Päätoimittajalta

Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Carunan caru yllätys on demareille hyvä opetus

Jälkiviisaus on usein ajanhukkaa, mutta parhaimmillaan se muuttuu arvokkaaksi oppimiskokemukseksi. Näin on käynyt edellisen hallituksen päätökselle myydä Fortumin omistama sähköverkkoyhtiö Caruna kansainvälisille sijoittajille 2,6 miljardin euron hintaan.

Elettiin vuotta 2013, ja Jyrki Kataisen ja Jutta Urpilaisen kohtuullisesti toimiva yhteistyö poiki merkittävän valtio-omisteisen yhtiön myynnin. Pääministeri Katainen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori hehkuttivat kauppaa isänmaallisena tekona, jossa suomalaisten sähköverkko siirtyy osaaviin käsiin ilman pelkoa sähkönsiirtomaksujen korotuksista.

Toisin kävi. Caruna ilmoitti alkuviikosta nostavansa keskimäärin 27 prosenttiyksikköä siirtomaksua. Tavalliselle omakotiasujalle korotus merkitsee jopa 300 euroa lisälaskua vuodessa.

Miten näin pääsi oikein käymään? Hallitusyhteistyön nimissä me demarit myimme Caruna-kaupassa myös omat periaatteemme. Uskoimme sokeasti, että monopoliasemasta hyötyvä sijoitusyhtiö pitää lupauksensa ja pitää maksujen korotukset maltillisina.

Näin ei vain käynyt. Jatkossa sosialidemokraattien on yhteiskunnallisesti merkittävien yhtiöiden osalta pidättäydyttävä yksityistämisistä, muuten jälki on rumaa.

***

Nykymuotoinen sähköverkkoyhtiö on klassinen esimerkki lainsäädännön harmaalla alueella liikkuvasta yhtiöstä. Carunan vuoden 2014 liikevoitto oli noin 50 miljoonaa euroa, josta se maksoi Suomen valtiolle yhteisöveroa 800 000 euroa. Minimaalinen vero mahdollistui Caruna-konsernin sisäisten lainojen järjestelyjen kautta.

Yksinkertaistaen Carunan Hollannissa majaileva holding-yhtiö myönsi suomalaiselle Caruna Oy:lle jättilainan härskillä 8,5 prosentin korolla, jotta liikevoitosta syntyneet varat voitiin siirtää matalan yritysverokannan Hollantiin.

Carunan myynnin yhteydessä me demarit emme luopuneet vain sähköverkoistamme, vaan miljoonien eurojen yhteisöveroista ja edistimme harmaan talouden kukoistusta EU:n sisällä.

Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtajan mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa.

Yle haastatteli alkuviikosta Carunan talousjohtajaa Jyrki Tammivuorta, joka kirkkain silmin väitti, että omaisuuden siirtäminen alemman verotuksen Hollantiin on täysin normaali toimenpide kansainvälisillä sijoitusmarkkinoilla.

Tämä onkin helppo uskoa, sillä vaikka Hollanti on väkiluvultaan maailman 63:ksi suurin, sen tekemät sijoitukset olivat vuonna 2011 maailman suurimmat.

Hollantilaisten yhtiöiden sijoitukset eivät suinkaan aina suuntaudu takaisin Eurooppaan, vaan kohdemaina ovat todelliset veroparatiisit esimerkiksi Karibialla.

Huolestuttavinta Carunan toiminnassa on se, että talousjohtaja Jyrki Tammivuoren mukaan yrityksen toiminnassa ei ole mitään moitittavaa. Hän kehuu Ylen haastattelussa, että ”Caruna on hyvä yrityskansalainen ja veronmaksaja”.

Vaikka Carunan toiminta ei olekaan lainvastaista, on se moraalisesti ainakin hyvin ongelmallista. Tuntuu siltä, että holding-yhtiöiden ainoa toimintaa ohjaava periaate on se, että kaikki mikä ei ole erikseen kiellettyä, on sallittua.

***

Kun historiaa katselee taaksepäin, havahtuu harmillisen usein omiin virheisiin. Jokainen ymmärtää, että erheitä sattuu, mutta aatteellisesti tärkeiden asioiden kohdalla virhe panee entistä enemmän tutkimaan puolueemme toimintaa. Parasta epäonnistumisissa on kuitenkin se, ettei samaa virhettä tarvitse tehdä kahta kertaa.

Virheiden välttelyn lisäksi meidän on panostettava kaikin keinoin harmaan talouden torjuntaan. Ensiksi olisi vaikutettava siihen, että EU:ssa yritysverokanta olisi kaikilla sama.

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja. Mikko Salmi

Kirjoittaja on Demokraatin päätoimittaja.

Kolumni

trumppi
trumppi

Niinistö kertoi lisää Trumpin puhelusta: Vaikutti aidosti siltä, että haluaa tavata

Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump esitti toiveen tapaamisesta presidentti Sauli Niinistölle eilisessä puhelinkeskustelussa. Niinistö kertoo Trumpin vaikuttaneen aidosti siltä, että haluaa tavata.

Niinistö kuitenkin toppuuttelee toiveita pikaisesta tapaamisesta, sillä kyse oli hänen mukaansa varmasti myös kohteliaisuudesta.

Presidentin kanslia tiedotti puhelusta jo eilen, ja tänään Niinistö kommentoi sitä tarkemmin toimittajille.

Kaksikko keskusteli muun muassa Suomen ja Yhdysvaltain suhteista, Venäjästä sekä Arktisesta neuvostosta, jonka puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle keväällä.

Trump pyysi presidentti Niinistöä välittämään suomalaisille terveiset, että suomalaiset ovat hienoa kansaa.

trumppi trumppi

Kolumni

Russian Prime Minister visits Finland

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Sipilä ja Medvedev: Pöydällä uusia isoja investointeja

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedevin ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) tapaaminen Oulussa alkoi yhden jälkeen iltapäivällä.

Tapaamisen annista kerrotaan tiedotustilaisuudessa myöhemmin iltapäivällä. Kyseessä on pääministerien toinen kahdenvälinen tapaaminen.

Sipilän mukaan tapaamisessa Medvedevin kanssa keskustellaan taloudesta ja turvallisuudesta. Tarkoitus on käydä läpi muun muassa Syyrian ja Itämeren tilannetta, mutta myös taloutta.

– Olemme nyt rohkeasti ottaneet agendalle myöskin näitä uusia isoja investointeja, Sipilä sanoi torstaina.

Viime kuussa luovutetussa selvityksessä sanottiin, että Koillisväylän kautta kulkeva Euroopan ja Aasian välinen tietoliikennekaapeli olisi poliittisesti ja teknisesti mahdollista toteuttaa.

Selvityksen teki Suomen entinen pääministeri Paavo Lipponen yhdessä Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliiton FiComin entisen toimitusjohtajan Reijo Sventon kanssa.

– Me aiomme määrätietoisesti edetä nyt asian kanssa, jos saamme korkeammalla tasolla myöskin vihreätä valoa kaikilta mailta, Sipilä sanoi tietoliikennekaapelista.

Sipilän mukaan tavoitteena on, että vauhtiin päästäisiin jo tämän hallituskauden aikana.

Esille mahdollisesti nousevien aiheiden kirjo tämän päivän tapaamisessa on laaja. Yksi esillä ollut asia on arktinen yhteistyö, sillä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus siirtyy Yhdysvalloilta Suomelle ensi keväänä.

Kaasuputkiasiat nousivat pintaan tällä viikolla, kun venäläinen uutistoimisto Tass kertoi alkuviikosta Venäjän odottavan poliittista tukea Suomelta Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa.

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO Russian Prime Minister visits Finland

LKS 20161209 Russian Prime Minister Dmitry Medvedev and Finnish Prime Minister Juha Sipilä (R) met in Oulu, Finland on December 9, 2016. The prime ministers are to discuss bilateral relations and topical international questions during the visit. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Kolumni

Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air

Suuren valiokunnan sd-ryhmä: EU-jäsenyysneuvottelut Turkin kanssa jäädytettävä

Eduskunnan suuren valiokunnan sosialidemokraatit tiedottavat tuomitsevansa jyrkästi Turkin ihmisoikeusloukkaukset ja ilmaisevat syvän huolensa maan tulevaisuudesta ja liberaalin demokratian kehityksestä.

– Viime keväänä voimaan tulleen EU-Turkki-sopimuksen myötä muuttoliike Turkin kautta EU-jäsenvaltioihin on hidastunut, mutta sopimuksen yhteensopivuus kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden kanssa on kyseenalainen, he toteavat.

– Turkissa oppositioon kohdistuvat vainot ovat kiihtyneet viime viikkoina. Kurdien tärkeimmän poliittisen puolueen HDP:n johtajia ja kansanedustajia sekä kaupunginjohtajia on ollut pidätettynä marraskuun alusta lähtien. Terrorismin vastainen laki tuli Turkissa voimaan heinäkuun epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen, minkä jälkeen alkaneilla puhdistuksilla on pyritty tukahduttamaan Erdoganin ja hallituksen vastaiset äänet.

– Yhteensä Turkissa on kesän jälkeen pidätetty ja pantu viralta kymmeniä tuhansia ihmisiä, muun muassa tutkijoita, opettajia ja upseereita.  Myös lehdistönvapautta on rajoitettu voimakkaasti. Turkin ja maan kurdivähemmistön välinen tilanne on kiristynyt äärimmilleen. Kurdialueen taisteluita ja sekasortoa on paennut satoja tuhansia ihmisiä.

”Keskusteluyhteyden ylläpitäminen on tärkeää.”

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit toteavat Turkin tilanteen kehittyneen yhä huolestuttavampaan suuntaan.

– Suomi ja muu Eurooppa eivät saa pakolaiskysymyksen ja muuttoliikkeen hallinnan varjolla ummistaa silmiään ja seurata sivusta ihmisoikeuksien rikkomuksia ja ihmisten vainoamista. Keskusteluyhteyden ylläpitäminen Turkkiin on tärkeää, mutta eurooppalaisten arvojen vastainen toiminta on tuomittava.

Euroopan parlamentti on päätöslauselmassaan vaatinut, että neuvottelut EU-jäsenyydestä Turkin kanssa on toistaiseksi jäädytettävä.

– Myös suuren valiokunnan sosialidemokraatit kannattavat neuvottelujen jäädyttämistä toistaiseksi. Jäsenyysneuvotteluja, samoin kuin neuvotteluja viisumivapaudesta, voidaan jatkaa sitten kun Turkki on sitoutunut lopettamaan ihmisoikeusrikkomukset ja demokratian sekä sananvapauden tukahduttamisen. Tavoite on pitää Turkki ankkuroituneena Eurooppaan, mutta tässä tilanteessa on annettava selvä signaali siitä, ettei EU voi hyväksyä Turkin toimintaa.

Suuren valiokunnan sosialidemokraatit huomauttavat, että valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia vuodelle 2017 on tänään perjantaina saapunut eduskunnan käsittelyyn.

– On hälyttävää, että vaikuttamisstrategiassa Suomen hallitus ei millään tavoin ota kantaa Turkin erittäin huolestuttavaan ihmisoikeustilanteeseen. Sosialidemokraatit peräänkuuluttavat pääministeri Sipilältä ja Suomen hallitukselta nyt johdonmukaista ja määrätietoista linjaa suhteessa Turkkiin strategian käsittelyn yhteydessä.

Sosialidemokraateista suureen valiokuntaan kuuluvat valiokunnan 2. varapuheenjohtaja Tytti Tuppurainen, Jukka Gustafsson, Timo Harakka ja Sanna Marin.

Turkish flag flying in the air Turkish flag flying in the air

Turkish flag flying in the air

Kolumni

kirkko
kirkko

Hallitus petti kirkon: ”Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan entistä enemmän”

Hallitus on päättänyt leikata evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon rahoitusta vastoin tuoretta sopimusta. SDP:n hallintovaliokunnan kansanedustajat Sirpa Paatero, Mika Kari ja Joona Räsänen pahoittelevat päätöstä. SDP esitti hallituksen esityksen hylkäämistä, indeksikorotusten tekemistä ja sopimuksen noudattamista.

Valtion ja kirkkojen välisissä neuvotteluissa löydettiin rahoitusmalli, joka on ollut voimassa tämän vuoden alusta alkaen. Uuden lain mukaan valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella.

– Nyt hallitus on irtautumassa tuoreesta laista ja sopimuksesta kirkon kanssa, kun se esittää, että laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta. Esitetyn leikkauksen vaikutukset valtiontalouteen ovat suhteellisen pienet. Sitä vastoin kyseessä on periaatteellisesti merkittävä asia, kansanedustajat korostavat.

Uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

SDP:n kansanedustajat muistuttavat, että nämä tehtävät eivät palvele yksinomaan kirkon jäseniä, vaan muitakin Suomen kansalaisia ja ulkomaalaisia.

– Kirkon jäsenet joutuvat maksamaan yhteiskunnallisten tehtävien hoitamisesta kirkollisveron kautta jatkossa entistä enemmän kuin muut kansalaiset. Ei ole oikein, että kirkon jäsenet joutuvat maksamaan myös kirkkoon kuulumattomien lakisääteisiä palveluja.

Vuoden 2016 alusta alkaen sovittu korvaus on korvannut seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta. SDP:n mielestä aikaisempi yhteisövero-osuuteen perustuva järjestelmä oli hankala kirkoille epävakautensa takia.

– Uuden mallin lähtökohtana oleva summa on merkittävästi pienempi kuin yhteisöveron tuotto parhaina vuosina. Kirkkojen puolelta tähän oltiin valmiita, kun vastineeksi saatiin vakaa ja ennustettava rahoitusmalli. Nyt hallituksen irtautuessa yhdessä sovitusta, uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa, kansanedustajat huomauttavat.

kirkko kirkko

Kolumni

Posti päätyi pilapiirrokseen

Demokraatti-lehden 10 000 painoksen häviäminen teille tietämättömille on päätynyt tänään Helsingin Sanomien Karlssonin pilapiirroksen aiheeksi.

– Demarilehden koko painos on kadonnut, mies sanoo.

– Ai. Ketäs se on erehtynyt haastattelemaan? toinen mies jatkaa.

Postin viestintäjohtajan Timo Anttila on puhunut väärinkäsityksestä ja jakeluhäiriöstä katoamisen sijaan.

Demokraatin päätoimittaja Mikko Salmi on kertonut, miten lehdet olivat pitkään kateissa eikä monien puhelinsoittojen jälkeen selvinnyt, missä ne olivat.

Helsingin Sanomien pilapiirtäjä on Henrik Karlsson.