Carunan toimitusjohtaja vaihtuu

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Energiayhtiö Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen.

Sähkönsiirtoyhtiö Carunan toimitusjohtaja Ari Koponen eroaa yhtiön palveluksesta.

Yhtiö tiedottaa aloittaneensa uuden toimitusjohtajan haun. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti tästä päivästä alkaen yhtiön talousjohtaja Jyrki Tammivuori.

Koponen jatkaa yhtiössä vuoden loppuun saakka.

Caruna on Suomen suurin sähkönjakelija.

Yhtiö ilmoitti alkuvuonna nostavansa hintojaan reilusti, mikä herätti laajaa paheksuntaa. Samalla Carunaa arvosteltiin sen harjoittamasta verosuunnittelusta.

AVAINSANAT

”Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan tulisi voida tulla toimeen” – PAMin Selin: Sopiminen lähtee luottamuksesta

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin kertoi PAMin hallituksen tekemistä työehtosopimustavoitteiden linjauksista liiton henkilökunnan kokoontumisessa Helsingissä tänään.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin on linjannut PAMin tavoitteita alkaviin työehtosopimusneuvotteluihin. Hän pitää neuvottelujen lähtökohtana luottamuksen ilmapiirin saavuttamista.

– Työmarkkinajärjestöissä sopiminen perustuu luottamukseen. Palkansaajat ovat suostuneet viime vuosina työmarkkinaratkaisuihin, joilla on parannettu maan ja yritysten kilpailukykyä. Vaikka luottamus on välillä ollut koetuksella, olemme silti luottaneet siihen, että työntekijät saavat osansa, kun talous kääntyy nousuun, toteaa Selin.

– Nyt on tämän luottamuksen lunastamisen aika, kun neuvotellaan palkankorotuksista ja työehdoista.

Selin odottaa, että työnantajat haluavat kehittää alan työntekijöiden elämisen laatua ja alojen vetovoimaisuutta.

– Luotamme, että työnantajat haluavat oman henkilökuntansa elävän elämää, jossa palkka riittää kunnolliseen toimeentuloon. Luottamuksen ilmapiirissä pystymme etsimään ratkaisuja tähän aloja kalvavaan toimeentulo-ongelmaan.

– Ratkaisuja ovat palkkojen korottamisen lisäksi osa-aikatyöntekijöiden työtuntien kasvattaminen muun muassa lisätyöjärjestelmien kehittämisen ja työajan vakiintumisen kautta. Myös palkkausjärjestelmien uudistamisen avulla voidaan asiaa ratkoa, selvittää Selin.

Palvelualojen työpaikkojen maine huolestuttaa Seliniä. Hän odottaa luottamusta myös alan vetovoimaisuuden kasvattamisessa.

– Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta. Onhan selvää, että alojen maine vaikuttaa ammattitaitoisen työvoiman hakeutumiseen alalle ja sitä kautta myös alojen menestykseen.

– En usko, että työnantajat haluavat palvelualojen maineen rakentuvan huonoista työsuhteista ja alhaisista palkoista, joita veronmaksajat joutuvat kompensoimaan tulonsiirtojen kautta. Ei ole vanhanaikaista olettaa, että palkallaan kunkin tulisi voida tulla toimeen, toteaa Selin.

Luotamme työnantajiin myös siinä, että he haluavat parantaa palvelualojen mainetta.

Alojen maineen parantaminen ja vetovoimaisuuden kasvattaminen lähtee Selinin mielestä palkkojen korottamisesta, jota voidaan tehdä välittömin palkankorotuksin tai alakohtaisten ansiokehitysohjelmien kautta. Hänen mielestään tarvitaan myös muita toimia.

– Palkan lisäksi työpaikalla viihtyminen ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen kasvattavat vetovoimaisuutta. Nämä asiat korostuvat entisestään aina auki olevassa yhteiskunnassa.

Luottamuksen ilmapiiriä tarvitaan myös työpaikalla tapahtuvaan sopimiseen. Selin korostaa henkilöstön merkitystä työyhteisöjen kehittämisessä.

– Vuorovaikutusta voidaan edistää työehtosopimusneuvotteluissa muun muassa sillä, että henkilöstön edustajien oikeuksia laajennetaan sekä kasvatetaan heidän tiedonsaantiaan ja osaamistaan.

Selin odottaa tulevien työehtosopimusneuvottelujen toteutuvan luottamuksen ja yhteistyön hengessä.

– Uskomme, että luottamuksen ilmapiirin rakentaminen on kuitenkin kaikkien työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite, hän sanoo.

STTK-barometrissä huolestuttava viesti: Työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa vähentynyt

Kuva: Jari Soini
STTK:n johtaja Katarina Murto.

Työelämän muutos on rajua.

– Robotisaatio, automatisaatio ja tekoäly ravisuttavat työpaikkoja ja työtehtäviä. Muutoksia ennakoimalla myös niihin sopeutuminen helpottuu. STTK:n johtaja Katarina Murto korostaa.

Työpaikkojen arjessa henkilöstön edustajien merkitys kasvaa.

Tulevaisuudessa henkilöstön edustajien pitäisikin Murron melstä olla enemmän kehittäjiä, vuoropuhelun edistäjiä, vaikuttajia, neuvottelijoita ja ennakoijia – ei pelkästään riidan ratkojia.

Murto avasi tänään STTK-laisten henkilöstön edustajien seminaarin Helsingissä. Tapahtuman teemana on Uuden ajan henkilöstön edustaja.

STTK:n uusimman henkilöstön edustajille suuntaaman barometrin perusteella työnantajien halukkuus edistää yhteistoimintaa on vähentynyt.

– Tämä on aivan väärä suunta tilanteessa, jossa työpaikkojen on uudistuttava ja tavoiteltava tuottavuuden kasvua. Esimerkiksi työhyvinvoinnin edistäminen on välttämätöntä, jotta työurat pitenisivät ja osaaminen työelämän muutoksissa voidaan varmistaa, Murto korostaa.

STTK:n Katarina Murto: Henkilöstön edustajien roolia vahvistettava ja yt-laki uudistettava.

STTK on aiemmin tehnyt aloitteen yhteistoimintalain uudistamiseksi. Nykyisestä irtisanomislaiksi muotoutuneesta lainsäädännöstä on keskusjärjestön mielestä päästävä eroon ja edistettävä aitoa yhteistoimintaa uudella lainsäädännöllä.

– Paikallinen sopiminen on lisääntynyt ja sitä halutaan edelleen lisätä. Se ei voi onnistua, jos työpaikoilla ei ole tasapainoisia neuvottelusuhteita. Siksi tarvitaan luottamusmiesjärjestelmän ja henkilöstön edustajien aseman vahvistamista.

Murto korostaa, että henkilöstön edustajat tarvitsevat työhönsä tukea.

– Kun tehtävät lisääntyvät ja vastuut kasvavat, henkilöstön edustajat tarvitsevat yhä enemmän liittonsa tukea. Myös edustajien työtapoja ja osaamista on kehitettävä, hän esittää.

Timo Ritakallio Ilmarisesta OP:n Reijo Karhisen seuraajaksi 

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
OP ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle.

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle tammikuussa täyttäessään 63 vuotta. Hallintoneuvosto on nimittänyt Karhisen seuraajaksi Timo Ritakallion, joka toimii nyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana. Ritakallio aloittaa tehtävässään maaliskuussa.
Karhiselle kertyi pääjohtajan tehtävässä yli kymmenen vuoden ura, sillä hän aloitti OP Ryhmän johdossa jo vuonna 2007. Hän on tehnyt koko uransa ryhmän palveluksessa.

Ritakallio, 55, työskenteli pitkään OP Ryhmässä ennen siirtymistään Ilmariseen. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori. Hänestä tulee samalla myös OP Yrityspankin hallituksen puheenjohtaja.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio valittiin Op ryhmän pääjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen.)

– Uuden pääjohtajan valinnassa korostuivat Ritakallion strateginen ajattelu, johtamisominaisuudet ja laajat verkostot sekä hänen mittava kokemuksensa OP Ryhmästä. Ilmarisessa hankittu toimitusjohtajakokemus erityisesti varallisuudenhoidosta, kansainvälisestä rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä sekä yritysten uudistumisprosesseista on eduksi, kun viemme OP Ryhmää 2020-luvulle. Olen erittäin luottavainen siitä, että Karhisen 10-vuotiskauden aikana rakennettu menestys ja uudistuminen jatkuvat myös uuden pääjohtajan alaisuudessa, kehui hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
Ritakallio ilmoitti ottavansa tehtävän innostuneena vastaan.

– OP Ryhmä on menestynyt viime vuosina erinomaisesti ja on vahvassa taloudellisessa kunnossa. Finanssiala elää suurta murrosta ja OP Ryhmä on muuttumassa strategiansa myötä entistä monialaisemmaksi toimijaksi. Otan pääjohtajan tehtävän vastaan innostuneena ja samalla nöyränä tunnistaen ne haasteet, joita tulemme yhdessä henkilöstön kanssa kohtaamaan tulevina vuosina, Ritakallio sanoi.

Karhisen eläköitymisen ja Ritakallion aloittamisen väliin jäävän ajan pääjohtajan tehtävää hoitaa johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen.

 

Fortum vahvisti pitkään velloneet huhut: Tavoittelee merkittävää miljardihaukkausta energiajätissä

Sähköverkkokauppojen jäljiltä tanakan kassan päällä istuva Fortum vahvisti tänään tavoittelevansa merkittävää omistusosuutta energiajätti Uniperissa. Fortum kertoi käyvänsä E.ON:n kanssa pitkälle edenneitä keskusteluita liittyen E.ON:n vajaan puolikkaan omistusosuuteen saksalaisessa, kansainvälisesti toimivassa energiayhtiössä Uniperissa.
Evli-pankin analyytikon Markku Järvisen mukaan kauppa olisi toteutuessaan myönteinen askel Fortumille.

– Fortum myi verkot sijoittaakseen sähköntuotantoon. Tarkoituksena on ollut ostaa sähköntuotantoa halvemmilla arvostustasoilla kuin verkot myyntiin ja se toteutuisi tässä, Järvinen sanoo STT:lle.

Fortumin mukaan Saksan viranomaiset käsittelevät parhaillaan mahdolliseen järjestelyyn liittyviä E.ON:ia koskevia kysymyksiä. Fortumin mukaan ei ole varmuutta, johtavatko keskustelut sopimukseen.

Mikäli Fortum pääsee sopimukseen E.ON:n kanssa, Fortum tekee Saksan lain mukaisesti ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille.

Fortumin tämänhetkisen näkemyksen mukaan kokonaisarvo, jonka Uniperin osakkeenomistajat ostotarjouksessa saisivat, olisi 22 euroa osaketta kohden, jos Fortum päätyisi tarjouksen tekemään. Tarjouksen toteutumiselle ei olisi vähimmäishyväksymisrajaa.
Järvisen mukaan Fortumille on olennaista saada yhtiö hallintaansa, täyttä omistusta yhtiöstä siihen ei tarvita.

– Yli 50 prosentin omistusosuuden saaminen on oleellista, sen jälkeen voi konsolidoida yhtiön ja toimia sen suhteen järkevämmin, Järvinen sanoo.

Ostos olisi Fortumille erittäin tuhti

Mahdollisessa tarjouksessa E.ON:n 46,65 %:n omistusosuuden arvo olisi 3,76 miljardia euroa ja Uniperin koko osakekannan arvo 8,05 miljardia euroa. Järvinen laskee Uniperin nettovelan olevan noin miljardin luokkaa, joten kokonaisuudessaan voitaisiin puhua jopa yhdeksän miljardin euron ostoksesta.

Kyseessä olisi puoliksi Suomen valtion omistamalle pörssiyhtiö Fortumille erittäin tuhdista ostoksesta. Järvinen kuitenkin muistuttaa, että Uniper on selvää tulosta tekevä yhtiö.

– Ei tätä Fortum puhtaasti kassasta pystyisi rahoittamaan, mutta uskon että rahoitusta löytyisi tähän, Järvinen sanoo.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoo tiedotteessa, että tarjous olisi Uniperin osakkeenomistajille houkutteleva mahdollisuus varmistaa sijoituksensa kokonaisarvo. Hänen mukaansa Uniperin osakkeenomistajat voisivat realisoida osakkeen merkittävän arvonnousun, joka suurelta osin perustuu viime kuukausien pitkittyneisiin markkinaspekulaatioihin.
Neuvotteluista on huhuttu pitkään. Toukokuussa uutistoimisto Bloomberg kertoi, että Fortum neuvottelee 47 prosentin osuuden ostamisesta Uniperista. Tänään Fortum kommentoi neuvotteluja Bloombergin aiemmin päivällä julkaiseman artikkelin jälkeen.

Uniper on energiayhtiö, joka toimii Euroopassa, Venäjällä ja lukuisilla muilla markkina-alueilla ympäri maailman. Yhtiö työllistää yli 13 000 henkeä. Uniperin voimalaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Venäjällä, ja niiden sähköntuotantokapasiteetti on yhteensä noin 40 gigawattia.

Olli Kuivaniemi, STT

 

PT: Pienituloisten perheiden ostovoima heikkenemässä

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016.

PT:n mukaan työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018.

Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena.

Etuustuloja ja tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina.

Omistusasujat taasen ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1–3 prosenttia.

Vuosina 2017–2018 ostovoima kasvaa eniten hyvätuloisella pariskunnalla. Heikointa ostovoiman kehitys ennustevuosina on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevalla työttömällä.

 

Uhkakuvat ennemmin ulkoa kuin sisältä.

PT ennustaa tänä vuonna Suomeen voimakasta vientivetoista kasvua, joka loivenee hieman ensi vuonna. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

PT:n tällä vuodelle tarjoama lukema on suurin eri tutkimuslaitoksen ennusteista.

PT:n ennustepäällikön Ilkka Kieman mukaan kasvua voi jatkua pidempäänkin. Hän totesi tiedotustilaisuudessa, että ensisijaiset uhkat hyvälle kehitykselle tulevat Suomen ulkopuolelta. Hän mainitsi tällaisina uhkina geopoliittisen kriisin tai euron voimakkaan kasvun.

Suomen suhdannekäänteen ensisijainen syy on Kieman mukaan alakohtaisista erillistekijöissä. Hän mainitsi esimerkkinä Valmet Automotiven autotehdaan odottamaton menestyksen, aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipumisen ja sekä Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

– Selitys on siis ensisijaisesti toimialakohtaisissa erityistekijöissä, jotka aikaisemmin toimivat Suomen kansantaloutta vastaan, nyt pikemminkin sen puolesta.

Veroalennusten sijaan panostuksia tutkimukseen.

PT suosittelee julkisten koulutusmenojen lisäämistä sekä tutkimukseen ja kehitykseen panostamista, sen sijaan, että kaikki syntynyt talouden liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.

– Kun esitämme satsauksia koulutukseen ja T & K:hon pikemminkin kuin paukkujen käyttämistä verojen alennukseen, ajatuksena on luovan uudistuksen edistäminen. Katsotaan siis, mikä on parempi kansantaloudelle vähän pidemmässä juoksussa, Palkaansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toteaa.

PT on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Muuntokoulutus puolestaan onnistuu vain, mikäli oppimisen perusteet ovat kunnossa. Myös ulkomaalaisten tutkinto-osaajien hyödyntämisessä olisi PT:n mukaan yrityksissä tehtävää.

Kasvu voi jopa ylittää 3,6%:a.

Tällä hetkellä perinteinen teollisuusvienti ja tavaravienti vetää paremmin kuin palveluvienti. Ilkka Kieman mukaan on myös perusteita odottaa kasvua palveluvientiin. Tilastotiede tavoittaa vasta viiveellä palveluviennin muutokset.

Kieman mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kasvu voi nousta jopa korkeammaksi kuin PT nyt ennustaa.

– Ennusteessa on se positiivinen riski, että palveluviennistä voi tulla vielä lisää kasvua.

PT odottaa työmarkkinaratkaisusta maltillista. Ilkka Kieman mukaan se näyttää todennäköiseltä.

– Suomalaisiin on rummutettu kriisitietoisuutta aika pitkään.

– Mitä tulee palkkaratkaisujen tilanteeseen, sitähän emme tiedä. Meillä on ollut teknis-luonteinen oletus laskelmissa, ankkuri. Se on ollut se, että että palkansaajien netto-reaaliansiot pysyvät paikallaan.

PT:n esimerkkiperheet ja tulojen kehitys:

– Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

– Toimihenkilöperheen (3 863 ja 3 062 euroa) ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina.

– Työntekijäperheen (2 450 ja 2 349 euroa) nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

– Yksinhuoltajaperheen (2 078 euroa) ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

– Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018. Leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

– Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 2 989 euroa) elävän työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, seuraa muita perheitä korkeammasta inflaatiosta, että ostovoima heikkenee.

– Eläkeläispariskunnan (2 066 euroa ja kansaneläke) ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.