Brysselin räjähdyksissä kuolleiden määrä lähes 30

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160322 019; A picture taken on March 22, 2016 in Zaventem, shows the damaged facade of Brussels airport after at least 13 people were killed and 35 injured as twin blasts rocked the main terminal of Brussels airport. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / JOHN THYS
Tuhon jälkiä Brysselin lentokentällä tänään.

Räjähdysten sarja lentokentällä ja metrossa Brysselissä on tappanut yhteensä 28 (tämän hetkinen luku) ihmistä ja haavoittanut lisäksi useita kymmeniä. Tiedot uhrien määrästä ovat pelastusviranomaisilta ja vielä vahvistamattomia.

Brysselin metroyhtiö STIB ilmoitti hetki sitten, että Brysselissä Maalbeekin metroasemalla on kuollut ainakin 15 ihmistä ja haavoittunut 55

Aamuyhdeksältä Suomen aikaa Brysselin Zaventemin lentokentällä räjähti kaksi kertaa, mediatietojen mukaan American Airlinesin lähtöselvityksen läheisyydessä. Uutistoimisto Belgan haastattelemien silminnäkijöiden mukaan räjähdyksiä edelsi ammunta ja arabiankielinen huutaminen.

Belgian syyttäjäviranomaisten mukaan kyse olisi itsemurhaiskusta. Iskussa kuoli uutistoimisto AFP:n mukaan ainakin 11 ihmistä. Tieto on peräisin pelastuslaitoksen edustajalta. Loukkaantuneita kentällä on yli 30.

Monilla haavoitteuneilla on vakavia vammoja.

Lentokenttä suljettiin räjähdysten jälkeen täysin ja lentoliikenne suunnattiin muualle.

Noin tuntia myöhemmin räjähti myös metrossa. Räjähdys tapahtui Maalbeekin metroasemalla, lähellä Euroopan parlamenttia ja muita EU-instituutioita. Tämän lisäksi on huhuttu räjähdyksistä muuallakin, mutta tietoa muista räjähdyksistä ei ole varmistettu.

Belgian sisäministeri Jan Jambon ilmoitti pian lentokentän räjähdysten jälkeen, että Belgia nostaa arvion maahan kohdistuvasta terroriuhasta korkeimmalle tasolle.

Valmiutta ja valvontaa on lisätty myös muualla Euroopassa.

Ulkoministeriöllä ei ole tietoa, että kuolleiden tai loukkaantuneiden joukossa olisi suomalaisia.

Suomessa Suojelupoliisi seuraa Brysselin tapahtumia ja tilannetta kansainvälisen yhteistyön ja tiedonvaihdon puitteissa.

AVAINSANAT

Independent: Britit arvioivat Mayn ymmärtävän kansalaisten arkea paremmin kuin Cameron

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160925 NEW YORK, NY - SEPTEMBER 19: British Prime Minister Theresa May looks on as she talks with Prime Minister of Pakistan, Nawaz Sharif during a bi-lateral meeting at the United Nations Buildng on September 19, 2016 in New York City. World leaders have arrived in New York for the 71st session of the UN General Assembly. The annual gathering is an opportunity for a number of high-level meetings, sideline bilaterals and think tank addresses concerning global issues. LEHTIKUVA / Christopher Furlong / Getty Images / AFP
Britannnian konservatiivipuolue valitsi Theresa Mayn johtajakseen heinäkuussa, minkä jälkeen hänet nimitettiin maan pääministeriksi.

Britanniassa pääministeri Theresa Mayn kannatus on vakaa, käy ilmi Independent-lehden teettämästä kyselystä.

Kyselyn mukaan britit kokevat konservatiivipuoluetta johtavan Mayn ymmärtävän tavallisten kansalaisten arkea huomattavasti paremmin kuin edeltäjänsä David Cameronin. Vastaajista yli puolet koki Mayn ymmärtävän tavallista kansalaista. Cameroniin tässä suhteessa luotti vain 14 prosenttia vastaajista.

Vastaajat uskovat myös, että May kykenee paremmin yhdistämään Brexit-äänestyksen jälkeisen Britannian kuin työväenpuolueen johtaja Jeremy Corbyn. Mayn yhdistäjän roolissa näki 56 prosenttia vastaajista, kun Corbynin kohdalla samaan luotti alle neljännes.

Mayn uskotaan myös vievän ensi vaaleissa voiton Corbynista.
ComRes toteutti kyselyn verkossa 21.–22. syyskuuta. Vastaajia oli 2 050.

Viron presidentivaalista farssi – Kallas poltti päreensä: “Minulle riittää!”

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160924 Presidential candidate Siim Kallas (R) attends the Estonian presidential elections in Tallinn, on September 24, 2016. Estonia's electoral college meets to choose a successor to two-term liberal President Toomas Hendrik Ilves after parliament failed to do so last month, with analysts insisting the race is still too close to call. / AFP / RAIGO PAJULA - LEHTIKUVA / AFP
Siim Kallas oli vielä toiveikas saapuessaan Viron presidentinvaalien toisen kierroksen valitsijakokoukseen.

Virossa valitsijakokous ei onnistunut lauantaina valitsemaan presidenttiä.

Toisella kierroksella liian moni valitsijamiehistä äänesti tyhjää ja näin kumpikaan ehdokkaista ei saanut yli puolta annetuista äänistä.

Entinen EU-komissaari Siim Kallas keräsi 138 ääntä ja entinen oikeuskansleri Allar Joks 134. Mitättömiä tai tyhjiä äänestyslipukkeita oli 60.

Presidentin yrittää seuraavaksi valita parlamentti riigikogu, jossa on äänestetty presidentistä jo kertaalleen, yhteensä kolmen äänestyskierroksen verran.

“Kokeilkoot muut onneaan.”

Siim Kallas oli äänestyksen jälkeen pettynyt ja sanoi Viron yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei aio missään tapauksessa olla enää ehdolla.

– Minulle riittää! Kokeilkoot muut onneaan, Kallas puuskahti.

Myös Allar Joks totesi yleisradioyhtiön haastattelussa, ettei hän tavoittele enää ehdokkuutta.

– Ei ole arvokasta, että ehdokkaat, joita ei tällä kierroksella valittu, lähtevät uudelle kierrokselle.

– Lähden maanantaina takaisin töihin, asianajotoimistossa työskentelevä Joks totesi.

Konkaripoliitikko Kallas sanoi, että valitsijakokouksen epäonnistuminen on suuri poliittinen kriisi.

– En ymmärrä, mistä yksimielisyys löytyy, jos sitä ei ole tähän mennessä löytynyt.

Analyysi: Yhdysvallat mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta edes salainen äänioikeus ei oikeasti toteudu

Kuva: Lehtikuva
usavaalit

Yhdysvaltain presidentinvaalin loppusuora alkaa maanantaina 27. syyskuuta kello 23 Suomen aikaa. Silloin käydään USA:ssa ensimmäinen kolmesta valtakunnallisesta vaalikeskustelusta suorassa tv-lähetyksessä. Aikaa vaalipäivään, 8. marraskuuta, on vain runsas kuukausi.

Mukana presidentinvaalin loppukeskusteluissa ovat demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump. Nyt nämä kaksi mielipidetutkimusten suosituinta presidenttiehdokasta kohtaavat toisensa ensi kerran kasvotusten amerikkalaisten äänestäjien edessä. Voittajasta tulee Yhdysvaltain 45. presidentti.

Keskusteluun olivat pyrkimässä mukaan myös liberaalisen puolueen edustaja Gary Johnson ja vihreiden puolueen edustaja Jill Stein, mutta heidän kannatuksensa, noin 9% ja 6%, ei riitä ylittämään keskustelun pääsyvaatimuksena olevaa 15%:n äänikynnystä.

Vaaliväittelyn tärkeyttä korostaa, että republikaanit ovat viime hetkillä ilmoittaneet yllättäen myös Trumpin varapresidenttiehdokkaan Mike Pencen osallistuvan keskusteluun. Tämä on tavatonta, muttei ainutkertaista, ja vaalikeskustelun säännöt sallivat sen. Ilmoitus vahvistaa oletuksen, että republikaanit hyväksyivät Trumpin ehdokkaakseen vain hänen kansansuosionsa takia — ei siksi, että hän edustaisi republikaanien sisäpiirin poliittisia näkemyksiä ja pyrkimyksiä.

Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne.

Kun republikaanisen puolueen omat ehdokkaat eivät puolueen esivaaleissa voittaneet ulkopuolisena kisaan tullutta Trumpia, puolue päätti noudattaa vanhaa ohjetta: jos et voi voittaa vihollista, tee sen kanssa hyvä sopimus. Hintana republikaanipuolueen virallisesta presidenttiehdokkuudesta Trump joutui hyväksymään varapresidenttiehdokkaakseen henkilön, jota hän ei tunne ja jonka puolue nimitti ja mihin Trumpilla ei ollut mitään sanomista.

Näin republikaanit haluavat presidentinvaaleissa Trumpin saamat äänet. Mutta jos Trump valitaan, ääniä hallinnoi varapresidentti, joka on republikaanisen puolueen sisäpiirin, muttei puolueen äänestäjien valitsema. Mike Pence toimii siis Trumpin päällystakkina, mitä juuri ilmoitettu poikkeuksellinen menettely ratkaisevissa vaalikeskusteluissa todistaa. Puolueen paikkavartiointi on niin tiukka, että Trump on suorastaan holhouksessa.

Donald Trump puhuu.

Yhdysvaltain demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että presidentin valtakausi on lyhyt — vain neljä vuotta — mutta presidentinvaalin kampanjat ovat pitkiä. Nykyinenkin on kestänyt jo 16 kuukautta jokapäiväisessä mediakylvyssä, ja vielä on puolentoista kuukauden loppukiri jäljellä vaalipäivään.

Jos ollaan aivan tarkkoja, nyt käynnissä oleva vaalikampanja alkoi itse asiassa jo ennen kuin presidentti Barack Obama ehti aloittaa toisen kautensa. Republikaanit julkistivat oman, vuoden 2016 vaalien voittoon tähtäävän tavoiteohjelmansa jo loppuvuodesta 2012. Presidentin lyhyt valtakausi USA:ssa on johtanut käytännössä koko vaalikauden mittaiseen poliittiseen taisteluun, mikä on varsinkin Obaman toisella kaudella häirinnyt presidentin ja lakia säätävän kongressin työrauhaa.

Viime vuodet demokraattisen presidentti Obaman ja republikaanien hallitseman kongressin välit ovat olleet käytännössä poikki ja lainsäädäntötyö on ollut pahasti pysähdyksissä. Äänestäjät antavat presidentille työstään paremman arvosanan kuin kongressille: 52% amerikkalaisista hyväksyy Obaman toiminnan, mutta vain 13% hyväksyy kongressin työskentelyn.

Toinen Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on vaalien rahoitus. Julkisen vallan puoluetukea ei ole, joten puolueet joutuvat rahoittamaan toimintansa valtaosin kannattajiensa lahjoituksin. Kansalaisten lahjoitusten rahamäärää puolueen ehdokkaille ja puolueille on ollut lailla rajoitettu.

Yhdysvaltain korkein oikeus päätti kuitenkin vuonna 2010 muuttaa rajoituksia ja sallia republikaanienemmistönsä turvin myös yritysten ja ammattiyhdistysliikkeen osallistumisen vaalirahoitukseen, kiertoteitse ja käytännössä ilman mitään kattoa.

Tämä on johtanut ns. pimeän rahan virtaamiseen vaalitaisteluun. Varakkaat yksityishenkilöt ja organisaatiot ovat kanavoineet nimettöminä ja nimellään kymmenien miljoonien dollareiden yksittäisiä lahjoituksia vuoden 2016 vaaliin, niin republikaaneille kuin demokraateillekin. Tarkoituksena on tietenkin vaikuttaa vaalin lopputulokseen lahjoittajien pyrkimysten eduksi. Kahden viime vuoden lahjoitusten arvo ylittää jo nyt 1,1 miljardia dollaria eli pyöreästi 1 000 000 000 euroa. Ja rahavirta jatkuu vuolaana vaalipäivään saakka.

Kolmas Yhdysvaltojen demokratian erikoisuus Suomeen verrattuna on, että USA ei ole demokratia. Maa mainostaa olevansa läntisen maailman johtava kansanvalta, mutta sitä se ei ole. Demokratian kolme perusominaisuutta ovat yleinen, yhtäläinen ja salainen äänioikeus. Yhdysvalloissa kaksi ensimmäistä toteutuvat vain osittain, ja kolmas ei ollenkaan.

Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus ei tule USA:ssa automaattisesti kaikille 18 vuotta täyttäneille. Se on optio, joka on kansalaisen itse aktivoitava. Aktivoiminen tapahtuu rekisteröitymällä kirjallisesti äänestäjäksi. Rekisteröitymisen yhteydessä on ilmoitettava, mitä puoluetta ensisijaisesti kannattaa. Vaihtoehtoja ovat demokraattien ja republikaanien lisäksi muun muassa liberaali ja vihreä puolue, mutta myös puolueista riippumattomaksi voi ilmoittautua.

Kerran aktivoitu äänioikeus on voimassa pysyvästi. Pitää vain muistaa tehdä jokaisen muuton yhteydessä osoitteenmuutos. Jos ei tee,äänioikeusilmoitus lähetetään vanhaan osoitteeseen, uudelle asukkaalle. Koska äänestyspaikalla ei useimmiten tarvitse näyttää henkilötodistusta, uusi asukas voi äänestää edellisen nimissä, vaikkei olisi koskaan itse rekisteröitynyt äänestäjäksi. Yhdysvalloissa on noin 50 miljoonaa äänioikeutettua, jotka eivät ole rekisteröityneet äänestäjiksi. Rekisteröidyistä äänestäjistä, joita on 150 miljoonaa, noin 13% eli vajaat 20 miljoonaa ei ole ilmoittanut osoitteen muutoksesta.

Äänestäjäksi rekisteröityminen vie amerikkalaisilta demokratian keskeisimmän ominaisuuden, vaalisalaisuuden. Jokaisella äänestyspaikalla on julkisesti nähtävänä luettelo oman äänestysalueen rekisteröidyistä äänestäjistä nimineen, osoitteineen ja puoluekantoineen. Tiedot ovat myös julkisesti kaupan. Esimerkiksi kotikaupunkini San Diegon 1,3 miljoonasta asukkaasta äänestäjiksi rekisteröityneitä on 667 000 (vain alle 53% äänioikeutetuista!) ja heidän puoluekannatuksensa saa tietää alkaen hintaan 500 dollaria, sen mukaan kuinka yksityiskohtaisia taustatietoja haluaa.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Hillary Clinton olisi Yhdysvaltain historian ensimmäinen naispresidentti.

Näissä merkeissä menen vaimoni kanssa äänestämään Yhdysvaltain presidentinvaalissa tiistaina 8. marraskuuta. Minua ja vaimoani tervehditään jo vaalihuoneiston ovella iloisin jälleennäkemishuudoin. “Nuo ovat demokraatteja”, ilmoittaa kollegoilleen kovaan ääneen naapurimme, merijalkaväen eläkeläinen, joka on ollut pitkään vaalivirkailijana. Kaikki sisääntulijat saavat saman äänekkään tunnistuskohtelun puoluekannastaan riippumatta. Iloisen puheensorinan säestämänä annamme virkailijalle äänioikeusilmoituksen, joka on tullut kotiin postissa.

Nyt tullaan vielä yhteen amerikkalaisen demokratian erikoisuuteen. Suomessa presidentinvaalissa äänestetään vain presidentistä ja eduskuntavaaleissa äänestetään vain kansanedustajista. Näin ei ole USA:ssa. Yksissä vaaleissa äänestetään monesta asiasta, kustannustehokkuuden nimissä.

Niinpä meille on postissa tullut äänioikeusilmoituksen lisäksi yli 200-sivuinen kirjanen, joka esittelee presidentinvaaleissa äänestettäviä henkilöitä ja asioita. Olemme yrittäneet tuntikausia ymmärtää oppaan ohjeita ja suorittaneet kuivaharjoittelua, jotta itse äänestys sujuisi nopeammin, ehkä jopa alle vartin.

Vaalipaikalla saamme äänestyskoppiin mukaamme metrin pituisen äänestyslistan. Äänestämme Yhdysvaltain presidentistä ja varapresidentistä, kongressiin edustajainhuoneen ja senaatin jäsenistä, Kalifornian osavaltion virkailijoista, San Diegon kaupunginjohtajasta, noin 30:stä kansalaisaloitteesta sekä oman puolueemme, demokraattien, ehdokkaista paikallisen julkishallinnon luottamustehtäviin.

Toivomme, että äänestysvilkkaus olisi edes yli 50%. Koska paikallisia äänestyksiä on usein, jopa neljästi vuodessa, amerikkalaiset äänestäjät ovat laiskistuneet. Kun äskettäin äänestettiin vähimmäistuntipalkan korottamisesta San Diegossa, äänestysprosentti jäi hieman yli 20:een. Näin vähimmäispalkka-aloite hylättiin. Se oli vaaleilla valituissa kaupungin päättävissä elimissä kylläkin hyväksytty aiemmin jo kahdesti, mutta työnantajapiirien viime hetken “kansalaisaloite” keräsi riittävästi kannatusta ja johti suoran demokratian nimissä “kansanäänestykseen”. Kansa ei enää jaksanut äänestää.

No, nyt me äänestämme. Virkailija leimaa äänestyslistamme, ja sujautamme sen laatikkoon. Pikku palkintokin odottaa. Se on pieni tarra, jossa on tähtilipun kuva ja teksti ” I Voted ” eli minä äänestin. Jokainen saa yhden sellaisen. Sama tarra on ollut käytössä niin kauan kuin olemme äänestäneet.

Vaihtelu virkistäisi. Jospa saataisiin uusi tarra, jos Trumpista tulisi presidentti?

Alpo Collanus
Kirjoittaja on Suomen ja Yhdysvaltain kaksoiskansalainen, ja asunut USA:ssa vuodesta 1997.

Jeremy Corbyn jatkaa Labourin johdossa

Kuva: Lehtikuva

Jeremy Corbyn jatkaa brittien työväenpuolueen Labourin johdossa. Asiasta kertoi tuoreeltaan Labour Twitter-tilillään.

Corbyn voitti haastajansa Owen Smithin selvin, 61,8%—38,20%, luvuin.

Corbynilla, 67, on luja kannatus puolueen jäsenten keskuudessa. Heitä on tullut sankoin joukoin lisää Corbynin valtakaudella. Hänen kampanjatilaisuutensa ovat olleet menestyksiä.

Toisaalta useimmat puolueen kansanedustajista ovat menettäneet häneen tyystin luottamuksensa. Monet pelkäävät, ettei työväenpuolueella ole mahdollisuuksia nousta pääministeripuolueeksi Corbynin johdolla.

Ideologisena vasemmistolaisena pidetty Corbyn valittiin Britannian työväenpuolueen puheenjohtajaksi syyskuussa 2015, kun Ed Miliband luopui paikastaan hävittyjen vaalien jälkeen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Pommitukset jatkuvat – Syyrian tukiryhmältä ei keinoja elvyttää tulitaukoa

Kuva: Lehtikuva
syyria
Ulkoministerit Sergei Lavrov Venjältä ja John Kerry Yhdysvalloista keskustelivat eilen Syyrian tilanteesta tuloksetta.

Syyrian tukiryhmän kokous on päättynyt vailla ratkaisua siihen, miten elvyttää Syyrian rikkoutunut tulitauko. Syyrian tukiryhmä kokoontui Yhdysvaltain ja Venäjän johdolla New Yorkissa torstai-iltana.

Tarkoituksena oli saada aikaan kestävä tulitauko Syyriaan.

Yhdysvaltain ulkoministerin John Kerryn mukaan neuvotteluissa Venäjä ei pystynyt lupaamaan pommitusten lopettamista Syyriassa. Myöskään Ranskan ulkoministerin Jean-Marc Ayraultin mukaan Venäjä ei pystynyt tarjoamaan tyydyttävää ratkaisua pommitusten lopettamiseksi.

– Nyt kysymys on, onko olemassa todellisia mahdollisuuksia päästä eteenpäin. On selvää, ettemme voi enää jatkaa samalla tiellä, Kerry sanoi kokouksen jälkeen.

Kerryn mukaan prosessiin täytyisi löytää uskottavuutta. Hän sanoi, että Venäjän on lopetettava ilmaiskut Syyriassa.

– Ei pelkästään päiväksi tai kahdeksi, vaan niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista, jotta kaikki voivat nähdä heidän olevan tosissaan, Kerry sanoi.

On selvää, ettemme voi enää jatkaa samalla tiellä.

Kerry sanoi olevansa valmis tapaamaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin uudelleen tänään.

YK:n Syyria-lähettiläs Staffan de Mistura oli oli pettynyt ja kuvaili tukiryhmän kokousta pitkäksi ja hankalaksi. Pessimistisestä ilmapiiristä huolimatta de Mistura vakuutti Yhdysvaltojen ja Venäjän olevan tosissaan ratkaisun löytämiseksi Syyrian tilanteeseen.

Hän syytti muita, nimeämättömiä osapuolia tulitaukoaloitteen sabotoimisesta. Hän lisäsi myös, että koska Yhdysvallat ja Venäjä yrittävät edelleen löytää ratkaisua, olisi väärin julistaa yritys epäonnistuneeksi.

Kerry, Lavrov ja 21 muun maan tukiryhmän edustajaa kokoontuivat viimeksi YK:n yleiskokouksen yhteydessä tiistaina. Tuolloinkaan neuvotteluissa ei edistytty.

Syyrian tulitauko rikkoutui viikon alussa. Myöhään torstai-iltana raportoitiin myös Syyrian hallinnon joukkojen aloittaneen hyökkäyksen Aleppon kaupungin itäosaan. Alue on kapinallisten hallussa.

Hyökkäyksestä kertoi valtiollinen uutistoimisto Sana. The Syrian Observatory for Human Rights -järjestön mukaan Syyrian hallinnon joukkojen hyökkäys on laaja ja sitä tukevat Venäjän ilmaiskut.

Aleppo on ollut vuodesta 2012 jakaantuneena hallituksen hallinnassa olevaan länsiosaan ja kapinallisten valvomaan itäosaan.