Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Kotimaa

Demokraatin kysely arkkipiispaehdokkaille: Piispa Laajasalon talousepäselvyydet kolaus kirkon maineelle – yksi uskoo rikostutkintaan

Evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispaksi pyrkivät ehdokkaat arvioivat Helsingin piispan Teemu Laajasalon talousepäselvyyksien heikentäneen kirkon uskottavuutta köyhien puolustajana. Asia käy ilmi Demokraatin arkkipiispaehdokkaille tekemästä kyselystä, johon vastasivat kaikki viisi vaaliin ilmoittautunutta ehdokasta.

Laajasalon piispakollegat, Espoon piispa Tapio Luoma ja Porvoon piispa Björn Vikström, pitävät uskottavuuden heikentymistä selvänä.

Luoman mukaan uskottavuus köyhien puolustajana heikkenee “epäilemättä”, mutta uutisoidut tapahtumat eivät tee tyhjäksi kirkon työtä köyhien puolustajana tai muuta käytännön toimia tehottomaksi.

Björn Vikströmin mukaan uskottavuus heikkenee “totta kai” joka kerta, kun syntyy kohu kirkon varojen huolimattomasta käytöstä. Vikströmin mukaan on elintärkeää, että varoja käytetään kohtuudella ja sovituista valvontarutiineista pidetään kiinni.

En lähtisi nyt neuvomaan piispaa.

Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen uskoo kohun varmasti vaikuttavan jonkin verran kirkon uskottavuuteen. Inkinen myös toivoo sen jäävän yksittäistapaukseksi.

Kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola sanoo pitävänsä uskottavuuden heikentymistä riskinä, joka on olemassa.

Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Sleyn lähetysjohtajan Ville Auvisen mukaan on selvää, että kohu on kolaus kirkon julkisuuskuvalle. Auvinen näkisi hyvänä, että kirkon johdolla olisi enemmän kanssakäymistä yhteiskunnassa heikoimmilla olevien kanssa. Kirkon ylin johto voisi Auvisen mukaan myös tarkemmalla korvalla kuunnella diakoniatyön kokemuksia. Hän arvelee, että vastaavankaltaisilta tapauksilta voitaisiin silloin ehkä välttyä paremmin.

Toivottavasti tämä jää yksittäistapaukseksi.

Kukaan viidestä arkkipiispaehdokkaasta ei kohun vuoksi erottaisi piispa Laajasaloa virastaan. Tosin Luoma vastaa kysymykseen voiko Laajasalo mielestäsi jatkaa virassaan, ettei hän pysty arvioimaan asiaa.

Kantola ei lähtisi neuvomaan piispaa ja Inkinen näyttäisi uskovan Laajasalon tapauksen etenevän poliisin rikostutkintaan. Inkisen mukaan Laajasalon jatkosta päättää todennäköisesti Helsingin tuomiokapituli rikostutkinnan jälkeen.

Sekä Vikström että Auvinen korostavat Laajasalon katuneen toimintaansa ja pyrkineen hyvittämään aiheuttamansa vahingot, joten Laajasalo voi heidän mukaansa jatkaa virassaan. Vikström tosin huomauttaa, että luottamuksen uudelleenrakentaminen vie aikaa.

Kohtuullisuus on hyve kaikissa elämään ja työhön liittyvissä asioissa.

Kysymykseen onko Laajasalon myötä ilmitulleet väärinkäytökset yksittäistapaus vai osoitus toimintakulttuurista, ehdokkaat vastaavat Auvista lukuun ottamatta samalla tavoin. Taloudellisten epäselvyyksien todetaan olevan yksittäistapaus tai ainakin toivotaan niiden sellaisia olevan. Auvinen ei halua ottaa kysymykseen lainkaan kantaa.

Näin ehdokkaat vastasivat:

Voiko Teemu Laajasalo mielestäsi jatkaa piispana? Miksi?

Luoma: Tätä en pysty arvioimaan.

Vikström: Piispa Laajasalo on tunnustanut tehneensä väärin, pyytänyt anteeksi ja ilmoittanut haluavansa maksaa takaisin väärin perustein käyttämänsä rahat. Minusta hän voi jatkaa virassaan, mutta on selvää, että luottamuksen uudelleenrakentaminen vie aikaa.

Inkinen: Helsingin tuomiokapituli todennäköisesti päättää rikostutkinnan jälkeen, onko Helsingin hiippakunnan piispalla mahdollisuuksia jatkaa piispana.

Auvinen: Laajasalo on julkisesti pyytänyt anteeksi ja luvannut jatkossa toimia toisin. Hän on siis kirkollista kieltä käyttäen tehnyt parannuksen asiassa, ja siksi hänelle kuuluu myös anteeksianto, ja hän voi mielestäni jatkaa piispana.

Kantola: En lähtisi nyt neuvomaan piispaa.

Heikentävätkö mediassa esillä olleet tapahtumat kirkon uskottavuutta köyhien puolustajana?

Luoma: Epäilemättä ne heikentävät, mutta ne eivät tee kirkon työtä köyhien puolustajana tyhjäksi saati käytännön toimia tehottomiksi.

Kantola: Tällainen riski on olemassa.

Auvinen: Totta kai kyseiset tapahtumat ovat olleet kolaus kirkon julkisuuskuvalle. Voisi olla hyvä, että kirkon ylimmällä johdolla olisi enemmän kanssakäymistä niiden kanssa, jotka yhteiskunnassa ovat heikoimmilla. Kirkon yli johto voisi myös tarkemmalla korvalla kuunnella kirkon diakoniatyön kokemuksia. Siten tällaisilta tapauksilta ehkä paremmin vältyttäisiin.

Inkinen: Varmasti jonkin verran vaikuttavat. Toivottavasti tämä kuitenkin jää yksittäistapaukseksi.

Vikström: Tottakai – joka kerta kun syntyy kohu kirkon varojen huolimattomasta käytöstä se vaikuttaa kirkon uskottavuuteen. Siksi on niin elintärkeää, että varoja käytetään kohtuudella, ja myös, että sovituista valvontarutiineista pidetään kiinni.

Pitäisikö edustuskulut ottaa kokonaiskirkossa uudelleen tarkasteluun, miten se tehtäisiin?

Inkinen: Yleensä kirkossa on tarkka kulujen valvonta. Näyttää siltä, että Helsingin seurakuntayhtymässä on tässä asiassa parantamisen varaa.

Auvinen: Epäilemättä olisi hyvä olla koko kirkkoa koskeva selkeä ohjeistus siitä, millaiset edustuskulut ovat sopivia.

Kantola: Kirkko ja seurakuntatyönantajien on syytä käydä läpi ohjeistukset ja valvontakäytännöt.

Vikström: Minusta ohjeistuksessa ei sinänsä ole moitittavaa, sen sijaan niitä ei ilmeisesti aina ole seurattu. Edellytän, että viimeistään nyt jokaisessa yksikössä mietitään tarkkaan, onko omalla kohdalla mahdollisesti tapahtunut jotain vastaavaa, sekä varmistetaan, ettei vastaavaa pääse tapahtumaan tulevaisuudessa.

Luoma: Uskon edustuskulusäännösten olevan hyvässä kunnossa, mutta esiin tulleet seikat antavat aihetta tarkennuksiin.

Ovatko nyt ilmitulleet asiat yksittäistapaus vai osoitus toimintakulttuurista?

Kantola: Aloitetut selvitykset paljastanevat kuinka poikkeuksellista nyt ilmitulleet tapaukset ovat tai miten yleistä.

Vikström: Jokainen tapaus on aina yksi tapaus liikaa, mutta minusta on kuitenkin syytä puhua yksittäistapauksista: kun otetaan huomioon kirkon työntekijämäärän, löytyneet väärinkäytökset ovat kuitenkin määrällisesti suhteellisen vähäisiä. Samalla tunnustan toki, että on ikävää, että näitä tapauksissa valvonnasta huolimatta ilmenee muutaman vuoden välein.

Luoma: Minusta kyse on yksittäistapauksesta, ei toimintakulttuurista.

Inkinen: Toivottavasti yksittäistapaus.

Auvinen: Tähän en osaa ottaa kantaa.

Jos olette arkkipiispa, miten huolehditte edustuskuluistanne?

Auvinen: Kaiken julkisten varojen käytön tulee olla mahdollisimman läpinäkyvää ja perusteltua. Siihen pyrkisin, jos olisin arkkipiispa. Alkoholijuomia tuskin ostaisin kirkon varoilla.

Vikström: Olen piispana yrittänyt löytää kohtuuhintaisia matkoja ja yöpymisiä, ja jatkaisin tietenkin samalla linjalla. Sama koskee myös edustuskuluja. Ulkomaanmatkoille lähtisin vain silloin kun se on kirkkomme suhteiden hoitamisen kannalta välttämätöntä.

Inkinen: Arkkipiispan budjetissa nekin on tarkkaan määrätty ja laskut ja kuitit toimitetaan asianmukaisesti. Kohtuullisuus on hyve kaikissa elämään ja työhön liittyvissä asioissa.

Luoma: Kirkon vaikuttavuuden hyväksi tehtävässä työssä tarvitaan edustusta ja siitä aiheutuu kuluja. Nykyisessä virassanikin pyrin huolehtimaan, että ns. edustuskulut liittyvät selkeästi oman viran hoitoon ja kirkon tehtävän edesauttamiseen ja että ne pysyvät kohtuullisina. Raja työstä aiheutuvien ja henkilökohtaisten kulujen välillä tulee olla selvä. Pidän tärkeänä, että työnantajan määrittelee periaatteet, joiden mukaan työntekijät ylintä johtoa myöten käyttävät yhteisiä varoja.

Kantola: Perehdyn käytännön ohjeistukseen ja toimin sovittujen ohjeiden mukaan. Ohjeista päättäminen ja kulujen hyväksyminen tulee olla muulla kuin arkkipiispalla itsellään. Rahojen käytön tulee olla julkisesti arvioitavissa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE