Demokraatin kysely: Työvoimapalvelujen mylläys hämmentää TE-toimistojen johtajia – Kaikkialla ei ole kuin Uudellamaalla

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus on tehostamassa työvoimapalveluita. Se aikoo tehdä näin laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia, mikä luo pohjaa maakuntauudistuksessa kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle.

Sote-uudistuksen tapaan tarkoitus on työvoimapalveluissakin siirtyä palvelutuotannon monituottajamalliin. Samalla hallitus aikoo sovittaa yhteen vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä tukevat palvelut.

Demokraatti selvitti kyselyssään TE-toimistojen johtajien kantoja monituottajamalliin. 15:sta TE-toimistojen johtajasta 10 vastasi. Monista vastauksista ilmenee epätietoisuus siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.

– Tässä vaiheessa on vaikeata arvioida palvelujen tuottamistapojen muutoksia tai niiden vaikutuksia, Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell sanoo.

Hän kuitenkin katsoo, että toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset edellyttävät uudenlaisia palveluita. Laaja uudistus tarjoaa ”ainakin lähtökohtaisesti” hyvät mahdollisuudet uusia TE-palveluita työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.

Myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari näkee, että vaikea työllisyystilanne edellyttää uusia keinoja ja TE-palvelujen uudistuksia. Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti painottaa, että yksityiset palvelut voivat sparrata julkisia palveluita. Parhaita toimintamalleja pitää monistaa, olivat ne julkisia tai yksityisiä.

– Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta edellytyksiä tähän ei välttämättä ole, hän kuitenkin huomauttaa.

Toivottavaa on, että TE-toimistojen osaaminen hyödynnetään.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari kantaa huolta, kuka kantaa kokonaisvastuun muutosprosessista. Yhtä lailla häntä mietityttää yhdenvertaisuuden toteutuminen ja viranomaistehtävien kytkeytyminen uudistukseen.

– Toivottavaa on, että se osaaminen, mitä TE-toimistojen nykyisellä henkilöstöllä on, hyödynnetään myös uudessa toimintamallissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen sanoo.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyysasteen nostamisen 72 %:iin. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan Riitta Oikarisen mukaan tämä ei onnistu pelkästään TE-toimistojen nykyisillä ja eläköitymisten myötä koko ajan vähenevillä henkilöstöresursseilla ilman monituottajamallia.

Maakuntauudistuksella tavoiteltavat kustannussäästöt ja maakunnille siirtyvä työvoima ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tarkoittavat Oikarisen mukaan sitä, että maakuntien on arvioitava, mitkä palvelut tuotetaan maakunnallisesti, yhdessä muiden maakuntien kanssa ja mitkä valtakunnallisesti. Lisäksi on ratkaistava, mitä palveluita on järkevä tuottaa itse ja mitä ostaa kunnilta, yrityksiltä tai yhteisöiltä.

– Yksityisiä palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti kuin Uudellamaalla, joten palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti ja samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita uudessa maakuntamallissa, Oikarinen sanoo.

Kilpailutuksen voittaneet yritykset voivat vallata markkinat.

Hämeen TE-toimiston johtaja Harri Jokinen toteaa, että maakuntiin tuskin pitkän päälle sijoittuu niin paljon viranhaltijoita, että ne voisivat toteutaa itse TE-palvelut.

TE-palveluita ei  jätettäne sen enempää viranomaisen tuottamaksi – muutoin kuin viranomaistehtävien osalta, hän arvelee.

Yksi kasvava palvelukanava on Jokisen mukaan digitaaliset palvelut. Osa palvelutarpeesta tyydytetään sitä kautta. Myös Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo, että verkkopalvelut ja palvelut puhelimitse saavat asiakkaita hyvää palautetta.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki uskoo, että maakunnallinen itsehallinto, siihen liittyvä järjestäjä/tuottajamalli sekä asiakkaan valinnanvapaus tuovat alueille merkittävästi lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hänen mukaansa niin sote-alalle kuin työvoima- ja yrityspalveluihin.

– Kun nykyinen julkinen palvelutuotanto siirtyy asteittain kilpailuille markkinoille, yrittäjyyden edellytykset ja pk-sektorin kasvumahdollisuudet lisääntyvät, mikä puolestaan lisää alueiden ja koko maan elinvoimaa. Monituottajamallissa työvoimapalveluja voivat tuottaa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori.

Yksityisen sektorin toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa erityisesti suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden palvelussa.

– Tämän asiakaskunnan osalta työmarkkinat toimivat normaalissa taloussuhdanteessa ilman julkisen sektorin kannustimia, jotka voivat vääristää yritysten välistä kilpailua. Yritys, joka saa rekrytoivan yrityksen palkkion välityksestä ja tulospalkkion julkisista varoista on paremmassa asemassa kuin pelkästään kilpailuilla markkinoilla toimiva yritys. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden lisääminen ja kilpailuttaminen sinänsä vähentävät markkinavääristymää, mutta kilpailutuksen voittaneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet vallata markkinoita muilta yrityksiltä, Säynätmäki sanoo.

– Onko siis tarpeen miettiä, mitä sellaista lisäarvoa yksityisen sektorin tulee toiminnallaan tuottaa, mitä ei vapaasti kilpailulla markkinalla synny, hän jatkaa.

Säynätmäki katsoo, että markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Tästä hän kuitenkin tekee johtopäätöksen, jonka mukaan monituottajamalli puoltaa paikkaansa tulevan maakunnan järjestäjä/tuottajarakenteessa, koska tällöin myös kolmas sektori ja kunnat voivat yhtiöittää toimintaansa ollakseen mukana palveluntuotannossa.

– Niiden intressinä voi kunnan elinvoiman näkökulmasta olla juuri enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan palvelujen järjestäminen.

Nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet.

Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo suoraan, että hallituksen kaavailuissa on hyvin monta epäselvää kohtaa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

– Mikä tulee olemaan työttömyysturva-asioiden hoito ja vastuutahot – ainakaan missään EU-maassa sitä ei ole voitu privatisoida. Uudet muodostettavat maakunnat ovat kovin erilaisia väestö-, työvoima ja elinkeinorakenteeltaan ja palveluntarjoajia on monella alueella niukasti, ainakin vielä, hän esimerkiksi sanoo.

Riihimäen mukaan keskustelussa on unohtunut myös se, että työmarkkinat eivät ole maakunnalliset. Vapaa liikkuvuus maan sisällä ja ulkomaille, yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen ja väen löytäminen eri puolilta maata tai ulkomailta eivät hoidu pienalueilla eivätkä pelkästään maakunnissa.

Kirkastumatta on Riihimäen mukaan edelleen myös muun muassa rahoitus niin palveluntuottajien ostamisiin kuin erilaisiin valmennus- ja koulutuspalveluihin.

– Onko uusilla maakunnilla aito päätösvalta omista määrärahoista päättämiseen ja voiko joku maakunta päättää olla palvelematta? Digitalisaatio etenee, vaan onko riittävät valmiudet koko maassa – ei ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, Riihimäki jatkaa.

Hän itse oli valtakunnallisen yhden TE-palvelun kannalla. Hänen mukaansa se olisi voinut nykyistä laajemmin käyttää ostopalveluja ja olisi hyvin johdettuna pystynyt takaamaan yhdenvertaiset palvelut yrityksille, työnantajille ja henkilöasiakasryhmille.

– Mutta nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet ja tämä vaihtoehto on siten haudattu.

Lue TE-toimistojen johtajien kantoja työtömien pakkohaastatteluihin täältä.

Kansanedustajan hätähuuto: Vanhuksille pitää taata kunnon hoito – vartijako sopiva hoitajaksi?

Kuva: Kari Hulkko
Vartijako sopii vanhustenhoitajaksi? Näin kysyy kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) vaatii hallitukselta pikaisia toimia, jotta kaikille ikäihmisille voidaan taata laadukas hoito. Mäkisalo-Ropponen on toistuvasti peräänkuuluttanut laajaa keskustelua siitä, mitä ikäihmisten laadukas hoito pitää sisällään. Hän on jo myös useampaan otteeseen peräänkuuluttanut soveltuvuuskokeiden palauttamista sosiaali- ja terveydenhuollon koulutukseen.

– Soveltuvuuskokeiden palauttaminen sosiaali- ja terveysalan koulutukseen on todella tärkeää, sillä alalle soveltumaton henkilö on turvallisuusriski, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

Voimassa oleva SORA-laki antaa oppilaitokselle jo nyt mahdollisuuden evätä opiskelupaikan alalle soveltumattomalta opiskelijalta tai erottaa opiskelija kesken opintojen samalla perusteella. Lakia ei kuitenkaan ole juurikaan sovellettu käytännössä.

– Opetusministeriö on luvannut selventää lakia, mutta se ei riitä. Tarvitaan myös soveltuvuuskokeita. Olen tehnyt asiasta kirjallisen kysymyksen opetusministerille, mutta hän suhtautui asiaan epäillen, hämmästelee Mäkisalo-Ropponen.

Lisäksi on vaarana, että hallitus päättää kehysriihessä toteuttaa suunnittelemansa miljoonasäästöt.

– Meidän olisi keskusteltava vakavasti ikäihmisten hoidon ja hoivan etiikasta yhteiskunnan joka tasolla. Hallituksen suunnitelmat säästöt, jotka koskettavat ikäihmisten hoitoa ja hoivaa, ovat epäeettisiä.

– Ikäihmisten kaltoinkohtelu – sekä fyysinen että psyykkinen – on todellinen ongelma. Kaltoinkohteluun on monia syitä, esimerkiksi uupuneet työntekijät. Tällä hetkellä esimerkiksi kotihoidon työtekijät työskentelevät monin paikoin jaksamisen äärirajoilla, toteaa Mäkisalo-Ropponen.

– On surullista kuulla kotihoidon asiakkaalta, että kyllä hän ymmärtää, että hoitajat ovat joskus kiukkuisia, kun niillä on liikaa työtä. Asiakas ymmärtää hoitajaa, vaikka hoitajan pitäisi ymmärtää ja tukea asiakasta.

Hoiva-avustajia voi toki olla hoitoyhteisössä ylimääräisenä apuna, mutta he eivät voi korvata yhtään koulutettua hoitotyöntekijää.

– Pöyristyttävää on myös se, että joissakin paikoin turvapuhelinkäynnit on siirretty vartijoiden tehtäväksi. Jokainen turvapuhelimen käyttäjä on apua tarvitseva ihminen ja esimerkiksi kaatumisen sattuessa kokonaistilanteen arvioimiseen tarvitaan koulutettu työntekijä. Vartijalla ei ole siihen valmiuksia.

 

Helsingin johtopaikat ratkesivat – SDP saa kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestarin

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Jan Vapaavuoresta (kok.) tulee Helsingin pormestari.

Helsingin johtopaikkojen jako on ratkennut neuvotteluissa, tiedotti tuleva pormestari Jan Vapaavuori (kok.) Facebook-päivityksessään lauantai-iltana.

Pormestarin paikka kuuluu odotetusti kokoomukselle, kaupunkiympäristön apulaispormestari menee vihreille, kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari kokoomukselle, kulttuuri- ja vapaa-ajan apulaispormestari SDP:lle ja sosiaali- ja terveysasioiden apulaispormestari vihreille.

Valtuustoa johtaa jatkossa vihreä, I varapuheenjohtajana kokoomuslainen. II varapuheenjohtajan paikan jakavat SDP ja vasemmistoliitto, SDP ensimmäiset kaksi vuotta ja vasemmistoliitto seuraavat kaksi vuotta.

Kaupunginhallituksessa istuu viisi kokoomuslaista, 4 vihreää, kaksi demaria, kaksi vasemmistoliittolaista, yksi perussuomalainen ja yksi RKP:n edustaja.

Puheenjohtaja menee kokoomukselle, I varapuheenjohtaja vihreille. Toinen varapuheenjohtaja jaetaan vasemmistoliitton ja SDP:n kesken. Ensin mainituilla ensimmäiset kaksi vuotta ja SDP:llä loput kaksi vuotta,

Puolueet päättävät henkilöistä myöhemmin.

SDP:n Lindtman tukee Halosen turvapaikkalinjauksia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti tukensa presidentti Tarja Halosen turvapaikkapuheille.

Presidentti Tarja Halonen kirjoitti Helsingin Sanomien vieraskynä -palstalla tänä aamuna Suomen maahanmuutto- ja turvallisuuspolitiikasta ja nk turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista. Hän mm. vaati, että Suomen viranomaisten tulisi perehtyä paremmin kunkin maan oloihin.

Vastustavan kantansa Haloselle ilmoitti heti keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) puolestaan esitti tukensa Haloselle.

Tukensa esitti myös sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman Facebook-postauksessaan.

– Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka tulee perustua vastuulliseen linjaan. Vastuullista on auttaa hädässä olevia ja vainoa pakenevia.

– Yhtä vastuullista on todeta – kuten Halonenkin kirjoittaa – kaikkia niitä ihmisiä emme voi ottaa vastaan, jotka joutuvat kotimaansa jättämään. Siksi turvapaikkajärjestelmämme on oltava uskottava. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen hakijan tilanne on käytävä yksilöllisesti läpi ja suojaa tarvitseville on turvaa annettava, mutta tarvittaessa ihmisiä on voitava myös palauttaa turvallisille alueille, Lindtman kirjoittaa.

– Yhtä tärkeää on, että turvapaikkajärjestelmä on uskottava ja oikeudenmukainen myös kansalaisten silmissä. Viime aikoina on käyty paljon keskustelua erityisesti Afganistanin turvallisuustilanteesta. Uskon, että Suomen viranomaiset tekevät nykyoloissa parhaansa siinä, että arviot perustuvat oikeaan tietoon.

Lindtman pitäisi kuitenkin järkevänä, että Suomen viranomaiset matkustaisivat nopealla aikataululla yhdessä pohjoismaisten kollegoiden kanssa paikan päälle ja kävisivät näiden maiden tilanteen huolella läpi.

– Mikäli perusteita uudelleenarviointiin löytyy, nykyisiä linjauksia tulee voida tarkentaa esimerkiksi Afganistanin ja Irakin osalta. Samalla tulisi kiirehtiä palautussopimuksen aikaansaamista Irakin kanssa, sillä se myös takaa palautettavien asiallisen kohtelun, Lindtman huomauttaa.

– Uskon, että tämä lisäisi kaikkien luottamusta Suomen turvapaikkapolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja siihen, että päätökset eri maiden turvallisuustilanteesta perustuvat parhaaseen mahdolliseen tietoon.

Unohtiko keskusta suuret kaupungit? – ”Tämä tulee Suomelle kalliiksi”

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero.

 

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on huolissaan kaupunkiseutujen merkityksen unohtumisesta maakuntauudistuksessa. Paatero puhui aiheesta lauantaina Varsinais-Suomen SDP:n piirikokouksessa Koski TL:ssa.

–  Suomi on pääsemässä jälleen pitkän taantuman jälkeen kasvu-uralle. Kasvua vetää kaupunkiseudut ja niiden elinvoimaisuus. Kaupungistuminen on myös Suomessa aikamme ilmiö, joka tuo mukanaan paljon hyvää kilpailukyvylle ja elinvoimalle.

Paatero esittää kuitenkin huolensa hyvän kehityksen jatkumiselle, sillä maakuntauudistus uhkaa monin tavoin kaupunkiseutujen asemaa ja niiden vaikutusvaltaa oman elinvoimaisuutensa lisäämisessä.  Paatero muistuttaa, että vahvat kaupunkiseudut hyödyttävät koko Suomea.

–  On monia kysymysmerkkejä siitä, mitä kunnat voivat jatkossa olla tekemässä oman alueensa kasvun tukemisesi. Tämä ongelma koskettaa kaikkia kaupunkiseutuja ja erityisesti Etelä-Suomea, joissa hankkeita yritysten ja työpaikkojen lisääntymiseen.
–  Kuntien tehtäväksi on määrittely elinvoimaisuuden lisääminen, mutta keinot sen toteuttamiseen ollaan osin siirtämässä maakunnille. Roolit tulee selkiyttää jotta ei maakuntamalli-innostuksessa tuhota hyviä malleja paikallisen elinkeinotoiminnan totetuttamisessa.

Paatero ottaa käytännön esimerkiksi kasvulle keskeisten liikennehankkeiden etenemisen ja kytkemisen toisiinsa. Turku-Tampere-Helsinki- keskusten saavutettavuutta pitää nopeasti parantaa työssäkäyntialueen mahdollistamiseksi. Tarvitsemme pikaisesti suunnitelman infrahankkeiden kuten Tunnin junan ja Pisararadan sekä pääradan kolmannen raiteen toteutuksesta.

Paateron mukaan Tunnin juna- hankkeen ylle on kerääntynyt tummia pilviä kun VM ei ole myöntämässä rahoitusta. Paateron mukaan tulisikin ensitilassa selvittää tarvittavat rahoitusmallit hankkeen käynnistämiseksi.

– Suomi maksaa kalliin hinnan, mikäli Etelä-Suomen talous- ja työssäkäyntialuetta ei hyödynnetä täysimääräisesti mahdollisimman pian.

Matti Vanhanen eri mieltä Halosen kanssa: Kristinuskoon kääntyneetkin voidaan palauttaa

Kuva: lehtikuva/handout/yle
Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen (kesk.) ei kannata presidentti Tarja Halosen Helsingin Sanomissa esittämää toivetta siitä, ettei Suomessa islamista kristinuskoon kääntyneitä turvapaikanhakijoita palautettaisi. Vanhanen sanoi Ylen Ykkösaamussa, että uusia kriteerejä ei pitäisi tehdä eikä luoda uusia vetovoimatekijöitä.

Hänen sanoo olevansa hyvin varovainen periaatteiden muuttamisessa. Halonen kirjoitti tänään HS:n Vieraskynä-palstalla, että kristityiksi kääntyneitä ei pitäisi palauttaa.

– Ei sen vuoksi, että he ovat kristittyjä, vaan sen vuoksi, ­että islamista luopuminen voi vaarantaa vakavasti heidän asemaansa vanhassa kotimaassaan, Halonen kirjoitti.

Halonen lisäksi linjasi, että viranomaisten olisi syytä käydä konfliktimaissa paikan päällä tutustumassa maiden oloihin ja vastaanottaviin viranomaisiin ja näin päivittää Suomen tiedot maiden tilanteesta.

Tätä Vanhanen pitää luonnollisena vaatimuksena.

– Täytyy seurata mitä tapahtuu, mutta Suomi ei yksin tätä arvioita tee, vaan pyritään eurooppalaiseen yhteistyöhön, Vanhanen sanoo.

Vanhanen lisäksi uskoo, että viranomaisten seuranta on varmasti päällä. Hän lisäsi, ettei tunne yksityiskohtia.