ehdokasmainos

Bowien kuolema pysäytti Hectorin: “Rankka jysäys”

Kuva: Kari Hulkko
HECTOR
eli muusikko Heikki Harma
yksin puolivartalo *** Local Caption *** 070 ma 14.04.2008 Dem s.17
Hectorille David Bowie oli jatkuvan kehittymisen malli.

David Bowie on kuollut syöpään 69-vuotiaana.

Bowien tiedottaja vahvisti, että muusikon virallisilla sosiaalisen median tileillä tänä aamuna julkaistut tiedot tähden kuolemasta pitävät paikkansa. Myös Bowien poika Duncan Jones vahvisti tiedon omalla Twitter-tilillään.

Suomalaismuusikko Hector eli Heikki Harma luonnehtii David Bowien kuolemaa rankaksi jysäykseksi. Harmalle Bowie oli läheinen taiteilijana ja persoonana.

Harman mielestä Bowie ei jäänyt urallaan paikoilleen seisomaan, vaan meni koko ajan muita edellä, jopa punkaikoina. Hän oli myös musiikissa jatkuvan kehittymisen malli, Harma sanoo.

Bowien syöpä tuli Harmalle uutena tietona. Sen sijaan Bowien sydänongelmat tiedettiin, kun hän 1990-luvulla jäi kymmeneksi vuodeksi pois julkisuudesta.

Iltalehdelle Hector kuvailee tunteitaan järkyttyneiksi. Hectorin mukaan Bowie on kiistatta alan suurimpia legendoja.

– Tuntuu siltä, kuin olisi menettänyt läheisen ystävän, Hector toteaa IL:lle.

Hän ei jämähtänyt tiettyyn musiikkityyliin vaan pyrki aina uudistumaan.

Myös suomalainen rockvaikuttaja, konsertti- ja festivaalijärjestäjä Juhani Merimaa ottaa tiedon raskaasti.

– Ikävä uutinen. Näitä uutisia tulee nyt viikottain. Onhan 69 vuoden ikä kunnioitettava, hän sanoo STT:lle.

Merimaan mielestä nykymusiikki on paljon velkaa Bowielle. Legenda on vaikuttanut musiikillaan moneen sukupolveen ja heidän musiikkinsa.

– Hän oli hyvin monipuolinen ja lahjakas. Hän uudisti musiikkia paljon ja toi siihen uusia elementtejä paljon. Vaikutus musiikkiin ylipäätään on ollut erittäin suuri.

Bowie tunnetaan kyvystään luoda nahkansa aina uudestaan.

– Hän ei jämähtänyt tiettyyn musiikkityyliin vaan pyrki aina uudistumaan. Hän oli luova, moniulotteinen, näkemyksellinen ja hallitsi välineensä.

Muusikkojen lisäksi tyyliniekka nautti laajaa yleisön suosiota ja arvostusta.

– Ei taida olla ketään, joka olisi jäänyt miehen musiikista kylmäksi, Merimaa jatkaa.

David Bowien tuotanto pursuaa vuosien varrelta kymmenittäin hittejä, artisti ehti julkaista 25 täyspitkää levyä urallaan. Myös uusi, viime viikolla julkaistu levy Blackstar on ehtinyt kerätä hyvät kritiikit kautta maailman.

 

 

“Saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h?” — nyt tuli vastaus poliisikansanedustajan yllättävään heittoon nopeussääntöjen rikkomisesta

Kansanedustaja Tom Packalénin (ps.) mukaan nykyinen ajokorttilainsäädäntö tulee johtamaan merkittäviin ajokieltoihin määräämisen nousuun, koska ylinopeuden sakotusrajaa on laskettu ja automaattista nopeusvalvontaa lisätty.

Packalén on tehnyt asian korjaamiseksi lakialoitteen. Ajokorttilain muutoksen myötä toistuviin lieviin ylinopeuksiin syyllistyvää kuljettajaa ei enää määrättäisi ajokieltoon. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on Packalénin mukaan inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä.

”Jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, hän kirjoitti eilen lähettämässään tiedotteessa.

”Esimerkiksi hitaasti kulkevan ajoneuvon, kuten traktorin, ohittaminen liikenteessä vaatii tilapäistä ajonopeuden kiihdyttämistä, jotta ohitus voidaan tehdä turvallisesti. Toistuvista lievistä ylinopeuksista ajokieltoon määrääminen on inhimillisesti ja moraalisesti kestämätöntä, kun tiedetään, että jokainen autoilija joutuu välillä rikkomaan nopeussääntöjä esimerkiksi ohitustilanteissa”, varsinaisessa lakialoitteessa lukee.

Packalén on poliisi. Demokraatti kysyi poliisihallituksen kantaa nimenomaan ohitustilanteiden ylinopeuksiin. Poliisihallituksen liikenneturvallisuuden vastuualueen päällikkö, poliisiylitarkastaja Samppa Holopainen luonnollisesti sanoo olevansa asiasta sillä linjalla, mitä laki sanoo.

– Tietysti jos lakia muutetaan, poliisihan valvoo sitä lakia, miten se on kirjoitettu. Ei tämä mikään mielipidekysymys ole, Holopainen jatkaa.

Hän lisää, että kansanedustajien tehtävä nostaa asioita esiin. Suomessa on sananvapaus ja kaikista asioista kannattaa keskustella.

Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille.

Voiko sitten ohitustilanteissa ajaa ylinopeutta?

– Lainsäädäntö lähtee siitä, että jos ei pääse nopeusrajoituksen puitteissa ohi, silloin ei voi ohittaa. Lakiteknisesti ei ole mikään peruste, että kun ohitan, voi rikkoa lakia ja ajaa nopeammin.

Packalénin heitto mahtuu taatusti monen liikenteessä liikkuvan ajatteluun. Kun poliisiylitarkastaja Holopaiselle ehdottaa, että hänkin saattaa ajaa esimerkiksi 95 kilometriä tunnissa jonkun ohi, jos edessä oleva ajaa 80 kilometrin rajoituksella 75:tä, hän ei lähde tähän mukaan.

– Ei nopeusrajoituksia ole säädetty sen takia, että niillä haluttaisiin tehdä kiusaa ihmisille. Idea on se, että ihmisillä on turvallista.

Holopainen muistuttaa, että 1970-luvun vapaista rajoituksista luopuminen on näkynyt loukkantuneiden ja kuolleiden määrän huimassa putoamisessa.

– Tämä lainsäätäjän on otettava huomioon. Jos sääntelyä väljennetään, voi olla, että sillä on vaikutuksia tällaisiin asioihin.

Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan?

Holopainen pohtii myös, että mikäli nopeus saisi nousta ohittaessa yli rajoituksen, syntyisi käytännön ongelmia.

– Jos on satasen rajoitus, saako ajaa 120, 150 vai 180 km/h vai saako vasenta kaistaa ajaa kilometritolkulla? Lainsäädännön pitää olla tarkkarajainen. Jos laki olisi, että ohittaessa saa ajaa kovempaa, kannattaako nopeusrajoituksia sitten olla lainkaan? Haasteita olisi, jos lakiin kirjoitettaisiin nopeusrajoitusten ylittäminen ohitustilanteissa, Holopainen muistuttaa.

– Entä jos itse olet vastaantuleva ja ohittaessa saisi ajaa kovempaa ja luotat, että kaikki ajavat satasta. Jos et tiedä, tuleeko vastaantuleva satasta vai kahtasataa, siinä tulee törmäys. Ovathan nämä aika hankalia asioita, hän jatkaa.

Holopainen kuitenkin muistuttaa, että poliisi ei lakeja säädä ja hänen mielipiteensä eivät ratkaise.

Packalénin lakialoite korosti myös ajokieltoihin määräämisen lisääntymisen johtavan ongelmiin henkeen ja terveyteen liittyvissä tilanteissa.

”Aina ei ole aikaa odottaa ambulanssia pitkien välimatkojen Suomessa, ja monen henki on pelastunut, kun on ollut auto ja ajolupa kunnossa ja hengenvaarassa oleva henkilö on saatu ajoissa hoitoon”, hän totesi tiedotteessaan.

Tässä yhteydessä Samppa Holopainen nostaa esiin niin sanotun pakkotilan käsitteen. Se voi olla oikeuttamisperuste tuomioistuimen käyttämässä juridisessa harkinnassa. Toisin sanoen, tuomioistuin voi antaa esimerkiksi ylinopeuden anteeksi, jos on ajanut sitä vaikkapa harvaanasutulla alueella, jossa ambulanssia ei ole ollut nopeasti saatavilla, tarkoituksena auttaa vaarassa olevaa.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri Sipilä osallistuu Shimon Peresin hautajaisiin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
LKS 20160310 Pääministeri Juha Sipilä eduskunnan suullisella kyselytunnilla 10. maaliskuuta 2016. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Juha Sipilä matkustaa Israeliin.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) osallistuu Israelin entisen presidentin Shimon Peresin hautajaisiin huomenna Suomen edustajana. Sipilä kertoo asiasta Twitterissä.

– Shimon Peres oli yksi aikakautemme merkittävistä valtiomiehistä ja Lähi-idän rauhanprosessin rakentajista, Sipilä kommentoi tiedotteessaan.

Uutistoimisto AFP kertoi eilen, että Peresin hautajaisiin osallistuvat muun muassa Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, Ranskan presidentti Francois Hollande, Saksan liittopresidentti Joachim Gauck sekä Britannian prinssi Charles. Lisäksi paikalle ovat tulossa Yhdysvaltojen demokraattien presidenttiehdokas Hillary Clinton ja hänen miehensä, ex-presidentti Bill Clinton.

 

Suomen piilokorruptio herättää vakavia kysymyksiä — SDP:n Marin kuvailee kokoomuksen mallia

Kuva: Jukka-Pekka Flander/SDP

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan sote-uudistuksessa piilee rakenteellisen korruption vaara. Hallitus on linjannut, että iso osa julkisesta palvelutuotannosta on tulevaisuudessa yhtiöitettävä ja yksityisten terveysyritysten osuus palvelutuotannossa kasvaa merkittävästi.

— Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyy isot taloudelliset intressit siitä, mihin veronmaksajien rahoja tulevaisuudessa ohjautuu. On hyvin ongelmallista, että esimerkiksi keskeisiä kokoomusvaikuttajia on ajanut yksityisten terveysyritysten etujen mukaisia muutoksia sote-uudistuksen yhteydessä ja tämän jälkeen samat henkilöt ovat siirtyneet näiden yritysten palkkalistoille, Marin sanoo.

Vaasan yliopiston professori Ari Salminen kutsui tänään Suomea piilokorruption maaksi. Hän peräänkuuluttaa eettistä arviointia sote-uudistuksesta.

Marin pitää ongelmallisena esimerkiksi sitä, että kokoomuksen ministeriryhmän keskeinen erityisavustaja Joonas Turunen siirtyy terveysyritys Mehiläisen palvelukseen, vaikka on ollut keskeisesti mukana aikana, kun sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on valmisteltu. Marin huomauttaa, että Turunen on jo kolmas kokoomusvaikuttaja, joka siirtyy lyhyen ajan sisään yksityisen terveysyrityksen palkkalistoille.

— Näyttää siltä, että kokoomuksen malli on, että ensin kanavoidaan sote-uudistuksella veronmaksajien rahat yksityisille terveysfirmoille ja sen jälkeen siirrytään näiden firmojen palkkalistoille kuittaamaan tehdyn työn hedelmät. Tämä näyttää juuri sellaiselta piilokorruptiolta, jota vastaan nykyinen lainsäädäntö ei tarjoa riittävästi keinoja, Marin kommentoi.

Mehiläisellä, johon Turunen siirtyy, on tällä hetkellä miljoonariidat Suomen verottajan kanssa.

Demokraatin kysely: Työvoimapalvelujen mylläys hämmentää TE-toimistojen johtajia – Kaikkialla ei ole kuin Uudellamaalla

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus on tehostamassa työvoimapalveluita. Se aikoo tehdä näin laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia, mikä luo pohjaa maakuntauudistuksessa kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle.

Sote-uudistuksen tapaan tarkoitus on työvoimapalveluissakin siirtyä palvelutuotannon monituottajamalliin. Samalla hallitus aikoo sovittaa yhteen vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä tukevat palvelut.

Demokraatti selvitti kyselyssään TE-toimistojen johtajien kantoja monituottajamalliin. 15:sta TE-toimistojen johtajasta 10 vastasi. Monista vastauksista ilmenee epätietoisuus siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.

– Tässä vaiheessa on vaikeata arvioida palvelujen tuottamistapojen muutoksia tai niiden vaikutuksia, Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell sanoo.

Hän kuitenkin katsoo, että toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset edellyttävät uudenlaisia palveluita. Laaja uudistus tarjoaa ”ainakin lähtökohtaisesti” hyvät mahdollisuudet uusia TE-palveluita työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.

Myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari näkee, että vaikea työllisyystilanne edellyttää uusia keinoja ja TE-palvelujen uudistuksia. Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti painottaa, että yksityiset palvelut voivat sparrata julkisia palveluita. Parhaita toimintamalleja pitää monistaa, olivat ne julkisia tai yksityisiä.

– Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta edellytyksiä tähän ei välttämättä ole, hän kuitenkin huomauttaa.

Toivottavaa on, että TE-toimistojen osaaminen hyödynnetään.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari kantaa huolta, kuka kantaa kokonaisvastuun muutosprosessista. Yhtä lailla häntä mietityttää yhdenvertaisuuden toteutuminen ja viranomaistehtävien kytkeytyminen uudistukseen.

– Toivottavaa on, että se osaaminen, mitä TE-toimistojen nykyisellä henkilöstöllä on, hyödynnetään myös uudessa toimintamallissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen sanoo.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyysasteen nostamisen 72 %:iin. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan Riitta Oikarisen mukaan tämä ei onnistu pelkästään TE-toimistojen nykyisillä ja eläköitymisten myötä koko ajan vähenevillä henkilöstöresursseilla ilman monituottajamallia.

Maakuntauudistuksella tavoiteltavat kustannussäästöt ja maakunnille siirtyvä työvoima ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tarkoittavat Oikarisen mukaan sitä, että maakuntien on arvioitava, mitkä palvelut tuotetaan maakunnallisesti, yhdessä muiden maakuntien kanssa ja mitkä valtakunnallisesti. Lisäksi on ratkaistava, mitä palveluita on järkevä tuottaa itse ja mitä ostaa kunnilta, yrityksiltä tai yhteisöiltä.

– Yksityisiä palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti kuin Uudellamaalla, joten palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti ja samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita uudessa maakuntamallissa, Oikarinen sanoo.

Kilpailutuksen voittaneet yritykset voivat vallata markkinat.

Hämeen TE-toimiston johtaja Harri Jokinen toteaa, että maakuntiin tuskin pitkän päälle sijoittuu niin paljon viranhaltijoita, että ne voisivat toteutaa itse TE-palvelut.

TE-palveluita ei  jätettäne sen enempää viranomaisen tuottamaksi – muutoin kuin viranomaistehtävien osalta, hän arvelee.

Yksi kasvava palvelukanava on Jokisen mukaan digitaaliset palvelut. Osa palvelutarpeesta tyydytetään sitä kautta. Myös Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo, että verkkopalvelut ja palvelut puhelimitse saavat asiakkaita hyvää palautetta.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki uskoo, että maakunnallinen itsehallinto, siihen liittyvä järjestäjä/tuottajamalli sekä asiakkaan valinnanvapaus tuovat alueille merkittävästi lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hänen mukaansa niin sote-alalle kuin työvoima- ja yrityspalveluihin.

– Kun nykyinen julkinen palvelutuotanto siirtyy asteittain kilpailuille markkinoille, yrittäjyyden edellytykset ja pk-sektorin kasvumahdollisuudet lisääntyvät, mikä puolestaan lisää alueiden ja koko maan elinvoimaa. Monituottajamallissa työvoimapalveluja voivat tuottaa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori.

Yksityisen sektorin toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa erityisesti suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden palvelussa.

– Tämän asiakaskunnan osalta työmarkkinat toimivat normaalissa taloussuhdanteessa ilman julkisen sektorin kannustimia, jotka voivat vääristää yritysten välistä kilpailua. Yritys, joka saa rekrytoivan yrityksen palkkion välityksestä ja tulospalkkion julkisista varoista on paremmassa asemassa kuin pelkästään kilpailuilla markkinoilla toimiva yritys. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden lisääminen ja kilpailuttaminen sinänsä vähentävät markkinavääristymää, mutta kilpailutuksen voittaneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet vallata markkinoita muilta yrityksiltä, Säynätmäki sanoo.

– Onko siis tarpeen miettiä, mitä sellaista lisäarvoa yksityisen sektorin tulee toiminnallaan tuottaa, mitä ei vapaasti kilpailulla markkinalla synny, hän jatkaa.

Säynätmäki katsoo, että markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Tästä hän kuitenkin tekee johtopäätöksen, jonka mukaan monituottajamalli puoltaa paikkaansa tulevan maakunnan järjestäjä/tuottajarakenteessa, koska tällöin myös kolmas sektori ja kunnat voivat yhtiöittää toimintaansa ollakseen mukana palveluntuotannossa.

– Niiden intressinä voi kunnan elinvoiman näkökulmasta olla juuri enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan palvelujen järjestäminen.

Nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet.

Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo suoraan, että hallituksen kaavailuissa on hyvin monta epäselvää kohtaa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

– Mikä tulee olemaan työttömyysturva-asioiden hoito ja vastuutahot – ainakaan missään EU-maassa sitä ei ole voitu privatisoida. Uudet muodostettavat maakunnat ovat kovin erilaisia väestö-, työvoima ja elinkeinorakenteeltaan ja palveluntarjoajia on monella alueella niukasti, ainakin vielä, hän esimerkiksi sanoo.

Riihimäen mukaan keskustelussa on unohtunut myös se, että työmarkkinat eivät ole maakunnalliset. Vapaa liikkuvuus maan sisällä ja ulkomaille, yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen ja väen löytäminen eri puolilta maata tai ulkomailta eivät hoidu pienalueilla eivätkä pelkästään maakunnissa.

Kirkastumatta on Riihimäen mukaan edelleen myös muun muassa rahoitus niin palveluntuottajien ostamisiin kuin erilaisiin valmennus- ja koulutuspalveluihin.

– Onko uusilla maakunnilla aito päätösvalta omista määrärahoista päättämiseen ja voiko joku maakunta päättää olla palvelematta? Digitalisaatio etenee, vaan onko riittävät valmiudet koko maassa – ei ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, Riihimäki jatkaa.

Hän itse oli valtakunnallisen yhden TE-palvelun kannalla. Hänen mukaansa se olisi voinut nykyistä laajemmin käyttää ostopalveluja ja olisi hyvin johdettuna pystynyt takaamaan yhdenvertaiset palvelut yrityksille, työnantajille ja henkilöasiakasryhmille.

– Mutta nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet ja tämä vaihtoehto on siten haudattu.

Lue TE-toimistojen johtajien kantoja työtömien pakkohaastatteluihin täältä.

Professori: “Suomi on piilokorruption maa”

Kuva: Getty Images

Professori Ari Salmisen mukaan julkisten hankintojen eettisyyttä voi horjuttaa piilokorruptio, kertoo muun muassa Hämeen Sanomat. Aiheeseen liittyvä tutkimushanke on käynnissä Vaasan yliopistossa.

– Piilokorruptiossa poliittista tai taloudellista valtaa käytetään väärin, vaikka toimitaan muodollisesti lakien ja säädösten puitteissa.

Salmisen mukaan piilokorruptiolle on tyypillistä myös se, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja.

Suomi on professorin mielestä piilokorruption, hyvä veli -verkostojen maa.

– Sukulaisten ja tuttujen suosimista sekä epäterevttä taloudellisten etujen jakamista on Suomessa ilmeisen paljon monella yhteiskunnan alalla.

Salmisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen kaipaa eettistä näkökulmaa.

– Tässä sotessa on kyse niin suurten rahojen, isojen hankintojen ja ennenkuulumattoman merkittävien tehtävien uusjako, ettei pelkkä taloudellinen tehokkuuden näkökulma riitä, vaan tarvitaan uudentyyppistä hyvän hallinnon sisältöä.

Tutkimushanketta rahoittaa Koneen säätiö.

AVAINSANAT