Dansken pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan Pohjoismaiden taloudet ovat kärsineet huomattavasti vähemmän kuin monet muut Euroopan maat.

– Uskomme tämän suurelta osin johtuvan siitä, että Pohjoismaissa sulkutoimenpiteet ovat olleet vähäisempiä ja lyhytkestoisempia. Lisäksi etätyön ulkopuolelle jäävän työvoiman pääsyä työpaikoille, kuten tehtaisiin tai rakennustyömaille, ei juurikaan ole rajoitettu, Kuoppamäki toteaa tiedotteessa.

Etätyöt ovat sujuneet jouhevasti ja tuotanto ja kuluttaminen ovat suurelta osin voineet jatkua koko kriisin ajan.

– Jos katsotaan bruttokansantuotteen kehitystä vuoden 2019 jälkipuoliskon ja vuoden 2020 alkupuoliskon välillä, niin Suomen osalta pudotusta on yhdessä Ruotsin kanssa tapahtunut Pohjoismaista vähiten. Kun verrataan esimerkiksi joihinkin eteläisen Euroopan maihin, on taloutemme reilusti paremmissa kantimissa, Kuoppamäki sanoo.

Vaikka koronapandemian seuraukset ovat olleet raskaat monille yrityksille ja niiden työntekijöille, keväällä esiin nousseet pahimmat uhkakuvat ovat jääneet toteutumatta.

Jatkossa Pohjoismaiden talouden nousutahti kuitenkin hidastuu, sillä uutta avattavaa ei enää juuri ole ja nousevat tartuntaluvut johtavat paikallisiin rajoituksiin, jotka hidastavat talouden elpymistä.

Kolmannen neljänneksen kasvulukujen voi odottaa olevan korkeita, mutta jatkossa tilanne on epävarmempi. Danskessa ennakoidaan, että vaikutukset vientiin näkyvät myöhemmin.

– Tämä pätee erityisesti Suomeen, jossa aikaisemmat suuret tilaukset ovat pitäneet pyörät pyörimässä, mutta uusia tilauksia on tullut aiempaa vähemmän, Kuoppamäki huomauttaa.

Tanskaan Danske ennustaa tällä vuodelle 3,5 prosentin alamäkeä ja ensi vuoteen 3 prosentin kasvua. Ruotsiin luvassa on 3,3 prosentin takapakki tänä vuonna ja ensi vuonna 3,8 prosentin elpyminen. Norja selviytyy tänä vuonna kahden prosentin laskulla, ja ensi vuodeksi luvassa on 3,7 prosentin kasvu. Suomen kohdalla Dansken luvut ovat -4,5 tänä vuonna ja 2 prosenttia nousua ensi vuodelle.

Pohjoismaiden hallitukset ovat kaikki reagoineet voimakkaasti koronakriisiin, mutta kustannukset ovat Pohjoismaissa yleisesti olleet paljon pienempiä kuin odotettiin ja julkinen talous on pysynyt vahvempana kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Kestävyysvajeesta kärsivä Suomi tosin tarvitsee pitkällä aikavälillä jonkin verran vakauttamista, Danske arvioi.

Yritykset ovat selviytyneet pelättyä paremmin ja konkurssiaaltoa ei ainakaan vielä ole syntynyt.

– Kotitalouksien talous on keskimäärin vahva, sillä säästäminen on koronarajoitusten aikana lisääntynyt ja suurin osa lomautetuista on päässyt palaamaan töihin. Vakaudesta kertoo sekin, että asuntojen hinnat ovat olleet maltillisessa nousussa, Kuoppamäki sanoo.