Eniten Suomen nettomaksuosuuteen vaikuttaa rahoituskehyksen kokonaistaso. Kehyksen käsittelyssä kesikiöön nousi brexit ja sen vaikutus tulevaan rahoituskehykseen.

Suomen lähtökohtana on, että Britannian eron aiheuttamaa aukkoa EU:n tuloissa ei täytetä, vaan ero huomioidaan täysimääräisesti rahoituskehyksen kokonaistasossa.

Lähtökohdan myötä EU:n rahoituskehystä pienennettäisiin Britannian osuuden verran. Täten jäsenmaiden ei tarvitsisi täyttää brexitin myötä EU:n rahoituskehykseen syntyvää aukkoa.

Vajeen korvaamiseksi on ehdotettu, että Britannia joutuisi maksamaan EU-erostaan korvauksia. Britannian pääministeri Theresa May on toistaiseksi tyrmännyt ehdotukset.

Suomen hallitusohjelman mukaisesti neuvotteluissa on noudatettava tiukkaa budjettikuria ja huolehdittava, että Suomen nettomaksuosuus on kohtuullinen ja siinä huomioidaan täysimääräisesti Suomen taloustilanne.

Suomi pitää myös tärkeänä, että EU:n budjetilla jatkossakin tuetaan talouskasvua, työllisyyttä ja osaamista.

Suomelle keskeisessä maatalouspolitiikassa tavoitellaan mahdollisimman korkeaa tulosta. Alueellisien kehityserojen tasaamiseen pyrkivässä koheesiopolitiikassa Suomen kansalliset erityiskysymykset on otettava huomioon.

Hallitus linjasi myös, että tulevalla rahoituskehyksellä tulee vastata ajankohtaisiin tarpeisiin kuten muuttoliikkeeseen ja puolustusyhteistyöhön.

Suomi haluaa turvata omaa etuaan vaikuttamalla kehysneuvotteluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

EU-ministerivaliokunta käsitteli myös globalisaatiota ja totesi, että Suomen talous on hyötynyt laajasti kaupan sääntöpohjaisesta vapautumisesta sekä suomalaisyritysten osallistumisesta globaaleihin arvoketjuihin.

Komission odotetaan antavan keskustelupaperin globalisaatiosta ensi viikolla.