Brexit-neuvottelut vaikeutuvat? – Britannian hämmennys ei helpota asetelmia

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Brexit-neuvotteluiden viivästyminen vaikeuttaa entisestään Britannian ja EU:n eroneuvotteluita.

Britannialla on edessään vaikeat hallitusneuvottelut, kun enemmistöaseman menettänyt konservatiivipuolue yrittää koota hallitusta.

Saarivaltion brexit-neuvotteluille varattu aika hupenee kovaa vauhtia, sillä ero tulee voimaan maaliskuussa 2019.

EU-puoli on jo suunnitellut tiukkaa aikataulua, jotta isoimmat kysymykset saataisiin ratkottua syksyn aikana mahdollisimman pitkälle.

Yksi vaikeimmista kysymyksistä on raha. EU haluaa Britannian maksavan osuutensa vielä käynnissä olevista EU-ohjelmista, mikä voi jättää saarivaltiolle jopa 50 miljardin euron laskun.

Neuvotteluajan hukkaaminen lisää todennäköisyyttä, että Britannia jättää unionin ilman tilien tasaamista, koska yhteisymmärrystä ei ehditä löytää. Sekin on mahdollista, että maa maksaa vain osan siitä, mitä EU-maat toivoisivat.

Suomen on hyvä varautua lisälaskuun vuosina 2019 ja 2020.

Erityisasiantuntija Lotta Nymann-Lindegren Suomen EU-edustustosta arvioi STT:n haastattelussa aiemmin viikolla, että Suomen on hyvä varautua lisälaskuun vuosina 2019 ja 2020.

Näin siitäkin huolimatta, että Suomi on linjannut, ettei maksettavaa saisi tulla.

– Se on osa järkevää neuvottelustrategiaa, että mietitään, mitä se tarkoittaisi Suomelle, Nymann-Lindegren sanoo.

Britannian eron ajoitus on hankala, sillä saarivaltio jättää unionin kesken 7-vuotisen rahoituskauden. Rahoituskaudesta on jäljellä vielä vajaat kaksi vuotta siinä vaiheessa, kun Britannia lähtee. Ohjelmat on lyöty lukkoon, ja maanviljelijät, kaupungit ja erilaiset tutkimushankkeet odottavat rahojaan.

Jos brexit-neuvottelut epäonnistuvat ja Britannia jättää laskunsa auki, voi helpoin vaihtoehto olla, että jäsenmaat kattavat kukin pienen lisälaskun. Näin rahoitusohjelmia ei tarvitsisi avata.

Epäselvää kuitenkin on, ovatko maat valmiita edes pieneen lisälaskuun, Nymann-Lindegren huomauttaa.

Silloin kun rahaa leikataan, vielä enemmän tapellaan niistä pienentyneistä rahoista.

Vuonna 2019 käydään EU-vaalit ja parlamenttivaalit monessa maassa, myös Suomessa, jossa perussuomalaiset saattaa nostaa EU-kansanäänestyksen vaaliteemakseen.

– Sen voi arvata, minkälaista keskustelua tämä herättää jäsenmaissa, vaikka summat olisivat miten pieniä, Nymann-Lindegren sanoo.

Aluerahoja hyvin tunteva, alueiden komitean puheenjohtaja Markku Markkula toivoo, että ohjelmat voivat jatkua viimeiset kaksi vuotta kuten on suunniteltu ja Britannia maksaa velvoitteensa.

– Jäsenmaissa pitää suunnata huomio nyt rahojen tehokkaaseen käyttöön, eikä jäädä spekuloimaan, vähenevätkö rahat jo nyt, Markkula sanoo.

Nymann-Lindegren arvioi, että alueille suunnattuihin koheesio- tai maatalousrahoihin koskeminen olisi hyvin vaikeaa ja työlästä kesken rahoituskauden.

Säästöt voisi olla helpompi löytää tutkimus- ja kehityspuolen rahoista, joita ei ole vielä ehditty jakaa.

Vaativin työ jäsenmailla on edessään, kun maat päättävät siitä, miten Britannian jättämä budjettiaukko täytetään pysyvästi.

Markkula ennakoi, että rahojen väheneminen ohjaa suomalaisalueita tekemään enemmän yhteistyötä muiden maiden kanssa ja yhdistämään pieniä hankkeita isoiksi kokonaisuuksiksi.Hän harmittelee, että Suomessa alueet taistelevat rahoista keskenään jo nyt.

– Silloin kun rahaa leikataan, vielä enemmän tapellaan niistä pienentyneistä rahoista, Markkula pelkää.

 

Turkin toimet eivät miellytä – EU pohtii lähentymisrahojen leikkausta

Kuva: Lehtikuva
EU-maiden huippukokous on ollut koolla loppuviikon Brysselissä.

EU-maat harkitsevat Turkin lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen, koska jäsenyysneuvottelut eivät etene. EU-johtajat puivat torstain huippukokouksessa pitkään Turkin heikentynyttä sananvapaus- ja oikeusvaltiotilannetta.

EU-maat sopivat, että ne pyytävät komissiota selvittämään mahdollisuuksia rahojen leikkaamiseen.

Rahojen leikkaamisella viestitään, ettei EU hyväksy Turkin hallinnon toimia epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan EU-maiden yhteinen näkemys oli, että neuvotteluyhteys Turkkiin täytyy pitää auki, eikä jäsenyysneuvotteluita jäädytetä.

– Yhteinen tulkinta on, että neuvotteluita kannattaa jatkaa. Mutta kyllä teksti selvästi kovenee, Sipilä sanoi.

Myös Suomi on hänen mukaansa valmis harkitsemaan lähentymisrahojen leikkaamista tai kohdentamista uudelleen. Esillä on esimerkiksi ollut, että rahoja ohjattaisiin kansalaisjärjestöille.

Käytännössä jäsenyysneuvottelut ovat olleet katkolla jo pitkään, eikä uusia neuvotteluja ole avattu, koska Turkki on liukunut yhä kauemmas jäsenyyden ehdoista.

AFP:n mukaan yli 50 000 ihmistä on pidätetty vallankaappausyrityksen jälkeen.

STT–ANNIINA LUOTONEN

Kataloniassa järjestetään tammikuussa aluevaalit – EU ei puutu asiaan

Kuva: Lehtikuva

Espanjan hallitus on sopinut oppositiossa olevien sosialistien kanssa, että Kataloniassa järjestetään aluevaalit tammikuussa. Asiasta kertoo sosialistipuolue (PSOE) espanjalaisen median mukaan.

Hallitus aikoo huomenna listata toimet, joihin se ryhtyy Espanjan perustuslain artiklan 155 nojalla. Artikla mahdollistaa maakunnan itsehallinnon rajoittamisen. Toimet tarvitsevat vielä Espanjan senaatin hyväksynnän.

Hallitus oli asettanut Katalonian aluehallinnon johtajalle Carles Puigdemontille eiliselle takarajan ilmoittaa, onko maakunta julistautunut itsenäiseksi. Puigdemontin vastaus ei miellyttänyt hallitusta, vaan se ilmoitti jatkavansa toimia perustuslaillisen järjestyksen palauttamiseksi Kataloniaan.

Espanjan hallitsevan konservatiivisen kansanpuolueen edustaja viestitti tänään, että Katalonian itsenäisyysmielisillä on yhä mahdollisuus luopua hankkeestaan ja välttää itsehallinnon rajoittaminen.

– Niin kauan kuin itsenäisyyttä ei ole julistettu ja jos (Puigdemont) perääntyy, liikkumavaraa on jäljellä, Fernando Martinez-Maillo sanoi Cadena SER -radiolle. Hän kuuluu puolueen johtohahmoihin.

Espanjan pääministeri Mariano Rajoy on parhaillaan Brysselissä EU-huippukokouksessa. Saksan ja Ranskan johtajat Angela Merkel ja Emmanuel Macron antoivat eilen Espanjan hallitukselle tukensa kriisissä.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin mukaan unioni ei ole puuttumassa asiaan.

– Meillä kaikilla on omat tunteemme, mielipiteemme ja arviomme, mutta virallisesti ottaen EU:n väliintulolle ei ole tässä sijaa, Tusk sanoi AFP:n mukaan.

Lehti: Trump puhui taas pötyä väittäessään, että rikollisuus on Britanniassa kasvussa ”radikaalin islamilaisen terrorin” takia

Kuva: Lehtikuva

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin perjantaina aamulla Suomen aikaa julkaisema twiitti herättää huomiota Britanniassa.

Trump kirjoitti, että juuri tulleen tiedon mukaan rikollisuus kasvaa Britanniassa 13 % vuosittain ja tämä on seurausta ”radikaalista islamilaisesta terrorista”.

”Ei hyvä, meidän on pidettävä Amerikkassa turvassa!”

The Independent kirjoittaa iltapäivällä, ettei Trumpin väitteelle löydy todistuspohjaa. Rikollisuus on kyllä mainitussa kasvussa, mutta sen arvioidaan johtuvan muun muassa tarkentuneesta mittaustavasta.

Väite radikaalista islamilaisesta terrorista ei sen sijaan pidä paikkaansa laisinkaan, lehti kirjoittaa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Politiikkamme näyttää olevan entistä alttiimpi salaliittoteorioille ja suoranaisille valheille”

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO

Yhdysvalloissa entiset presidentit Barack Obama ja George W. Bush ovat molemmat ilmaisseet huolensa maan poliittisesta ilmapiiristä. Kumpikaan ei maininnut puheessaan presidentti Donald Trumpia nimeltä.

Obama palasi eilen politiikan pariin kuukausien vetäytymisen jälkeen. Hän puhui New Jerseyssä demokraattien kuvernööriehdokkaan kampanjatilaisuudessa.

Obama kehotti amerikkalaisia torjumaan hajaannuksen politiikan. Hän puhui pelosta ja katkeruudesta, joka leimasi Trumpin voittoon johtanutta kampanjaa.

– Me emme voi enää jäädä samaan vanhaan hajaannuksen politiikkaan, joka on nähty niin usein ennenkin, hän sanoi.

Obama on tähän asti pitänyt matalaa profiilia ja välttänyt suoraa yhteenottoa Trumpin kanssa.

Joitakin tunteja aiemmin New Yorkissa puhunut George W. Bush sanoi puolestaan, että kiihkoilu näyttää vahvistuneen politiikassa.

– Politiikkamme näyttää olevan entistä alttiimpi salaliittoteorioille ja suoranaisille valheille, Bush sanoi CNN:n mukaan.

Hirmumyrsky uhkaa Japania vaalipäivänä, pääministeri patistaa äänestämään ennakkoon

Kuva: AFP PHOTO/Behrouz Mehri
Japanin pääministeri Shinzo Abe.

Japania uhkaavat trooppisen hirmumyrskyn rankkasateet sunnuntaina, jolloin maa äänestää parlamenttivaaleissa. Pääministeri Shinzo Abe onkin vedonnut ihmisiin, jotta he äänestäisivät ennakkoon.

Taifuuni Lan on parhaillaan matkalla kohti Japania. Japanin meteorologian laitoksen edustajan mukaan on epätavallista, että taifuunin sateet iskevät näin laajalti Japaniin lokakuussa.

Kannatusmittaukset ovat ennakoineet Aben liberaalidemokraateille voittoa vaaleissa.

STT-AFP, Tokio