Lukijaristeily2017

Demarinuorten Eemeli Peltonen toivoo lisää nuoria valtuustoihin – ”Demokratian kannalta välttämätöntä”

Demarinuorten varapuheenjohtaja Eemeli Peltonen toimii myös Järvenpään valtuustossa.

Keväällä Demarinuorten varapuheenjohtajaksi valittu järvenpääläinen 21-vuotias Eemeli Peltonen haluaa varmistaa SDP:n nuorten ehdokkaiden menestyksen kevään kuntavaaleissa.

– Olen oman kuntani valtuuston nuorin jäsen ja seuraavaksi nuorimpaan valtuutettuun on matkaa lähemmäs toistakymmentä vuotta. Koko suomalaisen demokratian kannalta on välttämätöntä, että nuoria valtuutettuja saataisiin läpi. Sen eteen on tehtävä tosissaan töitä, Peltonen sanoo.

Peltonen luonnehtii Demarinuorten olleen koko historiansa aikana sosialidemokraattisen aatteen etuvartiossa. Nuorisoliiton tuleekin Peltosen mielestä haastaa puoluetta reilulla otteella. Peltonen yhtyy ajatukseen Demarinuorista eräänlaisena sisäänheittäjänä puolueeseen.

– Demarinuoret kasvattaa uuden sukupolven sosialidemokraattisia vaikuttajia ja on luontevaa, että Demarinuoria pidetään myös väylänä SDP:n keskeisiin tehtäviin tai puolueaktiiviksi kaikilla puolueen tasoilla, hän sanoo.

Nuorten asiat framille

Peltonen on mielissään siitä, että nuoria koskettavissa asioissa esimerkiksi koulutusleikkauksista SDP on pitänyt ”aiheen ansaitsemassa määrin meteliä”. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on teema, jota Peltosen mielestä tulisi pitää jatkuvasti ja voimakkaammin esillä.

Peltonen kuitenkin huomauttaa, että lopulta jakoa ”nuorten ja aikuisten asioihin” on vaikea tehdä, sillä monet ongelmat koskevat laajaa joukkoa vauvasta vaariin. Nuorilla on silti omanlaisensa odotukset SDP:n politiikalle. Ne selviävät Peltosen mukaan yksinkertaisella tavalla.

– Ei kannata vain aprikoida, että mitäköhän ne nuoret miettivät, vaan kysyä heiltä ja ottaa heidät mukaan puolueen keskeisillekin paikoille, Peltonen kiteyttää.

–Ylipäätään on tärkeää, että puolue uskaltaa myös astua erilaisten nuorten saappaisiin ja katsoa maailmaa heidän näkökulmastaan. Pelkkä SDP:n vaihtoehdon tuputtaminen ei riitä siihen, että nuori käännytetään meidän puolellemme, hän jatkaa.

Meillä pitäisi olla itseluottamusta määritellä omaa linjaamme ilman, että vilkuilemme, mitä muut puolueet tekevät.

Kohti kirkkaita poliittisia sisältöjä

Peltonen pitää SDP:n pitkäaikaiseksi pulmaksi heikon kyvyn kertoa riittävän selkeästi tavoitteistaan ja politiikkansa pääsisällöstä. Puolueen viestiä tuleekin Peltosen mielestä selkiyttää. Se taas vaatii viestin taustalla olevan ajattelun selkiyttämistä.

– Meillä pitäisi olla itseluottamusta määritellä omaa linjaamme ilman, että vilkuilemme, mitä muut puolueet tekevät. Kun teemme itsellemme selväksi, mitkä ovat meidän tavoitteemme ja ratkaisumme, ei niiden viestimisessä pitäisi sen jälkeen olla mahdottomia ongelmia, Peltonen luonnehtii.

Hän jatkaa samaan hengenvetoon, että selkeät kannat eivät voi kuitenkaan olla itseisarvo. Peltonen muistuttaa, että Suomessa painitaan monimutkaisten ongelmien kanssa, eikä niihin ole löydettävissä helppoja vastauksia.

– Kunnioitan ja ymmärrän suuresti puolueen edustajien haasteita eri toiveiden ja vaatimusten ristipaineissa – kun pitäisi tiivistää viestiä ja olla selkeäsanaisempi ja samalla edessä on ongelmia, jotka ovat kaikkea muuta kuin yksinkertaisia, hän sanoo.

SDP:n puoluekokoukselta Peltonen toivoo reilusti eteenpäin katsovaa henkeä. Periaateohjelma on tärkeä, mutta sen jälkeen olisi Peltosen mielestä syytä jatkaa keskustelua ja kirkastaa viestiä selkeäksi poliittiseksi ohjelmaksi.

– Näkemykseni on, että puolueen periaatteet ja arvot ovat kunnossa, enemmänkin on kysymys siitä, minkälaista politiikkaa näistä juuriajatuksista johdetaan, Peltonen sanoo.

Eemeli Peltosen haastattelu on ilmestynyt aiemmin Demokraatin viikkolehdessä 15.9.2016.

Vantaan SDP:n valtuustoryhmä naisten johdolla uuteen kauteen

Kuva: Kari Hulkko

Vantaalla SDP:n ryhmä jatkaa Vantaan suurimpana puolueena 18 valtuutetulla. Uusia valtuutettuja valtuustoryhmässä on kuusi. Vantaalla läpi pääsi myös yhteensä neljä maahanmuuttajataustaista valtuutettua, joka on kaksi valtuutettua enemmän kuin kuluvalla valtuustokaudella.

Valtuustoryhmässä on myös naisenemmistö. Yksitoista valituista valtuutetuista on naisia ja seitsemän on miehiä. Naisenemmistö näkyy myös sunnuntaina valitussa valtuustoryhmän puheenjohtajistossa.

Demareiden valtuustoryhmä valitsi Sirkka-Liisa Kähärän ryhmän puheenjohtajaksi. Kähärä on ammatiltaan sairaanhoitaja ja on ollut tehtävässä jo aiemmin. Kähärä oli myös kuntavaaleissa Vantaalla demarien äänikuningatar 1274 äänellä, Antti Lidtmanin (4653) ja Kimmo Kiljusen (1561) jälkeen.

Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin filosofian maisteri, kauppatieteiden kandidaatti Ulla Kaukola Hämeenkylästä. Kaukola on myös nykyisen valtuustoryhmän varapuheenjohtaja.

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Faysal Abdi Korsosta. Abdi on toisen kauden valtuutettu ja henkilökohtainen pankkineuvoja.

Huhtikuun alussa kuntavaaleissa valittu valtuusto aloittaa työskentelyn kesäkuussa.

 

Uudenmaan Demarinuoret vaatii nuoria näkyville paikoille kuntien päätöksenteossa

Kuva: Marjut Pihonen-Randla

Uudenmaan Sosialidemokraattien piirikokous on käynnissä Klaukkalassa lauantaina 22.huhtikuuta. Piirikokouksessa keskustelua herättää kuntavaalitulos sekä edessä olevat lautakuntapaikkojen jaot.

Uudenmaan Demarinuoria kokouksessa edusti nuorisopiirin varapuheenjohtaja Jesse Kareinen. Kareinen korosti nuorten onnistumista kuntavaaleissa Uudellamaalla. Nuoret saivat edustajia muun muassa Loviisassa, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Vantaalla ja Kirkkonummella.

Kuntavaalien jälkeen jaossa on vielä runsaasti paikkoja kuntien päätöksenteossa. Kareinen painotti puheenvuorossaan, että nuorille tulee tarjota kunnissa näkyviä lautakuntapaikkoja, joissa pääsee oikeasti vaikuttamaan.

– Nuoret ovat puolueen tulevaisuus. On aika lopettaa puheet siitä, että onhan teillä aikaa. Meitä nuoria on nähtävä päätöksenteossa jo nyt, Kareinen painottaa.

Piirikokouksessa puoluehallituksen tervehdyksen esitti Petra Peltonen, joka yhtyi lautakuntapaikkajaossa Demarinuorten toiveeseen.  Peltonen myös painotti, että luottamustehtäviä jaettaessa kannattaa miettiä, mitä tehtävään valittava henkilö haluaa roolissaan saavuttaa ja kuinka viestii työstään ulospäin.

Kuntavaalituloksissa muutamia valopilkkuja Uudellamaalla – demarit suurimmaksi puolueeksi Tuusulassa, Hyvinkäällä ja Keravalla

Kuva: Pekka Tuuri

Demarit kärsivät Uudellamaalla pienoisen vaalitappion. Monissa paikoissa kannatus kuitenkin säilyi, mutta kannatusta ei onnistuttu nostamaan väkilukua kasvattavissa kaupungeissa.

Demarit saivat pidettyä suurimman puolueen asemansa Vantaalla ja Lohjalla. Kansanedustaja Antti Lindtman (sd.) keräsi Vantaan suurimman äänisaaliin 4653 ääntä ja Lohjalla kansanedustaja Joona Räsänen (sd.) sai myös kuntansa äänikuninkaan tittelin.

Kirkkonummella demarit menettivät hieman kannatustaan ja vihreät nousivat demarien ohi kunnan kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Kirkkonummellakin oli valopilkkunsa, kun kuntavaalien ensikertalainen Markus Myllyniemi (sd.) keräsi huimat 442 ääntä.

Hyviä tuloksia löytyi myös Tuusulasta, Hyvinkäältä ja Keravalta, joissa SDP nousi suurimmaksi puolueeksi.

Keravalla kokoomus menetti kannatustaan ja vaalien lopputuloksena sekä demarit että kokoomus sai 13 paikkaa valtuustoon.

Tuusulassa demarit nappasivat suurimpana puolueena niin ikään 13 valtuustopaikkaa ja kokoomus sai 12 paikkaa. Tuusulaan valitaan myös valtuutettujen keskuudesta pormestari.

Hyvinkäällä demarit saivat 14 paikkaa. Uudessa valtuustossa on myös naisenemmistö ja uusia valtuutettuja oli 45 prosenttia valituista.

Kunta                     Valtuustopaikat

Raasepori                            13
Hanko                                  9
Hyvinkää                             14
Pornainen                           7
Vantaa                                18
Mäntsälä                             11
Kerava                                13
Askola                                 7
Tuusula                               13
Porvoo                                12
Lohja                                   12
Vihti                                    10
Karkkila                               7
Loviisa                                 8
Järvenpää                            10
Nurmijärvi                           9
Siuntio                                3
Kirkkonummi                      7
Inkoo                                  4
Lapinjärvi                            3
Espoo                                 10
Sipoo                                  5
Pukkila                                1
Myrskylä                             1
Kauniainen                          1

Uusimaa                          208

 

 

”SDP:n on omaksuttava vihreitä arvoja” – nuori poliitikko keräsi ääniä konkreettisilla tavoitteilla

Kuva: Kari Hulkko
Markus Myllyniemi sai ihmiset puolelleen lähestymällä heitä rohkeasti. Hän osallistui vaalien alla myös Porvoossa koputtelukampanjaan. Koputtelemassa oli myös espoolainen ehdokas Mikko Mäntylä (vasemmalla).

– Pari eka päivää olin kyllä aika sokissa, Kirkkonummen valtuustoon ensiyrittämällä heittämällä päässyt Markus Myllyniemi (sd.) myöntää.

21-vuotias keräsi 442 ääntä, toiseksi eniten sosialidemokraateista, joita pääsi valtuustoon seitsemän.

Äänimäärä tuli Myllyniemelle suurena yllätyksenä, kun hän odotteli ”jotakin 90:ää”.

– Selkeästi ajatuksilleni oli tilausta, hän pohtii nyt jälkikäteen.

Myllyniemi ajoi hyvin konkreettisia asioita kuten meluaitaa Veikkolaan moottoritien varrelle. Hänen liikkeelle laittamansa adressi keräsi noin 1 500 nimeä.

– Lähtökohtana on, että ei pidä tehdä kuntavaalista liian abstraktia. Kannattaa ajaa asioita, joita ihmiset ymmärtävät ilman suurempia ”googletteluja”, nuori valtuutettu opastaa.

Yliopistolla historiaa opiskeleva Myllyniemi toimii ajoittain myös sijaisopettajana kotikunnassaan. Koulutuksen puolustaminen on hänelle näin ”leipälaji”.

– Määrärahojen on säilyttävä korkealla tasolla, että täällä Kirkkonummellakin voimme valmistautua uuteen opetussuunnitelmaan.

Uudet tavat opiskella eivät aina ulotu koululuokkiin asti.

– Digitalisaatio on hieno sana, jota tykätään käyttää. Mutta käytännössä ei ymmärretä, mitä se tarkoittaa esimerkiksi koulumaailmassa, Myllyniemi on huomannut opettajan työssään.

Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa?

Nuori mies ei kampanjoinut vain somessa vaan lähestyi ihmisiä henkilökohtaisesti – SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen viitoittamalla tiellä. Myllyniemi kampanjoi ovelta ovelle ja laskee tavanneensa tällä matkalla lähes 500 ihmistä.

– Tätä ihmiset arvostavat. Heidän ei tarvitse lähteä poliitikon luo ottamaan selvää, mikä ihminen on miehiään tai naisiaan vaan poliitikko tulee heidän luokseen.

Myllyniemi havittelee jäsenyyttä sivistyslautakunnassa ja kunnanhallituksessa, kun Kirkkonummella jaetaan päätöksentekopaikkoja.

Hän uskoo, että sosialidemokraateilla löytyy yhteisiä ajettavia asioita erityisesti vihreiden kanssa, jotka vetivät Kirkkonummellakin aikamoisen äänipotin.

– Aatemaailma on kuitenkin samankaltainen ja SDP:llä voisi olla vähän opittavaakin vihreiltä, jotka onnistuivat kampanjassaan hyvin.

Nuoren poliitikon mielestä SDP:n pitäisi muuttua ylipäänsäkin.

– Täytyy katsoa tulevaisuuteen. Onko enää tyypillistä demareita äänestävää 1990-luvun tehdastyöläistä enää olemassa? Eipä taida enää olla, hän vastaa itse.

SDP:n täytyisi hänen mielestään houkutella erityisesti valkokaulusduunareita riveihinsä, kun perinteiset työmiesammatit ovat katoamassa.

– Elämme kriittisiä vuosia. Puolueen on otettava uusi suunta ja omaksuttava vihreitä arvoja. Muuten realistinen mahdollisuus on, että tämä puolue kuolee sukupuuttoon, Markus Myllyniemi maalailee pahinta mahdollista tulevaisuudenkuvaa.

Uudenmaan innokkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa — hitaimmalla käytiin Pornaisissa

Kuva: Pekka Tuuri

Uudellamaalla äänestettiin ennakkoon hieman viime kuntavaaleja vilkkaammin. Vuoden 2012 kuntavaaleissa 20,4 % uusmaalaisista äänesti ennakkoon. Vuoden 2017 kuntavaaleissa ennakkoäänestysprosentti oli 21,8 %.

Uudenmaan vilkkaimmat ennakkoäänestäjät asuvat Kauniaisissa ja Porvoossa, jossa yli 30 % äänioikeutetuista äänesti ennakkoon.

Vähiten ennakkoäänestyksestä innostuttiin Pornaisissa, Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Vantaalla, jossa alle 20 % käytti äänioikeuttaan ennakkoäänestyksessä.

ENNAKKOÄÄNESTYS 
   2017         2012
Kauniainen 35,00 %   35,10 %
Porvoo 29,50 %   27,60 %
Vihti 26,90 %   23,40 %
Myrskylä 26,80 %   27,70 %
Pukkila 26,50 %   30,00 %
Lohja 26,00 %   23,10 %
Hanko 24,70 %   22,70 %
Karkkila 24,30 %   22,20 %
Lapinjärvi 24,00 %   26,30 %
Inkoo 23,70 %   23,30 %
Kerava 22,60 %   20,60 %
Järvenpää 22,50 %   20,20 %
Nurmijärvi 22,40 %   22,30 %
Raasepori 22,40 %   20,90 %
Loviisa 21,70 %   22,30 %
Sipoo 21,70 %   19,10 %
Espoo 21,30 %   20,30 %
Kirkkonummi     21,20 %   19,10 %
Askola 20,70 %   21,90 %
Siuntio 20,60 %   23,10 %
Tuusula 20,60 %   19,00 %
Vantaa 19,30 %   17,90 %
Hyvinkää 18,80 %   14,20 %
Mäntsälä 17,40 %   19,10 %
Pornainen 16,20 %   17,40 %
Uusimaa 21,83 %   20,40 %