Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaaliväittely ei todennäköisesti muuttanut sen enempää Hillary Clintonin kuin Donald Trumpinkaan kannatusta merkittävästi. Kummastakaan ehdokkaasta ei nähty uusia puolia.
Trump pyrki aluksi käyttäytymään totuttua rauhallisemmin ja ystävällisemmin, mutta väittelyn edetessä hän kiihtyi silminnähden. Pian hän turvautui jo esivaaliväittelyistä tuttuihin hyökkääviin keskustelukeinoihin, kuten äänensä korottamiseen ja päälle puhumiseen.
Hyökkäävä tyyli tuskin vakuutti niitä äänestäjiä, joiden mielestä Trumpin luonteenlaatu ei sovellu presidentille.
Clinton puolestaan pyrki vaikuttamaan inhimilliseltä ja lähestyttävältä hymyilemällä ja nauramalla. Hän toi jopa henkilökohtaisen elämänsä pieneksi hetkeksi mukaan keskusteluun viittaamalla lapsenlapsensa syntymäpäivään.
Muuten hän pysyi kuitenkin tutussa työkeskeisessä roolissaan eikä varmaankaan herättänyt tunteita niissä äänestäjissä, joista hän vaikuttaa etäisen viileältä.
Trumpilta puuttui vastauksia
Clinton suoriutui väittelystä monin tavoin Trumpia paremmin. Hän oli selvästi valmistautunut huolella, ja hänellä oli kaikkeen vastaus valmiina.
Trump puolestaan ei selvästikään ollut suunnitellut ennalta vastauksia sellaisiinkaan ikäviin kysymyksiin, joiden oli helppo arvata nousevan esiin.
Trump kiersi kokonaan juontajan toistuvat kysymykset siitä, miksi hän kyseenalaisti presidentti Barack Obaman amerikkalaisen syntyperän vielä vuosia sen jälkeen, kun tämä oli julkistanut syntymätodistuksensa.
Päätöstään olla julkistamatta veroilmoitustaan Trump puolusti vuoronperään kahdella ristiriitaisella väittämällä.
Ensin hän lupasi julkistaa verotietonsa heti, kun verottaja saa valmiiksi hänen yhtiönsä verotarkastuksen. Seuraavassa lauseessa hän vetosikin kuitenkin yhtäkkiä Clintonin sähköpostiskandaaliin perustellakseen, miksei julkistaisi tietoja. Hän sivuutti täysin juontajan, joka huomautti useaan otteeseen, ettei verottajan keskeneräinen tarkastus estä verotietojen julkistamista.
Clinton naljaili Trumpille tämän huonosta valmistautumisesta heitolla, joka vaikutti huolella ennalta valmistellulta:
– Donald, taisit juuri moittia minua siitä, että olin valmistautunut tähän väittelyyn. Arvaa, mitä muuta olen tehnyt? Olen valmistautunut toimimaan presidenttinä.
Clintonin hymy ei hyytynyt
Clinton kuittasi kaikki Trumpin moitteet ja hyökkäykset naurulla ja huumorilla. Se toimi Trumpin koulukiusaajamaista tyyliä vastaan hyvin ja välitti selvän viestin, ettei Clinton vähästä säikähdä.
– Donald, tiedän että elät ihan omassa todellisuudessasi, Clinton naljaili taloudesta puhuttaessa ja esitti sitten vakuuttavan kuuloisesti tutkimustietoa ja lukuja oman verosuunnitelmansa puolesta ja Trumpin suunnitelmaa vastaan.
Trump ei tapansa mukaan missään vaiheessa esittänyt lukuja tai muuta tutkimustietoa omien väitteittensä tueksi. Hän ei myöskään ottanut iskuja vastaan hymyillen, vaan huokaili, pudisteli päätään ja teki muita mielenosoituksellisia eleitä Clintonin puhuessa.
Aiempien vuosien vaaliväittelyiden mittapuulla Clinton olisi selvä voittaja. Hän vaikutti selvästi Trumpia ammattimaisemmalta ja hänet oli paljon helpompi kuvitella presidentiksi.
Näissä vaaleissa voittajaa on kuitenkin hyvin vaikea julistaa, huomattava osa äänestäjistä kun ei missään tapauksessa halua presidentiksi ammattipoliitikkoa, joka esiintyy juuri niin, kuin presidentit ovat esiintyneet kautta vuosien.
Väittelyiden voittaja tiedetään varmuudella vasta marraskuussa, kun kaikki äänet on laskettu.
Maria Annala, Boston
Kirjoittaja on STT:n Yhdysvaltojen-avustaja.
