Carl Knifin tanssiduetto on pieni helmi

Kuva: Yoshi Omori
Carl Knif (vasemmalla) tanssi hienon duettonsa yhdessä Eero Vesterisen kanssa

Parin viime vuoden ajan erittäin hyvässä luomisvireessä ollut koreografi Carl Knif jatkaa uusimmassa Zodiakissa kantaesitetyssä teoksessaan ”The emotional life of a dog/What my fathr said” samalla draivilla.

Zodiak – Uuden tanssin keskus

Zodiak Stage: The emotional life of a dog/What my fathr said

Koreografia Carl Knif – Tekstit Carl Knif, Kristofer Möller, Eero Vesterinen – Visualisointi ja valot Jukka Huitila – Ääni Janne Hast – Puvut Karoliina Koiso-Kanttila – Tanssi Eero Vesterinen ja Carl Knif

Zodiak Stage: Come Undone

Koreografia, tanssi Ninu Lindfors – Koreografinen dialogi Maija Mustonen – Puvut ja lavastus Riitta Röpelinen – Valot Erno Aaltonen – Musiikki ja ääni Kasperi Laine

Teos on jälleen omakohtainen kuten parin vuoden takainen sooloteos ”RED”, mutta huomattavasti etäännytemmin ja kirkkaammin. Sen aiheena on isän ja pojan, lapsen ja vanhemman välinen monisyinen suhde nähtynä aikuisen, oman itsensä löytäneen pojan näkökulmasta. Mikä ei tarkoita sitä, etteikö suhde olisi kipeä ja tärkeä.

Esitys on tällä kertaa duetto, jossa Knifin kanssa tanssii Eero Vesterinen. Molemmat ovat tunnettuja huippuunsa viritetystä ja tarkasti nyansoiduista tanssistaan, eivätkä he petä odotuksia. Esitys on yhtä tanssin juhlaa, jossa liike elää vaivattomasti kuin hengitys.

Myös kokonaisuutena Knifin teos on pieni kirkas helmi, paitsi ehkä nimeltään, joka on tolkuton, eikä mielestäni edes kuvaa itse teosta millään lailla.

Episodimaisesti etenevä teos yhdistää äärimmäisen luonnollisesti tekstiä ja liikettä. Vaikka runollisen ja melko abstraktin esityksen yleissävy on haikea ja kipeäkin, löytyy siitä myös pilkahdus huumoria ja itseironiaa.

Visuaalisesti ja äänimaailmaltaan esitys on yksinkertaisuudessaan tarkoituksenmukainen ja kaunis. Jukka Huitilan valot nostavat tanssijat esiin, mutta eivät muuten tee numeroa itsestään. Karoliina Koiso-Kanttilan puvuissa on juuri sopiva määrä jujua, niin että ne antavat koreografialle lisää merkityksiä. Janne Hastin äänimaailma tukee ja kokoaa näyttämöllä nähtävän toiminnan.

Esityksen jälkeen on tunne, että on nähnyt jotain, joka on tärkeää, mutta jota ei halua analysoida puhki. Kuin runon, jonka haluaa säilyttää muistona.

Valojen ja äänen liikettä

Samassa illassa Knifin teoksen kanssa nähtiin vahvana tanssijana tunnetun Ninu Lindforsin ensimmäinen koreografia, sooloteos ”Come Undone”.

Kuten esikoiskoreografioissa usein, niin tässäkin tuntui siltä, että esitys oli merkittävämpi ja avautui enemmän tekijälleen kuin katsojalle.

Vaikka Lindforsin läsnäolo oli voimakas ja jatkuvaan nytkyvään pyöritysliikkeeseen perustuva liike fyysisesti vaativaa, kävi niin, että esityksestä tuli ennen kaikkea valo- ja ääniteos, jossa tanssija oli vain yksi niiden kohteista.

Erno Aaltosen luoma valojen ja varjojen leikki seinillä sekä jännittävästi Lindforsia nuolevat valot olivat huikeassa vuoropuhelussa Kasperi Laineen säveltämän monisävyisen äänimaailman kanssa. Tilassa kulkeva musiikki eli aivan omaa elämäänsä kasvaen ja väheten aaltojen lailla hyvin hiljaisesta pulssista laajaan äänivyöryyn.

Annikki Alku

 

 

Keskustelua aiheesta

”10-vuotias hyväksikäytetty ei voinut ymmärtää mitä hänelle tapahtuu” – mies jätettiin tuomiotta, koska tyttö ei sanonut ”ei”

Kuva: Thinkstock
Kuka suojelee lapsia, kun oikeuslaitoskaan ei tee sitä?

Lastenpsykiatrian emeritaprofessori Tuula Tamminen ihmettelee hovioikeuden päätöstä, jossa 23-vuotias mies jätettiin tuomitsematta törkeästä raiskauksesta, vaikka tämä oli yhdynnässä 10-vuotiaan lapsen kanssa.

Uhrin edustaja vaati miehelle raiskaustuomiota sillä perusteella, että tämä käytti hyväksi avutonta tilaa. Hovioikeuden mielestä kymmenvuotias ei ollut laissa tarkoitetulla tavalla kykenemätön muodostamaan tahtoaan. Mies tuomittiin lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä kolmen vuoden vankeuteen.

Professori Tamminen kertoo, että kymmenvuotiaiden kehitysaste vaihtelee, mutta sellaista yleistystä ei voi tehdä, että kymmenvuotiaan pitäisi kyetä tällaisessa tilanteessa toimimaan.

– Sanoisin niin, että jos lapsi ei ole vielä puberteettikehityksessä huomattavankin pitkällä, lapsi ei voi millään tavalla tietää, mitä hänelle mahdollisesti tapahtuu tällaisessa tilanteessa, Tamminen sanoo.

Syyttäjä ymmärtää hovin päätöksen

Jutun syyttäjä Leena Koivuniemi toteaa, että hän lähti syyttämään miestä törkeästä raiskauksesta vain sillä perusteella, että tämä olisi käyttänyt väkivaltaa teon toteuttamiseksi. Tästä hovioikeus ei löytänyt näyttöä. Hän ei ajanut syytettä raiskausrikoksesta sillä perusteella, että kymmenvuotias ei olisi kykenevä muodostamaan tahtoaan tilanteessa. Näin ollen hän ei myöskään aio hakea valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

– Onhan se totta, että lapsi on avuton, ei siitä mihinkään päästä. Mutta siitä on lapsen osalta oma säännös, tässä tapauksessa lapsen törkeä seksuaalinen hyväksikäyttö, josta mies tuomittiin. Minun mielestäni samalla perusteella ei ole järkeä lähteä syyttämään kahdesta rikoksesta.

Siinä mielessä, kun hovi hylkäsi uhrin edustajan esittämän rangaistusvaatimuksen avuttoman tilan perusteella, Koivuniemi ymmärtää hovin päätöstä.

– Mielestäni lainsäätäjä ei ole tarkoittanut sitä, että tätä käytettäisiin silloin kun avuttomuuden perusteena on pelkästään nuoruus. Lain perustelut ja esityöt eivät viittaa siihen suuntaan, Koivuniemi sanoo.

Rikosoikeuden professori: Tarvittaessa lakia pitää muuttaa

Päätöstä oudoksuu myös rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

– Niin hovioikeus kuin käräjäoikeuskin on nojannut lain esitöihin vahvasti. Siellähän ei esimerkkinä ole tätä ikää mainittu. Itse kyllä painottaisin edelleen enemmän sitä pykälässä olevaa määritelmää siitä, että henkilö on kykenemätön muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Kyllä minä katsoisin, että kymmenvuotias on kykenemätön ilmaisemaan tahtonsa.

Hänen mukaansa tapaus olisi syytä katsoa vielä korkeimmassa oikeudessa.

– Valitusluvan hakemiselle olisi ihan hyvät perusteet. Voi kysyä, että ymmärtääkö kymmenenvuotias, että mistä on kysymys ja mitä on tapahtumassa. Onko siinä eroa, onko nukkuva, humalainen tai vammainen, kun puhutaan kymmenvuotiaasta?, Tolvanen kysyy.

Hänen mukaansa tarvittaessa lakia pitää muuttaa, vaikka mies tuomittiinkin törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Ilta-Sanomien mukaan kansanedustaja Leena Meri (ps.) oli jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen jättänyt lakialoitteen, jotta tällaisista rikoksista tulisi jatkossa tuomio törkeästä raiskauksesta. Lehden mukaan lakialoite on tällä hetkellä lakivaliokunnassa.

– Seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöllähän suojellaan lapsen terveyttä ja tämän raiskauspykälän suojelema oikeushyvä on seksuaalinen itsemääräämisoikeus. Tässä jää kokonaan punnitsematta tämä seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus, Tolvanen sanoo.

 

Olle-Pekka Paajanen, STT

 

Keskustelua aiheesta

Maria Nyroos Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi

Maria Nyroos johtaa Helsingin Demarinaisia.

Helsingin Demarinaisten puheenjohtajaksi valittiin tänään 22.11 Maria Nyroos, 27. Puheenjohtajaksi Nyroosia esitti hänen oma puolueosastonsa Nuorsosialidemokraatit NUS ry.

– Demarinaisten tehtävänä on uudistaa ja haastaa puoluetta sekä tuoda feminististä näkökulmaa politiikkaan. Demarinaisista tulee Helsingin kantava feministinen liike, joka järjestää laajasti toimintaa ja yhteiskunnallisesta keskustelua”, sanoo vastavalittu Nyroos.

– Aikamme SDP tarvitsee kipeästi feminismiä ja vahvaa naisliittoa. Tarvitsemme kokoavan voiman, joka ohjaa puolueen poliittista linjaa ja pitää huolta sorretuista ihmisryhmistä. Tarvitsemme tulta ja tappuraa, mutta myös auttavaa kättä ja siltojen rakentajaa”, linjaa Nyroos.

Tapanilan työväentalolle oli kokoontunut yli 30 demarinaisten kokousedustajaa eri puolueosastoista. Poliittisen tilannekatsauksen kokouksessa piti lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila.

Nyroos valittiin myös Helsingin ehdokkaaksi kansallisen Demarinaisten liittohallitukseen. Demarinaisten liittohallitus valitaan tulevana viikonloppuna Tampereella.

 

Keskustelua aiheesta

Antti Rinteen vuoro kritisoida Petteri Orpoa – ”poliittinen manööveri”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Oppositiojohtaja, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,

Sanasota opposition ja hallituksen välillä kiihtyy. Hallitus väittää, etteä julkisen sektorin lomarahaleikkaukset tehtiin kikyssä. Mm. SDP ja ay-liike ovat asiasta tyyten eri mieltä. Tämä käy viimeistään ilmi‪ oppositiojohtaja Antti Rinteen (sd.) uusimmasta Twitter-viestistä.

– Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo Iltalehdessä, että kritiikki lomarahaleikkauksia kohtaan on ”poliittinen manööveri”.

– Orpo on puoliksi oikeassa: Julkisen sektorin lomarahojen leikkaus oli kokoomuksen ja hallituksen poliittinen manööveri. Aivan kuten EK:n Jyri Häkämies (kok.) on sanonut, Rinne sanoo.

Sanasodan odotetaan kovenevan, kun vaalit lähestyvät.

Keskustelua aiheesta

Perustuslakivaliokunta poistattaa lakiesityksestä alkoholin etämyynnin rangaistukset

Kuva: Kari Hulkko

Perustuslakivaliokunta ei hyväksy alkoholilakiin kaavailtua etämyynnin rangaistavuutta. Valiokunnan mukaan esityksen lakitekstissä etämyynti Suomeen ei ole kiellettyä, mutta lakiesityksen perusteluiden mukaan etämyynnistä pitäisi rangaista. Ristiriidan takia perustuslakivaliokunta vaatii, että lakiesityksestä poistetaan rangaistavuus.

Jos alkoholilain uudistuksesta mietintöä tekevä sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaisi kieltää alkoholin etämyynnin, sen pitäisi selvittää, onko kielto edes EU-oikeuden kannalta mahdollinen.

Keskustelua aiheesta

Pääministeri mätkii kansanedustajia: Hämmästyttävän laimeaa EU-keskustelua ja ”höttötason kritiikkiä” 

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Pääministeri Juha Sipilä tapasi toimittajia eduskunnassa Helsingissä keskiviikkona 22. marraskuuta 2017.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kritisoi eduskunnassa tänään käytyä EU-keskustelua hämmästyttävän laimeaksi. Pääministerin mukaan suuren salin EU-keskustelussa esitettiin kritiikkiä yleisellä ”höttötasolla” ja siitä puuttui konkretiaa.

– Aika yhtenäinen tämä EU-kantamme Suomessa on, Sipilä arvioi toimittajatapaamisessa alkuillasta.
Lähinnä perussuomalaisten selvästi kielteinen EU-kanta erottui muista puolueista eduskuntakeskustelussa. Lisäksi esimerkiksi vasemmistoliitosta kritisoitiin EU:n puolustusyhteistyötä.

Sipilä antoi iltapäivällä eduskunnalle pääministerin ilmoituksen EU-politiikasta. Puolueet ja kansanedustajat kävivät sen jälkeen debattia EU-linjasta.

Matias Åberg, STT

Keskustelua aiheesta