x

Demariedustajat läksyttivät keskustaa keskittämisestä – ”Monilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä muistutti pitkien välimatkojen olevan monille kynnys ryhtyä hakemaan oikeutta.

Eduskunta käsitteli tänään hallituksen esitystä tuomioistuinlaiksi. Esitys sai kiitosta yli puoluerajojen. SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen kuvaili esityksen kokoavan hajallaan olevat säädökset yhtenäiseksi ja selkeäksi kokonaisuudeksi.

Samalla keskusteluun nousi hallituksen suunnitelmat supistaa käräjäoikeusverkostoa entisestään niin, että käräjäoikeuksia jäisi jäljelle kaksikymmentä. Moni oli huolissaan kansalaisten oikeusturvan toteutumisesta, kun käräjäoikeuksien määrän vähenemisen myötä paikkakunnilta lähtevät todennäköisesti myös muut lakipalvelut.

– Käräjäoikeuksien vähentäminen Lapissa johtaa siihen, että monilla kansalaisilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi. Nyt kustannuksia sälytetään asiakkaiden maksettavaksi ja kynnys turvautua oikeuslaitoksen tarjoamaan oikeusturvaan entisestään nousee. Tällainen muutos lisää kansalaisten alueellista eriarvoisuutta ja heikentää oikeudenhoitoon liittyvien palveluiden saatavuutta, SDP:n kansanedustaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi.

– Ihmisten turvallisuudentunnetta ei lisätä sillä, että oikeuslaitoksen ja poliisin, kelan ja verotoimiston palvelut pakenevat. Valtio ei voi vetäytyä pois kansalaisten ulottuvilta, sanoi puolestaan kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.).

Monilla kansalaisilla matka lähimpään käräjäoikeuteen muodostuu kohtuuttoman pitkäksi.

Katseet keskustaan

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ihmetteli, miten keskusta vielä viime kaudella puhui kriittiseen sävyyn ”ideologisesta keskittämisestä”, mutta tekee nyt itse samaa ja kutsuu sitä ”hajauttamiseksi”. Edustajakollega Pia Viitanen (sd.) yhtyi Lindtmanin kritiikkiin.

– Ei pelkästään hyväksytä keskittämistä, vaan hyväksytään se hymyssä suin. Se on minusta pöyristyttävää, ihmettelen tätä täyskäännöstä politiikassanne, Viitanen lateli.

– Ette te viime kaudella, kun syytitte hallitusta keskittämisestä, puhuneet ollenkaan, että se onkin edistystä, että vähennetään palvelupisteitä ja viedään palvelut kauemmas ihmisistä, hän jatkoi.

Lindtman hämmästeli myös oikeusministeri Jari Lindströmin (ps.) muuttuneita kantoja. Hän muistutti Lindströmin kansanedustajana kritisoineen hovi- ja hallintoikeusjärjestelyjä vuonna 2012 luonnehtimalla oikeusistuinten yhdistämisen olevan ”järkyttävä esimerkki asioiden huonosta valmistelusta ja poliittisesta pelistä, jota ei voida sallia”.

– Arvoisa ministeri Lindström, luuletteko, että kansanedustaja Lindström olisi nyt teidän kovin kriitikkonne täällä salissa, Lindtman kysyi.

Oikeusministeri Jari Lindström piti nykylinjauksia voittona, sillä työryhmä oli esittänyt käräjäoikeusverkostoon vielä rajumpaa karsintaa. Lindsrömin mukaan verkosto on pyritty rakentamaan niin oikeudenmukaisesti kuin mahdollista siten, että käräjäoikeudet ovat jatkossakin sopivien etäisyyksien päässä.

– En kiistä sitä, että osalla tulisi pitkiä matkoja, Lindström sanoi.

Kohupoliitikolle 15 päivää vankeutta

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Vasily Maximov

Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi on tuomittu Venäjällä 15 päiväksi vankeuteen. Navalnyi pidätettiin eilen korruption vastaisessa mielenosoituksessa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Rikostilastot kaunistuivat – Suomessa pöllittiin enää noin 55 pyörää päivässä

Kuva: Tua Onnela

Polkupyrövarkaudet ovat kääntyneet vuosikymmenen kasvun jälkeen loivaan laskuun.  Vakuutusyhtiöille ja poliisille ilmoitettiin viime vuonna edellisvuotta vähemmän varastettuja polkupyöriä, kertoo Finanssialan keskusliitto.

Yhteensä vakuutusyhtiöille ilmoitettiin viime vuonna noin 17 800 pyörävarkautta. Poliisille ilmoitettiin runsaat 20 300 varastettua pyörää, mikä on keskimäärin 55 pyörävarkautta päivää kohden.

Syy erillisiin lukuihin on, että varkaudesta ei esimerkiksi pyörän vähäisen arvon takia välttämättä ilmoiteta vakuutusyhtiölle.

– Kaikki varkaudet pitäisi aina ilmoittaa poliisille, vaikkei haluaisikaan korvauksia. Siten saataisiin tarkempia tietoja pyörävarkauksista ja se helpottaisi niiden selvittämistä. Nyt ilmi tulee vain jäävuoren huippu, sanoo Finanssialan Keskusliiton turvallisuusasiantuntija Aku Pänkäläinen.

Edellisvuonna vakuutusyhtiöille ilmoitettiin noin 18 400 ja poliisille 22 800 pyörävarkautta.

Pyörään kannattaa Finanssialan keskusliiton mukaan hankkia jonkinlainen yksilöllinen tunnistuste, kuten numerosarja runkoon. Sekä pyörästä että tunnisteesta kannattaa myös ottaa valokuva.

Pyörä kannattaa aina pysäköitäessä kahlita kiinteään esineeseen ja lukita kahdella lukolla.

– Runkolukko estää pyörällä ajamisen. Kaarilukolla kiinnitettyä pyörää taas ei voi napata olalle ja kantaa pois, Pänkäläinen sanoo.

 

Keskustelua aiheesta

Anna Kontula: ”Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontulan päivitys Facebookissa on herättänyt keskustelua. Kontula nosti esiin huomioita vaaleista sekä äänestäjien ja ehdokkaiden sukupuolen merkityksestä.

Kontula kirjoittaa muun muassa, että naisehdokkaiden kampanjabudjetit ovat vaalista toiseen keskimäärin 20 % pienemmät kuin miesehdokkaide,n ja että naisia on ehdokkaista noin 40 %, vaikka aikuisväestöstä enemmistö on naisia.

Lisäksi Kontula huomautti, että naisäänestäjät äänestävät tasaisesti sekä miehiä että naisia, kun taas miehet äänestäjät useammin miehiä.

”Politiikassa kuullaan miestä asiantuntijana kaksi kertaa naista useammin. Naispoliitikot saavat enemmän uhkailua ja muuta vihapostia kuin miespoliitikot, mikä luonnollisesti nostaa poliittisen toiminnan kynnystä entisestään.”

Kontula pohtii, että näitä huomioita on hyvä miettiä nyt kuntavaalien alla, kun ihmiset hakevat sopivaa ehdokasta, jota äänestää.

Moni kommentoija vastasi Kontulalle, minkä jälkeen kansanedustaja päivitti tekstiään.

”Väittämä vihapuheen yleisyydestä perustuu laadullisiin aineistoihin, joten sitä on pidettävä enemmän todennäköisyytenä kuin todistettuna faktana.”

”Jos nyt joku haluaa protestoida, että pelkistän kahteen sukupuoleen, menkööt tekemään sen omalle seinälleen.”

Kummalliset ruotsalaiset: laadukas sairaanhoito, pitkä terve elämä, mutta silti napisevat

Kuva: Roope Permanto
Valinnanvapaus nosti Ruotsissa terveydenhuollon kustannuksia.

Ruotsalaiset ovat perin merkillista kansaa: kansainväliset vertailut osoittavat, että ruotsalaisilla on hyvä terveys ja pitkä keskimääräinen elinikä, joka jatkaa pitenemistään. Monissa raporteissa osoitetaan myös, että sairaanhoito on laadukasta. Samalla kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ruotsalaiset ovat suhteellisesti katsottuna verrattain tyytymättömiä sairaanhoitoon.

Asia mietityttää tutkijoita naapurissamme. Kaikki on erinomaisesti, mutta paremmin pitäisi olla.

Ruotsissa vuonna 2010 voimaan tullut valinnanvapauslaki on lisännyt terveydenhuollon palvelutarjontaa ennen muuta tiheään asutuilla ja vaurailla kaupunkialueilla, joissa palvelutarjonta on jo valmiiksi laajaa. Kilpailu on myös kannustanut  yksityisiä toimijoita houkuttelemaan asiakkaiksi helppohoitoisia potilaita.

Näin arvioi ruotsalainen toimittaja ja tietokirjailija Mats Wingborg, joka on kirjoittanut ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiölle yhteenvedon Ruotsin terveydenhuollon uudistuksista viimeisen parinkymmenen vuoden ajalta.

Uudistaminen on ollut vaiheittaista aaltoliikettä, mutta yleistrendi on kulkenut kohti markkinaehtoisuuden lisääntymistä. Lääkärikäynnit ovat lisääntyneet, mutta lähinnä potilailla, joilla on vähäinen lääkärihoidon tarve.

Wingborg arvioi, että yksityisten ja julkisten palveluntuottajien välillä ei ole havaittu merkittäviä eroja kustannuksissa tai hoidon laadussa.

Terveydenhuollossa lisääntyneet markkinaelementit ovat vahvistaneet segregaatiota, sekä maantieteellistä että sosiaalista. Sairaanhoidosta on tullut vähän epätasa-arvoisempaa.

Lue koko artikkeli täältä.

 

 

 

Kapakat eivät kannata – Päivi Räsänen listaa alkoholilain haittavaikutuksia

Kuva: Lehtikuva

KD:n kansanedustaja Päivi Räsänen vastustaa jyrkästi hallituksen kaavailemaa alkoholilain muutosta. Räsäsen mukaan Suomella ei ole varaa siihen, että kaupoissa, huoltoasemilla ja kioskeilla myytävän alkoholijuomien prosenttiraja nousisi 4,6 prosentista 5,5 prosenttiin.

Valmistustaparajoitteen poistuminen mahdollistaisi muun muassa vahvemman lonkeron ja viinapohjaisten limuviinojen myynnin kaupoissa.

– Alkoholi aiheuttaa jo nyt yli miljardin euron kokonaiskustannukset ja tuhansien ihmisten alkoholikuolemat vuosittain. Alkoholin saatavuus lisää kulutusta ja siten myös alkoholihaittoja ja kustannuksia yhteiskunnalle, Räsänen muistuttaa.

Lakiesitystä on perusteltu Viron viinarallilla. Räsäsen mukaan Viro on siirtymässä alkoholipolitiikassaan pohjoismaiselle linjalla ja aikoo korottaa verotusta ja rajoittaa mainontaa.

Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen.

– Useat tahot, kuten sisäministeriön poliisiosasto, pelastusala sekä lääketieteen ja hoitoalan ammattilaiset ovat todenneet, että toteutuessaan esitys lisää ongelmia ja haittoja. Esityksen on arvioitu esimerkiksi lisäävän alkoholiperäisiä hoitojaksoja sairaaloissa noin 1500:lla vuosittain. Poliisille ja pelastusviranomaisille esitys tietäisi lisää hälytystehtäviä, kustannuksia sekä kuormitusta.

Useat sosiaalialan ammattilaiset ja järjestöt pitävät esitystä Räsäsen mukaan erittäin vahingollisena erityisesti lapsille ja nuorille.

– Alkoholilakiesitys on tehty elinkeinoelämän intressien, erityisesti panimoalan ja kaupan näkemysten mukaan. Se siirtäisi kulutusta pois ravintoloista, vaikka alkuperäinen ajatus oli päinvastainen. Esityksellä on arvioitu olevan kielteiset vaikutukset ravintolayrittäjyyteen sekä alan työllisyyteen ja verotuloihin, Räsänen sanoo.

Keskustelua aiheesta