Päätoimittajalta

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Carunan caru yllätys on demareille hyvä opetus

Jälkiviisaus on usein ajanhukkaa, mutta parhaimmillaan se muuttuu arvokkaaksi oppimiskokemukseksi. Näin on käynyt edellisen hallituksen päätökselle myydä Fortumin omistama sähköverkkoyhtiö Caruna kansainvälisille sijoittajille 2,6 miljardin euron hintaan.

Elettiin vuotta 2013, ja Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen kohtuullisesti toimiva yhteistyö poiki merkittävän valtio-omisteisen yhtiön myynnin. Pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hehkuttivat kauppaa isänmaallisena tekona, jossa suomalaisten sähköverkko siirtyy osaaviin käsiin ilman pelkoa sähkönsiirtomaksujen korotuksista.

Toisin kävi. Caruna ilmoitti alkuviikosta nostavansa keskimäärin 27 prosenttiyksikköä siirtomaksua. Tavalliselle omakotiasujalle korotus merkitsee jopa 300 euroa lisälaskua vuodessa.

Miten näin pääsi oikein käymään? Hallitusyhteistyön nimissä me demarit myimme Caruna-kaupassa myös omat periaatteemme. Uskoimme sokeasti, että monopoliasemasta hyötyvä sijoitusyhtiö pitää lupauksensa ja pitää maksujen korotukset maltillisina.

Näin ei vain käynyt. Jatkossa sosialidemokraattien on yhteiskunnallisesti merkittävien yhtiöiden osalta pidättäydyttävä yksityistämisistä, muuten jälki on rumaa.

***

Nykymuotoinen sähköverkkoyhtiö on klassinen esimerkki lainsäädännön harmaalla alueella liikkuvasta yhtiöstä. Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli noin 50 miljoonaa euroa, josta se maksoi Suomen valtiolle yhteisöveroa 800 000 euroa. Minimaalinen vero mahdollistui Caruna-konsernin sisäisten lainojen järjestelyjen kautta.

Yksinkertaistaen Carunan Hollannissa majaileva holding-yhtiö myönsi suomalaiselle Caruna Oy:lle jättilainan härskillä 8,5 prosentin korolla, jotta liikevoitosta syntyneet varat voitiin siirtää matalan yritysverokannan Hollantiin.

Carunan myynnin yhteydessä me demarit emme luopuneet vain sähköverkoistamme, vaan miljoonien eurojen yhteisöveroista ja edistimme harmaan talouden kukoistusta EU:n sisällä.

Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtajan mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa.

Yle haastatteli alkuviikosta Carunan talousjohtajaa Jyrki Tammivuorta, joka kirkkain silmin väitti, että omaisuuden siirtäminen alemman verotuksen Hollantiin on täysin normaali toimenpide kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla.

Tämä onkin helppo uskoa, sillä vaikka Hollanti on väkiluvultaan maailman 63:ksi suurin, sen tekemät sijoitukset olivat vuonna 2011 maailman suurimmat.

Hollantilaisten yhtiöiden sijoitukset eivät suinkaan aina suuntaudu takaisin Eurooppaan, vaan kohdemaina ovat todelliset veroparatiisit esimerkiksi Karibialla.

Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtaja Jyrki Tammivuoren mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa. Hän kehuu Ylen haastattelussa, että ”Caruna on hyvä yrityskansalainen ja veronmaksaja”.

Vaikka Carunan toiminta ei olekaan lainvastaista, on se moraalisesti ainakin hyvin ongelmallista. Tuntuu siltä, että holding-yhtiöiden ainoa toimintaa ohjaava periaate on se, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua.

***

Kun historiaa katselee taaksepäin, havahtuu harmillisen usein omiin virheisiin. Jokainen ymmärtää, että erheitä sattuu, mutta aatteellisesti tärkeiden asioiden kohdalla virhe panee entistä enemmän tutkimaan puolueemme toimintaa. Parasta epäonnistumisissa on kuitenkin se, ettei samaa virhettä tarvitse tehdä kahta kertaa.

Virheiden välttelyn lisäksi meidän on panostettava kaikin keinoin harmaan talouden torjuntaan. Ensiksi olisi vaikutettava siihen, että EU:ssa yritysverokanta olisi kaikilla sama.

Kolumni

Ville Ranta: Tarvitsemme vain huipuimmat – ”Bengt!…”

Kolumni

Kaj Kunnas, 53: ”Aivoinfarkti ei tuntunut miltään”

Tänä päivänä näen peilistä toisen minäni. Koen, että minulla on nyt aivoinfarktin jälkeen toinen elämä käynnissä. En ole aikaisemmin hirveästi nauttinut omasta peilikuvastani. Mutta nyt nautin, koska poskeni ei enää roiku. Suupielet eivät roiku. Ja pystyn puhumaan.

Kun 24.5. kello 7.40 katsoin peilikuvaani, oli se ikuisesti mieleen jäävä hetki. Silloin minulla oli minuutissa mennyt puhe ja toinen poski roikkui ja repsotti. Ajattelin, että jukranpujut, nyt mulla on aivoinfarkti. Että nyt täytyy jostakin saada apua ja ambulanssi tänne. Ei sitä sillä hetkellä miettinyt, että kuoleeko siihen. Sitä on ajatellut vasta jälkikäteen. Sillä hetkellä päällimmäinen ajatus oli vain, että apua on saatava ja nopeasti. En oikeastaan hirveästi edes pelännyt, mutta kyllä se hetki jäi mieleen.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo.

Aivoinfarkti ei tuntunut miltään. Ikään kuin joku vain olisi sivellyt toiselle puolle päätäni jotakin lämmintä, joka valui aivoista pitkin poskea. Ei mitään kipua. Jälkikäteen olen miettinyt, että onneksi se ei tullut yöllä, kun nukuin. Olisin saattanut nukkua neljä tuntia sen infarktin kanssa, ja sitten apu olisikin ollut jo liian myöhäistä. Aamulla olisikin vain ollut niin sanotusti kerrosta alempana.

Ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”.

Aivoinfarktin aikana oli oikeastaan sellainen humalainen olo. Hyvä olo. Mihinkään ei sattunut. Ei ennen, ei sen aikana, eikä sen jälkeen ollut minkään sortin kipuja. Kun ambulanssi tuli pihaan ja henkilökunta ryntäsi meille sisään, niin ensimmäinen kysymys oli ”Ootsä kännissä?”. Silmistä he tarkistivat, että vaikka puhe sammalsi, niin ei se olekaan kolmen promillen humalassa.

Sen siitä opin, että kännisen kuuloinen ja oloinen ihminen voikin olla muuta kuin känninen ja tarvitseekin ehkä välittömästi apua. Aivoinfarktissa apua on saatava heti, jokainen minuutti on tärkeä. Ei ole aikaa jäädä odottelemaan, että menevätkö oireet itsekseen ohi. Eivät ne mene.

Kaj Kunnas on urheilutoimittaja Ylellä.

Teksti: Nora Vilva

Juttu ilmestyi ensin Demokraatin viikkolehdessä torstaina 6.10.2016.

Kolumni

may

Britannian Mayn ”renessanssi-puhe” hurmasi eurooppaministerit – Sampo Terhokin kuvasi otetta ”rakentavaksi”

Britannian pääministerin Theresa Mayn (kuvassa) rakentava ote sai maanantaina Brysselistä vuolaasti kehuja. Kaupungissa koolla olleet eurooppaministerit pitivät Mayn ”renessanssi-puhetta” askeleena oikeaan suuntaan.

– Rakentava ote on sama, joka meillä on. Se on mielentila, kehui EU:n brexit-neuvottelija Michel Barnier Mayn perjantaista puhetta Firenzessä.

Britannian ja EU:n neljäs neuvottelukierros alkoikin maanantaina suotuisten tähtien alla. Tulosta ei ole syntynyt tätä ennen juuri lainkaan, mutta neuvotteluiden toivotaan vauhdittuvan tulevina päivinä.

Eurooppaministeri Sampo Terho (sin.) kuvasi hänkin Mayn otetta rakentavaksi, mutta muistutteli, ettei neuvotteluita käydä julkisten puheiden kautta.

– Pitää olla konkreettisia ehdotuksia, joita tuoda pöytään, Terho sanoi.

Barnier taustoitti ministerit juuri ennen neuvottelukierroksen alkua. Selvyyttä haetaan Terhon mukaan yhä siihen, miten Britannia aikoo huolehtia kansalaisten oikeuksista tai minkälainen rahoitusratkaisu saarivaltiolle kelpaa. Myös Irlannin rajakysymys on vielä pitkälti avoinna.

Eurooppaministerit keskustelivat myös siitä, mitä tehdä Britannian 73 paikalle EU-parlamentissa. Suomen kantana on Terhon mukaan, että niin meppien määrän kuin budjetin täytyy pienetä brexitin myötä.

– Ilmoitin myös, että Suomi ei pidä ylikansallisia listoja hyvänä menettelynä, Terho kertoi.

Ylikansallisia listoja, joissa EU-kansalainen saisi eurovaaleissa äänestää myös EU-puolueiden asettamia ehdokkaita, on pyöritelty EU:ssa jo pitkään. Viime aikoina ehdotus on noussut uudelleen esiin, koska yhteislistat voisivat tuoda EU:ta lähemmäs ihmisiä.

Komissio yrittää jatkaa dialogia Puolan kanssa.

Puolan oikeuslaitoksen luisuminen kohti poliittista ohjausta oli sekin eurooppaministerien asialistalla. Suomi tukee Terhon mukaan komission yritystä käydä vuoropuhelua Puolan kanssa

– Korostettiin maa toisensa jälkeen, että jonkinlainen ratkaisu pitää löytyä ja kannustettiin dialogiin komission ja Puolan välillä, Terho summasi.

Komission varapuheenjohtajan Frans Timmermansin mukaan työtä on tehtävänä vielä paljon. Komissio toivoo, että niin sanottu Venetsian komissio arvioisi uudistukset, joiden arvioidaan vievän oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Ministerit eivät tehneet vielä maanantaina päätöksiä. Timmermansin mukaan komissiolla on työkalut puuttua yhteisiä arvoja rikkovan jäsenmaan toimintaan, eikä se epäröi niitä käyttää.

– Myöhemmin tänä vuonna tai sen jälkeen voi tulla hetki, että meidän pitää ottaa vastuu. Meillä on tarvittavat työkalut ja jos tarvetta, emme epäröi käyttää niitä.

Komissio voi käynnistää seitsemännen artiklan, mikä voisi johtaa siihen, että Puolan äänioikeutta EU-kokouksissa rajattaisiin.

STT–ANNIINA LUOTONEN

may

Kolumni

vaalit

”Vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta” – tutkija arvioi asetelmia kohti presidentinvaaleja

Presidentinvaalien eteneminen toiselle kierrokselle vaatii ennakkosuosikki Sauli Niinistön kilpakumppaneilta täydellistä onnistumista, arvioi eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta. Jos Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valittaisiin suoraan presidentiksi.

Gallupmenestystäkin keränneen Niinistön asemia vahvistaa hänelle kerätty valtava 156 000:n kannattajakortin potti, joka julkistettiin maanantaina. Kyse on politiikan tutkijan mukaan ”veret seisauttavasta kampanja-avauksesta”, vaikka Niinistön kampanjaa ei vielä ole edes virallisesti avattu.

– Onhan tämä sellainen lähtö, että näiden toisten ehdokkaiden kilpailuasetelma suhteessa Niinistöön näyttää erittäin hankalalta. Jos joku aikoo kisan toiselle kierrokselle työntää (viedä), kyllä se vaatii täydellistä kampanjan onnistumista haastajalta, sanoi Jokisipilä STT:lle maanantaina.

Jokisipilän mukaan mahdollista toiselle kierrokselle etenevää Niinistön haastajaa on vaikea veikkailla, koska vaalikampanjointi on vielä hyvin alussa. Ainakin vihreiden Pekka Haavistolla ja perussuomalaisten Laura Huhtasaarella voisi hänen mielestään tämänhetkisessä valossa olla mahdollisuus siihen.

Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien määrä on ”nelinumeroinen”.

Istuva presidentti Niinistö pyrkii ehdokkaaksi tammikuun presidentinvaaleihin valitsijayhdistyksen kautta. Ehdokkuuteen olisi riittänyt 20 000 allekirjoitettua kannattajakorttia.

Niinistö kiitti maanantaina kaikkia kannattajakortin allekirjoittaneita.

– Nöyrin kiitos saamastani tuesta! Tuli 156 000 kannustusta, se antaa voimia, presidentti kirjoitti Facebookissa.

Niinistön kannattajayhdistys sai kannattajakortteja niin tapahtumissa kuin postitse yksityishenkilöiltä, kertoo kampanjapäällikkö Pete Pokkinen.

– Kortteja tuli todella paljon postissa yksityishenkilöiltä, jotka olivat keränneet niitä esimerkiksi kaveripiiristään.

Niinistö on ilmoittanut aloittavansa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen. Sitä ennen hän osallistuu muutamiin keskustelutilaisuuksiin loka- ja marraskuussa.

Pokkisen mukaan kansanliikkeen budjetista tulee pienempi kuin Niinistön presidentinvaalikampanjalla oli vuonna 2012. Tuolloin Niinistön kampanjakulut olivat vaalirahoitusilmoituksen mukaan noin kaksi miljoonaa euroa. Tarvetta puoluerahoitukselle ei näytä olevan.

Virallisen ilmoituksen ehdokkuudestaan ovat tehneet Tuula Haatainen (sd.), Pekka Haavisto (vihr.), Matti Vanhanen (kesk.), Merja Kyllönen (vas.), Laura Huhtasaari (ps.) ja Nils Torvalds (r.).

Myös Paavo Väyrynen pyrkii ehdokkaaksi kannattajayhdistyksen kautta. Kampanjapäällikkönä toimiva Seppo Hauta-aho kertoi maanantaina, että Väyryselle kerättyjen kannattajakorttien lukumäärä on tällä hetkellä nelinumeroinen.

– Mutta kyllä paljon kerättävää vielä on. Tavoitteemme on, että 20 000 korttia olisi kerätty itsenäisyyspäivään mennessä, Hauta-aho sanoo.

Perussuomalaisista irtautuneet siniset eivät ole vielä päättäneet, asettuvatko he tukemaan jotain tiettyä ehdokasta vai jättävätkö he ottamatta presidentinvaaleihin kantaa. Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) sanoi Brysselissä maanantaina, että päätös asiassa tehdään lähiviikkoina.

STT–MATIAS ÅBERG, REETA PAAKKINEN

vaalit

Kolumni

rand-paul

Taas yksi Trumpin lupaus romukoppaan? – Obamacaren kaataminen uhkaa jälleen epäonnistua

Yhdysvalloissa republikaanipuolueen viimeisin yritys niin kutsutun Obamacaren kumoamiseksi uhkaa jälleen kuivua kasaan.

Amerikkalaismedian mukaan republikaanisenaattori Rand Paul (kuvassa keskellä) on ilmoittanut vastustavansa yhä oman puolueensa esitystä, jolla presidentti Barack Obaman aikana luotu terveydenhuoltojärjestelmä kumottaisiin.

Muokattu esitys annettiin tänään. Paul on vaatinut esitykseen edelleen merkittäviä muutoksia ehtona sille, että voisi äänestää sen puolesta.

Esityksen kaatumiseksi riittää, että sitä vastustaa kolme republikaanisenaattoria. Paulin lisäksi veteraanisenaattori John McCain on jo ilmoittanut vastustuksestaan.

Lisäksi ainakin kahden muun republikaanisenaattorin arvellaan olevan esitystä vastaan.

– Minun on hyvin vaikea kuvitella sellaista skenaariota, jossa päätyisin äänestämään esityksen puolesta, senaattori Susan Collins sanoi uutiskanava CNN:n haastattelussa.

Republikaaneilla on enemmistö sekä kongressin edustajainhuoneessa että senaatissa, mutta puolue ei ole saanut kumottua Obamacarea. Sen romuttaminen oli presidentti Donald Trumpin keskeisiä vaalilupauksia.

rand-paul