kerran vuodessa, kun hän esittelee edellisen vuoden toimintakertomuksensa. Puheenvuoronsa jälkeen hän vastaa kyselytunnin tapaan eurooppalaisten kansanedustajien kysymyksiin.

Huovinen ja Honkonen osallistuvat Ranskan Strasbourgissa pidettävään Euroopan neuvoston parlamentaariseen yleiskokoukseen. Yleiskokous on koolla neljä kertaa vuodessa. Siihen osallistuu jäsenet ja varajäsenet yhteen laskien yli 700 kansanedustajaa Euroopan neuvoston jäsenmaista.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta

Kuva: Ilkka Yrjä

Helsingin postikeskuksessa järjestettiin keskiviikkoiltana ja torstain vastaisena yönä poliittinen mielenilmaus, käytännössä ulosmarssi, joka saattaa viivästyttää myös Demokraatti-lehden vappunumeron jakelua.

Postin mukaan ammattiosaston järjestämä mielenilmaus viivästyttää osittain postinkulkua tänään torstaina.

Demokraatin vappunumeron voi lukea näköislehtenä maksutta Lehtiluukussa.

linkki: http://www.lehtiluukku.fi/lue/demokraatti-27.4.2017/146062.html

Toimitus pahoittelee lehden tilaajille mahdollisesti koituvaa harmia.

Apuselta täystyrmäys neljän päivän työviikolle – ”Kaunis ja ihailtava ajatus, joka ei toimi käytännössä”

Kuva: Topi Juga
Keskustelu työviikon lyhentämisestä puhututti panelisteja (vasemmalta) Jaakko Kianderia, Inka Douglasia ja Matti Apusta. Keskustelua veti Marja-Liisa Rajakangas STTK:sta.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK julkaisi torstaiaamuna pidetyssä keskustelu- ja julkistamistilaisuudessa pamfletin ”Jos työviikko olisi neljä päivää?”.

Tilaisuudessa keskustelijoina toimivat Elinkeinoelämän valtuuskunta Evan toimitusjohtaja Matti Apunen, työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sekä STTK:n lakimies Inka Douglas.

Julkistamistilaisuuden avauspuheenvuorossa STTK:n puheenjohtaja Antti Palola korosti, ettei STTK halua pamfletilla esittää työviikon lyhentämistä, vaan avata ennen kaikkea työajasta käytävää keskustelua.

STTK:n mukaan suurin osa suomalaisista uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän tulevaisuudessa. Samanaikaisesti uskotaan työmarkkinoiden polarisoitumiseen: osalla työmäärä kasvaa ja osa ei saa tehdä niin paljon töitä kuin haluaisi.

Tiedot ilmenevät STTK:n Aula Researchilla teettämästä tutkimuksesta, johon vastasi 1 177 työssäkäyvää ja opiskelevaa, 18-65-vuotiasta suomalaista maaliskuun lopulla.

Vastaajista enemmistö (55 %) uskoo viikkotyöaikansa pidentyvän seuraavan 20 vuoden aikana. Arvio työajan pitenemisestä ei kuitenkaan vastaa suomalaisten toiveita. Selvästi yli puolet (61 %) vastaajista haluaisi lyhentää työaikaa, jotta työtä riittäisi useammalle.

Neljäsosa työssäkäyvistä (26 %) olisi valmis jakamaan osan töistään työttömien työllistämiseksi. Näin siitä huolimatta, että palkka alenisi työajan lyhentymistä vastaavassa suhteessa. Lähes yhtä suuri osa (25 %) vastaajista ei osaa kertoa kantaansa. Puolet (49 %) ei haluaisi tinkiä omastaan työttömien työllistämiseksi.

Evan toimitusjohtaja Matti Apunen antoi julkistamistilaisuudessa esitykselle täystyrmäyksen.

Apusen mukaan ajatus siitä, että otetaan vähän kaikkien työajasta, jotta voimme antaa enemmän joillekin on ”kaunis ja ihailtava”. Se ei kuitenkaan matemaattisista ja psykologisista syistä voi toimia.

– Lyhennetty työaika ei lisää työllisyyttä, jos se ei lisää työllistämisen kannattavuutta. Vasta jos työajan lyhentäminen laskee työvoimakustannuksia tai nostaa tuottavuutta, se tuottaa parempaa työllisyyttä, Apunen painotti.

– Käytännössä kuitenkin käy päinvastoin ja työvoimakustannukset nousevat, jos sama palkka maksetaan pienemmästä tuntimäärästä, hän jatkoi.

Ilmarisen johtajan Jakko Kianderin mukaan työviikon lyhentämisen suurimpina esteinä ovat väestön vanheneva ikärakenne sekä tuottavuuden kasvun heikkeneminen.

– Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa, Kiander totesi.

Olen pessimistinen työajan lyhenemiselle edes tulevaisuudessa, sillä väestön ikärakenteen vanhenemiselle ei ole näkyvissä loppa.

STTK:n Palola ei usko, että nykytyöaika on työaikojen kehityksen päätepiste.

– Suomessa työaika on lyhentynyt eri tavoin lähes puoleen siitä, mitä se oli 1900-luvun alussa. Sen on mahdollistanut tuottavuuden kasvu, josta osa on siirtynyt palkkoihin, osa lyhyempiin työaikoihin.

– Taantuma on pitänyt talouskasvun nollassa ja luonut painetta työaikojen pidentämiseen, mikä Suomessa näkyy muun muassa kilpailukykysopimuksessa. Samalla globaali kilpailu ja teknologinen kehitys eriyttävät työaikoja kysynnän vaihtelun mukaan, Palola tiivisti.

Pamfletin julkaistamistilaisuudessa keskustelua herätti myös maakohtaisen työkulttuurin vaikutus työaikoihin sekä teknologisen kehityksen myötä yleistynyt vapaa- ja työajan sekoittuminen.

Panelistien mukaan työpäivän päättymisen entistä liukuvampi raja asettaa haasteita työnjohtamiselle sekä työntekijöiden jaksamiselle.

– Suomessa ollaan lojaaleja työpaikalle ja työajat saattavat helposti mennä överiksi. Esimiehen on tärkeä kertoa työtehtävien tavoitteet ja valvoa työntekijän liikarasittumista, Kiander sanoi.

STTK:n mukaan työ on hyvinvoinnin kivijalka, mutta Suomessa on korkea työttömyys, vaikea pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys. Samanaikaisesti digitalisaatio ja tekoäly luovat työtä, mikä ei ole entiseen tapaan sidottu aikaan ja paikkaan.

Vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat osoittaneet kuinka ne eivät kuitenkaan syö työtä.

– Työnteon kahdeksasta neljään –periaate ei tulevaisuudessa välttämättä ole vallitseva idea, eikä työtä ehkä riitä kaikille, Palola perusteli.

Keskustelun päätteeksi Apunen korosti, että vaikka teknologinen kehitys syö työpaikkoja, historiassa tapahtuneet teknologiset murrokset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne eivät syö työtä. Muutokset puolestaan luovat aina myös uusia aloja.

Pitkällä tähtäimellä työajan lyheneminen on STTK:n arvion mukaan edelleen mahdollista. Talouden ”uusi normaali” ennustaa kuitenkin talouskasvun hidastumista. Jos ennuste toteutuu, työajan lyhennys on ehkä totta nyt syntyville sukupolville.