VALIKKO

Britannian brexit-ministeri vierailee Suomessa – tapaa Soinin

Demokraatti.fi/STT

Britannian hallituksen EU-erosta vastaava ministeri David Davis vierailee tänään Suomessa. Davis tapaa Helsingissä ulkoministeri Timo Soinin (ps.).

Vierailu tapahtuu Britannian hallituksen aloitteesta. Matkan tarkoituksena on kertoa muille EU-jäsenvaltioille Britannian eroneuvottelujen tavoitteista. Davis käy matkallaan myös muiden pohjoismaiden pääkaupungeissa.

Britannian hallitus on ilmoittanut haluavansa aloittaa EU-eroneuvottelut maaliskuun loppuun mennessä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Haastamme myös heidät tulemaan vastaan” – Lindström päätti vuoropuhelusta etnisten ryhmien kanssa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Työministeri Jari Lindström.
Johannes Ijäs

Budjetin käsittely lähetekeskusteluineen jatkuu tänään eduskunnassa. Puolilta päivin esillä olivat työministeri Jari Lindströmin (s.) alaan kuuluvat asiat.

Lindström kertoi tänään päättäneensä maahanmuuttoministerityöryhmän kanssa vuoropuhelusta kansalaisjärjestöjen ja niiden etnisten ryhmien kanssa, joiden työllisyysaste on alhainen.

– Idea on se, että me haastamme myös heidät tulemaan vastaan, mitä he voisivat tehdä paremmin. Meidän täytyy onnistua kotouttamisessa, jotta vältymme mahdollisilta ongelmilta. Se on meidän kaikkien etu ja siksi uskallan tästä asiasta puhua ja haastaa, Lindström sanoi täysistunnossa.

Entinen työministeri, SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov piti tervetulleena viestiä kansalaisjärjestö-yhteistyöstä kotouttamisessa.

– Uskon itsekin siihen, että kun me saamme integroitua ihmiset kansalaisyhteiskuntaan eikä pelkästään viranomaistoimintojen eikä pelkästään palkakseen kotouttamistoimia tekevien ihmisten kanssa, niin siitä syntyy parempi tulos ja saadaan lisää voimavaroja myös kansalaisjärjestöjen toimintaan, Filatov totesi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Rahaa makaa käyttämättömänä – ”150 miljoonalla eurolla työllistää yli 10 000 pitkäaikaistyötöntä vuodeksi”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Demokraatti.fi

Työttömien Keskusjärjestö on järkyttynyt tiedosta, että noin 150 miljoonaa euroa ely-keskusten työllistämisrahoista on vielä käyttämättä tälle vuodelle.

Työttömien Keskusjärjestön toiminnanjohtajan Jukka Haapakosken viesti työministeri Jari Lindströmille on, että: Suomessa on yli 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita voisi palkata palkkatuella yhdistyksiin, kuntiin ja yrityksiin työllisyysmäärärahoilla. 150 miljoonalla eurolla palkkaisi palkkatuella yli 10 000 työtöntä vuodeksi töihin. Ei ole vaikeaa keksiä rahoille käyttöä.

Työttömien Keskusjärjestön puheenjohtajan, kansanedustaja Satu Taavitsaisen mukaan rahojen käyttämättä jättäminen osoittaa, että hallitus on pöyristyttävän piittaamaton työttömiä kohtaan.

– Joka kivi pitää kääntää, että työttömyys saadaan katkaistua, painottaa Taavitsainen.

Kansanedustaja Satu Taavitsainen: Perukaa tämä typerääkin typerä sääntö.

– Hallitus on asettanut kolmannelle sektorille 3 000 henkilötyövuoden katon palkkatuen käytölle.Tämä estää ely-keskuksia käyttämästä enemmän rahaa yhdistysten palkkatukeen – perukaa tämä typerääkin typerä sääntö, jatkaa Taavitsainen.

Toiminnanjohtaja Haapakosken mukaan työllisyysmäärärahoilla tehty työ kansalaisjärjestöissä on yleishyödyllistä ja hyödyttää koko ympäröivää yhteiskuntaa.

– Monet yhdistykset ovat joutuneet lopettamaan kokonaan toimintojaan Lindströmin linjausten vuoksi, päättää Haapakoski.

AVAINSANAT

Eduskunnan vieraslistojen panttaamisesta neljä kantelua 

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen
Kun vierailet tässä talossa, sinut listataan, mutta listat hävitetään päivän päätteeksi.
Demokraatti.fi/STT

Eduskunnan vierailijalistojen panttaamisesta on tehty yhteensä neljä kantelua Eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. Molemmille on saapunut kaksi kantelua, kirjaamoista kerrottiin STT:lle torstaina.

Kanteluissa on pyydetty selvittämään sitä, että eduskunta kieltäytyy noudattamasta korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä, jonka mukaan vierailijalistat ovat julkisia.

Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan eduskunta rikkoo sekä julkisuus- että arkistolakia, kun se kieltäytyy luovuttamasta listoja ja hävittää ne.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on todennut, että vieraslistojen julkisuutta pitää tulkita julkisuuslain mukaan.

Eduskunnan turvallisuusjohtaja Jukka Savola puolestaan katsoo, että henkilötietolaki ohittaa tässä tapauksessa julkisuuslain.

 

 

AVAINSANAT

SDP:n Räsänen: Hallitus huolissaan poliisien resurssipulasta, mutta pahentaa tilannetta alkoholilailla

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) tiukkasi sisäministeri Paula Risikolta (kok.), kuinka hallitus kykenee takaamaan poliisin resurssien tarvittavan kasvun, kun hallitus samanaikaisesti ajaa alkoholilain uudistusta, joka aiheuttaa merkittävän lisäyksen poliisien työtaakkaan.

– Sisäisen turvallisuuden tilanne on paljolti muuttunut, ja on hienoa, että hallitus myös reagoi tähän määrärahalisäyksin. Poliisien määrä on saatu vakiinnutettua 7200 henkilöön. Määrää ei kuitenkaan pystytä enää lyhyellä aikavälillä nostamaan, sillä koulutuspaikat ovat täynnä ja lisäkoulutus alkaa purra vasta kolmen vuoden päästä, Räsänen totesi.

– Tämä vuoksi olisi järkevää, että ei ainakaan omilla toiminnallamme aiheutettaisi sellaista painetta, missä poliisin voimavaroja joudutaan käyttämään johonkin muuhun, kuin ydintoimintaan. Tiedämme, että uhat muuttavat muotoaan ja vaativat yhä enemmän resursseja.

Räsänen kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi hallituksen ajama alkoholilain uudistus vaatii vaikutusarvioiden mukaan 170 henkilötyövuotta lisää poliisiin.

– Kysynkin, miten sisäministeri on ajatellut, että tämä pystytään ratkaisemaan nykyisten poliisien resurssien puitteissa.

Asiasta keskusteltiin eduskunnassa sisäasiainministeriön budjettia käsittelevässä täysistunnossa torstaiaamuna. Hallitus lisää budjettiesityksessään poliisien rahoitusta 44 miljoonalla eurolla perustellen lisäystä muun muassa kiristyneellä  turvallisuustilanteella. Samaan aikaan hallituksen ajaman alkoholilain uudistuksen on kuitenkin arvioitu kasvattavan poliisien resurssitarvetta 10–15 miljoonalla eurolla.

Onko nyt vaarana, että esimerkiksi talousrikostorjunta on vaarassa jäädä vähemmälle osalle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli Räsäsen kanssa samoilla linjoilla. Hän jatkoi aiheesta kysymällä ministeri Risikolta, onko nyt vaarana, että esimerkiksi talousrikostorjunta ja vastaavat asiat ovat vaarassa jäädä vähemmälle osalle.

Risikko myönsi vastauspuheenvuorossaan alkoholilain uudistuksen vaativan poliisilta lisäresursseja.

– Poliisien resurssit on tärkeää kohdentaa oikeisiin asioihin. Kun rahat ja resurssit ovat vähissä, tulee poliiseilla olla toimintavaltuuksia, suorituskykyä ja osaamista. Mutta pitää olla myös rahaa palkata poliiseja.

– Alkoholilaki tuo lisätarvetta poliiseille. Se on ihan selvää. Tämä on sanottu lakiesityksessäkin.

Tämän enempää Risikko ei Räsäsen huoleen kantaa ottanut. Talousrikollisuuden hän kuitenkin totesi hallituksella olevan myös yhtenä painopistealueena.

– On tärkeää, että joltain toiselta ei syödä resursseja ja painopiste ei siirry liikaa. Se on hölmöläisten peitontekoa.

Risikko kuitenkin muistuttaa, että raha ei asiaa yksin ratkaise, vaan asiassa pitää olla myös hyvä työnjako.

Mutta millä tavalla nostamme sitä?

Täysistuntokeskustelun aikana esiin nousi myös huoli siitä, tulevatko poliisien resurssien lisäykset kestämään aikaa pitkällä aikavälillä ja yli hallituskausien.

Kansanedustaja Mika Kari (sd.) tiedusteli sisäministeriltä pitäisikö Risikon mielestä luoda parlamentaarinen ”pitkä kaari”, jotta pystyttäisiin varmistamaan poliisien määrän riittävä taso myös tuleville vuosille.

– Poliisikoulutuksen nykyinen taso riittää ylläpitämään poliisien nykyistä määrä, mutta millä tavalla nostamme sitä?

Poliisien koulutusmäärien lisääminen on Risikon mukaan yksi tärkeistä asioista, sillä Suomessa on tällä hetkellä 7200 poliisihenkilöä ja vain 17 on viimeisimmän tiedon mukaan työttömänä.

– Suomessa ei ole reservejä. Koulutukseen pitääkin satsata. Koulutusmääriä onkin nostettu, mutta päätöksiä tehdään vuosittain, sillä pitkäjänteisyys puuttuu.

– Nyt olisi tärkeää, että koulutuspuolestakin johtuen Suomessa päästäisiin pitkäjänteisempään suunnitteluun. Mielestäni tämä hallitus on nyt ottanut askeleen tähän suuntaan.

Risikon mukaan pitkäjänteisen suunnittelun järjestämiseen ei tarvita kuitenkaan parlamentaarista ryhmää.

– Me tiedämme, että suunnittelu tarkoittaa myös hyvissä ajoin koulutusmäärien lisäämistä, koska koulutus on suhteellisen pitkä. Koulutusta on päästy lisäämään vasta nyt, koska aikaisemmin ei ole ollut tarvittavia rahoja.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan tulisi voida tulla toimeen” – PAMin Selin: Sopiminen lähtee luottamuksesta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi PAMin hallituksen tekemistä työehtosopimustavoitteiden linjauksista liiton henkilökunnan kokoontumisessa Helsingissä tänään.
Demokraatti.fi

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on linjannut PAMin tavoitteita alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Hän pitää neuvottelujen lähtökohtana luottamuksen ilmapiirin saavuttamista.

– Työmarkkinajärjestöissä sopiminen perustuu luottamukseen. Palkansaajat ovat suostuneet viime vuosina työmarkkinaratkaisuihin, joilla on parannettu maan ja yritysten kilpailukykyä. Vaikka luottamus on välillä ollut koetuksella, olemme silti luottaneet siihen, että työntekijät saavat osansa, kun talous kääntyy nousuun, toteaa Selin.

– Nyt on tämän luottamuksen lunastamisen aika, kun neuvotellaan palkankorotuksista ja työehdoista.

Selin odottaa, että työnantajat haluavat kehittää alan työntekijöiden elämisen laatua ja alojen vetovoimaisuutta.

– Luotamme, että työnantajat haluavat oman henkilökuntansa elävän elämää, jossa palkka riittää kunnolliseen toimeentuloon. Luottamuksen ilmapiirissä pystymme etsimään ratkaisuja tähän aloja kalvavaan toimeentulo-ongelmaan.

– Ratkaisuja ovat palkkojen korottamisen lisäksi osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen muun muassa lisätyöjärjestelmien kehittämisen ja työajan vakiintumisen kautta. Myös palkkausjärjestelmien uudistamisen avulla voidaan asiaa ratkoa, selvittää Selin.

Palvelualojen työpaikkojen maine huolestuttaa Seliniä. Hän odottaa luottamusta myös alan vetovoimaisuuden kasvattamisessa.

– Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta. Onhan selvää, että alojen maine vaikuttaa ammattitaitoisen työvoiman hakeutumiseen alalle ja sitä kautta myös alojen menestykseen.

– En usko, että työnantajat haluavat palvelualojen maineen rakentuvan huonoista työsuhteista ja alhaisista palkoista, joita veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulonsiirtojen kautta. Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan kunkin tulisi voida tulla toimeen, toteaa Selin.

Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta.

Alojen maineen parantaminen ja vetovoimaisuuden kasvattaminen lähtee Selinin mielestä palkkojen korottamisesta, jota voidaan tehdä välittömin palkankorotuksin tai alakohtaisten ansiokehitysohjelmien kautta. Hänen mielestään tarvitaan myös muita toimia.

– Palkan lisäksi työpaikalla viihtyminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat vetovoimaisuutta. Nämä asiat korostuvat entisestään aina auki olevassa yhteiskunnassa.

Luottamuksen ilmapiiriä tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen. Selin korostaa henkilöstön merkitystä työyhteisöjen kehittämisessä.

– Vuorovaikutusta voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa muun muassa sillä, että henkilöstön edustajien oikeuksia laajennetaan sekä kasvatetaan heidän tiedonsaantiaan ja osaamistaan.

Selin odottaa tulevien työehtosopimusneuvottelujen toteutuvan luottamuksen ja yhteistyön hengessä.

– Uskomme, että luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on kuitenkin kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite, hän sanoo.

AVAINSANAT

Luetuimmat kirjoitukset 24h

Sorry. No data so far.