Turva – Hymy

Demarinuorten puheenjohtaja syyttää ”raippamallin” puolustajia henkilöön käymisestä: ”Surkeaa katsottavaa”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Mikkel Näkkäläjärvi on Demarinuorten puheenjohtaja.

Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi hämmästelee Twitterissä työttömien niin kutsutusta aktiivimallista käytävää keskustelua.

Hän kiinnittää huomiota mallin puolustajien argumentaation.

– Moni ”aktiivimallin” puolustaja näyttää nyt kritisoivan kansalaisaloitteen tekijää. Siis kansalaista, joka käyttää demokraattista oikeuttaan pyrkiä vaikuttamaan lakiin kansalaisaloitteella. Viimeinen hätähuuto: henkilöön käyminen. Surkeaa katsottavaa. , Näkkäläjärvi kritisoi.

Hallituksen esittämää, vuoden alusta voimaan astuvaa aktiivimallia on kutsuttu malliin kriittisesti suhtautuvasta oppositiosta muun muassa raippamalliksi ja rankaisumalliksi. Mallia on kritisoitu voimakkaasti myös Työttömien Keskusjärjestöstä.

Mallin kumoamista vaativa kansalaisaloite on kerännyt jo 86 500 allekirjoitusta.

Näkkäläjärvi ei kerro suoraan, keihin keskustelijoihin hän viittaa.

Myös muun muassa Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kommentoinut keskustelua samansuuntaisesti Twitterissä.

– Jokaisella poliitikolla on oikeus fyysiseen koskemattomuuteen ja kotirauhaan, piste. Häirintä ja ilkivalta eivät kuulu demokratiaan, ja meillä jokaisella on vastuu siitä, että julkista keskustelua käydään tavalla, joka mahdollistaa turvallisen osallistumisen siihen, Andersson päivittää.

– Tästäkin syystä tuntuu varsin vastenmieliseltä, että muun muassa kokoomuksen verkkomedia nyt julkisesti riepottelee aktiivimallialoitteen tekijän henkilöä, tuloja ja kotikaupunginosaa. Juuri tällainen keskittää neg. huomiota henkilöön asiakeskustelun sijaan, Andersson jatkaa.

Mikkel Näkkäjärvi on pari päivää sitten vaatinut aktiivimallin perumista.

– Varsin ripeästi ja väkevällä tavalla on kansa näyttänyt, ettei sulata työttömien kyykytystä. Hallituksen ajama ns. on syytä perua, hän on kirjoittanut.

Kun Li Andersson puhuu kokoomuksen verkkomedian riepottelevan aktiivimallin tekijän henkilöä, hän viitannee Verkkouutisten journalistiseen valintaan, jossa lehti uutisoi aktiivimallin kumoamista vaativan kansalaisaloitteen tekijän asuvan ”ökyalueella”.

IL: Aktiivimallialoitteen tekijä asuu Helsingin ökyalueella, puuhaa uutta aloitetta asumistuesta, Verkkouutiset otsikoi Iltalehden artikkelista tehdyn sitaattiuutisen.

Aktiivimalli-kansalaisaloitteen tekijä on yhdeksän vuotta työttömänä ollut intohimoinen maanpuolustusharrastaja, Iltalehti puolestaan oli otsikoinut.

Verkkouutisten otsikointia on kommentoitu muutoinkin aktiivisesti Twitterissä ja muun muassa siihen on kiinnitetty huomiota, että uutisen on tehnyt aktiivimallia puolustaneen kansanedustaja Juhana Vartiaisen avustaja. Seuraavassa esimerkkejä Twitter-keskustelusta:

”Tulee vain pahalle tuulelle ja jää ikävöimään Astrid Gartzia” – Tuomiojan mukaan tv-vaalikeskustelut eivät kohtele ehdokkaita tasapuolisesti

Kuva: Lehtikuva
Erkki Tuomioja.

– En yleensä seuraa vaalikeskusteluja televisiosta ja se koskee myös pressanvaaleja, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kirjoittaa Facebookissa.

– Niistä tulee vain pahalle tuulelle ja jää ikävöimään Astrid Gartzia. Tunnen ehdokkaat jo riittävän hyvin, ja jos jotain tärkeää sanotaan, sen kuulee muutenkin.

– Ihmettelen myös, miksei esittelyohjelmia ajoitettu niin, että ne olisi kaikki nähty ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Tämä ei ole nyt ehdokkaiden tasapuolista kohtelua, vaikka ei sillä tulokseen mitään vaikutusta olisikaan, Tuomioja päättää päivityksensä.

Yle on vetänyt presidenttiehdokkaiden yksilötenttejä TV 1:llä.

Niiden käynnistyminen on herättänyt kysymyksen, suosivatko Ylen presidentinvaalien yksilötenttien lähetysajat vaaleissa joitakin puolueita tai ehdokkaita.

Tänä vuonna Merja Kyllösen (vas.) tentti osui iltaan, kun ennakkoäänestys oli jo alkanut aiemmin samana päivänä. SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen tentti tulee Yleltä vasta tänään, kun ennakkoäänestys on ollut jo pari päivää käynnissä.

Demokraatti haastatteli tänään Yleisradiosta vaalien päätuottaja Petri Kejosta aiheesta.

Kejosen mukaan palautetta tulee Ylelle asiasta ja järjestyksestä eri suuntiin.

”Ihmettelen myös, miksei esittelyohjelmia ajoitettu niin, että ne olisi kaikki nähty ennen ennakkoäänestyksen alkamista.”

Kun Yle saa tietoon vaalipäivän, noin vuosi ennen vaaleja, se suunnittelee välittömästi vaalitenttien ja suurten vaalikeskustelujen ajankohdat. Käytännössä tällöin tarkastellaan vaalipäiviä edeltävien päivien ohjelmakaaviota ja sitä, mihin iltoihin tentit on ylipäänsä mahdollista sijoittaa.

Ylestä kerrotaan, että ennakkoäänestyksen alkamisajankohtaan ei tällöin kiinnitetä huomiota. Kejosen mukaan se ei ole mahdollista, koska ehdokkaiden tentit samoin kuin puolueiden puoluepäivät on pystyttävä sijoittamaan kohtuullisen ajan päähän ennen varsinaista vaalipäivää.

Astrid Gartz.

Tuomiojan FB-päivityksessä mainitsema Astrid Gartz (s. 1942) on pitkän linjan suomalainen toimittaja. Yleisradion palveluksessa hän oli vuosina 1966–2002 toimittajana, tuottajana ja TV1:n ohjelmajohtajana. Politiikan toimittajana hän veti myös vaalikeskusteluja.

Gartz sai tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon vuonna 1977. Vuonna 2012 Astrid Gartz palkittiin elämäntyöstään Kultaisella Venlalla.

Otsikkoa muokattu klo 16.08.

Länsimetron matkustajamäärien laskemisessa kävi moka – tulivat tuplana

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Metron tuoreet matkustajamäärät ovat selvästi pienempiä kuin HSL:n (Helsingin seudun liikenteen) aiemmin ilmoittamat luvut. Syynä on järjestelmän vika, jonka myötä uusien metroasemien Matinkylän, Tapiolan ja Niittykummun matkustajamäärät näkyivät alkuperäisissä tilastoissa kaksinkertaisina.

Asia havaittiin, kun Matinkylässä laskettiin matkustajia käsin aiempien koneellisesti kerättyjen tietojen sijaan.

HSL:n korjatun tilaston mukaan metron uusilta asemilta on matkustettu arkisin keskimäärin noin 50 000 kertaa päivässä sen jälkeen, kun Espoon ja Lauttasaaren uudet bussilinjat on otettu käyttöön.

Uusista asemista vilkkain on edelleen Matinkylä, josta on noustu kyytiin keskimäärin 18 000 kertaa arkipäivinä. Matinkylän matkustajamäärä on sama kuin HSL:n ennen liikenteen käynnistämistä tekemässä ennusteessa.

Ruuhkaisuuden tuntua asemalla selittää HSL:n mukaan muun muassa se, että matkustajat ovat pakkautuneet junan alkupäähän, kun asemalla on käytössä vain yksi sisäänkäynti normaalin kahden sijasta.

Metron uuden osuuden kokonaisnousijamäärä 50 000 taas on ennustetta (60 000) pienempi.

Bussiliikenteessä näkyy odotettu muutos.

Helsingin keskustassa Kampin aseman nousijamäärät ovat pudonneet noin kolmanneksella, kun taas Rautatientorin luvuissa näkyy pientä nousua.

– Metro on parantanut Kampin itäpuolella sijaitsevien kohteiden saavutettavuutta, ja lännen suuntaan menijät näyttävät nousevan metron kyytiin myös muilta asemilta. Toisaalta osa Kampin vanhoista matkustajista on noussut metron kyytiin jo Espoossa tai Lauttasaaressa, HSL:n joukkoliikenneosaston johtaja Tero Anttila arvioi.

Bussiliikenteessä näkyy odotettu muutos: busseihin noustaan kokonaisuudessaan metron vaikutusalueella noin 108 000 kertaa arkivuorokaudessa, kun vanhalla linjastolla kuljettiin ennen metroa noin 155 000 kertaa arkivuorokaudessa. Osa aiemmista bussimatkustajista voi nyt kulkea koko matkan metrolla.

Espoon sisäisillä bussilinjoilla nousujen määrä on yli kaksinkertaistunut ennen metron laajennusta olleesta 35 000:sta 78 000:een. Muutos selittyy ennen muuta metron liityntäliikenteellä, joka on sisäistä bussiliikennettä.

Pelkkien nousijamäärätietojen perusteella ei HSL:n mukaan kuitenkaan voi selvittää aukottomasti, miten matkojen määrät esimerkiksi Etelä-Espoosta Helsingin keskustaan ovat muuttuneet, vaan tämä vaatisi erillisen tutkimuksen.

12 paikkakuntaa käyty, 9 jäljellä – ”Parasta vaalityössä on ihmisten kohtaaminen”

Kahvi ja hyvät keskustelut lämmittävät SDP:n teltalla.

Vaalipäivän lähestyessä lähdimme SDP:n Keski-Suomen piiritoimistosta kiertämään maita ja mantuja presidenttiehdokas Tuula Haataisen vaaliautolla. Paikkakuntia on käyty nyt tusina. Kiertueemme alkoi Muuramesta ja Toivakasta. Lisäksi olemme käyneet Keuruulla, Saarijärvellä, Karstulassa, Kuhmoisissa, Jämsässä, Uuraisille, Multialla ja eilen Joutsassa ja Luhangassa.

Olemme saaneet hyvän ja innostuneen vastaanoton mihin tahansa olemme pysähtyneet sekä iloisia vilkutuksia kun olemme liikkeellä. Meidät huomataan, hyvä niin.

Maanteiden kuningatar Keski-Suomessa

Olemme tavanneet paljon ihmisiä ja käyneet hyviä keskusteluja. Useasti juttu on alkanut edellisen illan vaalitentistä ja jatkunut sitten joko oman kunnan asioihin tai valtakunnan politiikkaan. Sote on ollut suosituin puheenaihe joka kunnassa. Puheeksi on noussut myös maakuntavaalit, unohtamatta taitettua indeksiä. Parasta vaalityössä onkin ihmisten kohtaaminen.

Sää on suosinut meitä pienellä pakkasella ja kovalla tuulella, mutta lämmin höyryävä kahvi ja aatteen palo pitävät meidät lämpimänä.

Koko piirin kattavan kiertueen olemme tehneet yleensä vain eduskuntavaaleissa, mutta koemme todella tärkeäksi ihmisten kohtaamisen koko maakuntamme alueella, ja tämä on paras tapa siihen. Monissa pienissä kunnissa olemme saaneet erittäin hyvän vastaanoton ja paikalliset demarit ovat olleet iloisia, että heidän vaalityötään tullaan tukemaan.

Tänään torstaina on Tuula Haataisen vaalitentti Ylellä, joten huomisen puheenaiheen jo arvaa. Peukkuja Tuulalle!

Huomenna ajelemme pohjoiseen Keski-Suomeen ensin klo 11.00 Viitasaarelle ja klo 14.00 Pihtiputaalle.

Vaalikiertueemme jatkuu ensi viikolla:
Ke 24.1. klo 10.00 Kannonkoski ja Kyyjärvi
To 25.1. klo 11.00 Kinnula ja klo 14.00 Kivijärvi
Pe 26.1. klo 11.00 Hankasalmi ja klo 14.00 Laukaa
La 27.1. klo 11.00 Jyväskylän kävelykatu

Muistakaa käydä äänestämässä!
Ennakkoäänestys 17.-23.1.2018
Vaalipäivä 28.1.2018
Toisen kierroksen ennakkoäänestys 31.1.-6.2.2018

Keskustelua aiheesta

Kahden ehdokkaan tv-tentit vasta ennakkoäänestyksen alettua – sorsiiko Yle?

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Yle on vetänyt ennen presidentinvaaleja presidenttiehdokkaiden yksilötenttejä TV 1:llä. Ohjelmat ovat olleet valtavan suosittuja. Esimerkiksi Sauli Niinistön tentin keskimääräinen katsojamäärä oli yli miljoonan.

– Katsojamäärät ovat vaihdelleet 550 000:stä yli miljoonaan. Ne ovat todella kiinnostaneet ja ihmiset katsovat lähetykset loppuun asti, vaalien päätuottaja Petri Kejonen kertoo.

Jonkinlainen ikuisuuskysymys on, suosiiko Ylen puoluepäivien tai presidentinvaalien yksilötenttien lähetysajat vaaleissa joitakin puolueita tai ehdokkaita. Tänä vuonna Merja Kyllösen (vas.) tentti osui eilisiltaan, kun ennakkoäänestys oli jo alkanut aiemmin samana päivänä. SDP:n presidenttiehdokkaan Tuula Haataisen tentti tulee Yleltä vasta tänään, kun ennakkoäänestys on ollut jo pari päivää käynnissä.

Onko niin, että Kyllönen ja Haatainen kärsivät siitä, etteivät he ole vielä päässeet esiintymään jättisuositussa Ylen yksilötentissä? Toisaalta voidaan pohtia niinkin päin, että heille saattaa olla jopa hyötyä siitä, että heidän tenttinsä tulevat keskellä ennakkoäänestystä ja toisaalta he esiintyvät näin ollen myös lähempänä varsinaista vaalipäivää.

Petri Kejonen kertoo, että palautetta tulee Ylelle asiasta ja järjestyksestä eri suuntiin. Sitä ei tosin tule paljon. Nyt Kejonen on saanut henkilökohtaisesti vain yhden palautteen.

– Se meni näin päin, että miksi on Haataisen tentti kun on ennakkoäänestys jo käynnissä ja ihminen ei ole vielä nähnyt Haataisen tenttiä. Kun ei ole nähnyt tenttiä, hän ei ollut vielä varma, voiko äänestää Haataista, Kejonen kuvaa.

Arvonta peltiämpärillä.

Kun Yle saa tietoon vaalipäivän, noin vuosi ennen vaaleja, se suunnittelee välittömästi vaalitenttien ja suurten vaalikeskustelujen ajankohdat. Käytännössä tällöin tarkastellaan vaalipäiviä edeltävien päivien ohjelmakaaviota ja sitä, mihin iltoihin tentit on ylipäänsä mahdollista sijoittaa.

Ennakkoäänestyksen alkamisajankohtaan ei tällöin edes kiinnitetä huomiota. Kejosen mukaan se ei ole mahdollista, koska ehdokkaiden tentit ja eri puolueiden puoluepäivät on pystyttävä sijoittamaan kohtuullisen ajan päähän ennen varsinaista vaalipäivää.

Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmakaavio näytti siltä, että yksilötentit olisi pitänyt aloittaa jo joulukuussa, mikäli ne kaikki olisi haluttu toteuttaa ennen ennakkoäänestyksen alkamista. Kejonen muistuttaa myös, että kansalaiset pysyvät kiinnostuneina vaaleista, mikäli tenttejä tulee myös lähellä varsinaista äänestyspäivää.

Kejosen kännykällä on video vuosi sitten suoritetusta yksilötenttien päivämäärien arvonnasta. Videolla päätoimittaja Riikka Venäläinen nostaa lappuja vastaavan tuottajan pitämästä peltiämpäristä ja vaalien päätuottaja Petri Kejonen kirjaa arvonnan tuloksen, nimet ja päivämäärät paperille.

”Yleensä se kritiikki on tullut sitä kautta, että…”

Jos katsotaan viime vaaleja, vasemmistoliiton puoluepäivä tai ehdokkaan tv-esiintyminen on osunut arvonnassa aina ennakkoäänestyksen jälkeen. Vuoden 2012 kuntavaaleissa kahden puolueen, SDP:n ja vasemmistoliiton puoluepäivät lähetettiin vasta ennakkoäänestyksen alettua.

Eurovaaleissa 2014 ennakkoäänestyksen alkamisen jälkeen oli SDP:n, keskustan, RKP:n ja Vasemmistoliiton puoluepäivät. Vuoden 2015 jälkeen ennakkoäänestypäivänä oli vihreiden puoluepäivä ja sen jälkeen olivat vuorossa vielä vasemmistoliitto, RKP, kokoomus, keskusta ja perussuomalaiset.

– Yleensä se kritiikki on tullut sitä kautta, että miten voi olla jonkin puolueen tentti vielä silloin kun on ennakkoäänestys päällä, Kejonen kertoo.

Summa summarum, kuka hyötyy ja mistä, sitä on vaikea arvioida. Selvää lienee vain se, että jos tentissä esiintyy edukseen, se nostaa myös kannatusta.

Tuoreita presidenttiehdokkaiden gallupeja ei ole vähään aikaan julkaistu. Kejonen kertoo, että Yleltä tulee vielä yksi, se julkaistaan 25.1.

Tuula Haatainen on tänään Ylen presidenttitentissä TV 1:llä kello 21–22.

Keskustelua aiheesta

Sisällissodan uhreja muistetaan eduskuntatalossa ensi viikolla

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Valtioneuvoston kanslia järjestää sisällissodan muistohetken eduskuntatalon valtiosalissa ensi viikon perjantaina 26. tammikuuta. Kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat osallistuvat muistohetkeen.

Tilaisuudessa muistetaan Suomen sisällissodan uhreja ja vuoden 1918 tapahtumien aiheuttamaa inhimillistä kärsimystä.

Muistohetkeen on kutsuttu muun muassa puolueiden ja eduskuntaryhmien johtoa, sisällissodan tutkijoita ja poliittisten nuorisojärjestöjen ja sitoutumattomien opiskelijajärjestöjen edustajia.

Ohjelmassa on muun muassa hiljainen hetki sekä musiikki- ja lausuntaesityksiä. Tilaisuuden päätteeksi on kahvitarjoilu.