Demokraatin kysely: Työvoimapalvelujen mylläys hämmentää TE-toimistojen johtajia – Kaikkialla ei ole kuin Uudellamaalla

Kuva: Kari Hulkko

Hallitus on tehostamassa työvoimapalveluita. Se aikoo tehdä näin laajentamalla yksityisten toimijoiden roolia, mikä luo pohjaa maakuntauudistuksessa kasvupalveluksi integroitavalle yritys- ja TE-palvelujärjestelmälle.

Sote-uudistuksen tapaan tarkoitus on työvoimapalveluissakin siirtyä palvelutuotannon monituottajamalliin. Samalla hallitus aikoo sovittaa yhteen vaikeasti työllistyvien sosiaali-, terveys- ja työllistymistä tukevat palvelut.

Demokraatti selvitti kyselyssään TE-toimistojen johtajien kantoja monituottajamalliin. 15:sta TE-toimistojen johtajasta 10 vastasi. Monista vastauksista ilmenee epätietoisuus siitä, mitä uudistus käytännössä tarkoittaa.

– Tässä vaiheessa on vaikeata arvioida palvelujen tuottamistapojen muutoksia tai niiden vaikutuksia, Satakunnan TE-toimiston johtaja Juhani Sundell sanoo.

Hän kuitenkin katsoo, että toimintaympäristön ja asiakastarpeiden muutokset edellyttävät uudenlaisia palveluita. Laaja uudistus tarjoaa ”ainakin lähtökohtaisesti” hyvät mahdollisuudet uusia TE-palveluita työelämän tarpeita paremmin vastaaviksi.

Myös Pirkanmaan TE-toimiston johtaja Regina Saari näkee, että vaikea työllisyystilanne edellyttää uusia keinoja ja TE-palvelujen uudistuksia. Pohjois-Savon TE-toimiston johtaja Soile Lahti painottaa, että yksityiset palvelut voivat sparrata julkisia palveluita. Parhaita toimintamalleja pitää monistaa, olivat ne julkisia tai yksityisiä.

– Monituottajamalliin kytkeytyvä aito valinnanvapaus edellyttää toteutuakseen, että yksityisiä palveluita on saatavilla ja että siirrytään nykyistä vahvempaan asiakkaan itseohjautuvuuteen ja omaan aktiivisuuteen. Kaikkien asiakasryhmien osalta edellytyksiä tähän ei välttämättä ole, hän kuitenkin huomauttaa.

Toivottavaa on, että TE-toimistojen osaaminen hyödynnetään.

Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston vt. johtaja Leena Tuohimaa-Kari kantaa huolta, kuka kantaa kokonaisvastuun muutosprosessista. Yhtä lailla häntä mietityttää yhdenvertaisuuden toteutuminen ja viranomaistehtävien kytkeytyminen uudistukseen.

– Toivottavaa on, että se osaaminen, mitä TE-toimistojen nykyisellä henkilöstöllä on, hyödynnetään myös uudessa toimintamallissa, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelujohtaja, johtajan sijainen Pirjo Juntunen sanoo.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen työmarkkinoiden toimivuuden ja työllisyysasteen nostamisen 72 %:iin. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtajan Riitta Oikarisen mukaan tämä ei onnistu pelkästään TE-toimistojen nykyisillä ja eläköitymisten myötä koko ajan vähenevillä henkilöstöresursseilla ilman monituottajamallia.

Maakuntauudistuksella tavoiteltavat kustannussäästöt ja maakunnille siirtyvä työvoima ja yrityspalveluiden järjestämisvastuu tarkoittavat Oikarisen mukaan sitä, että maakuntien on arvioitava, mitkä palvelut tuotetaan maakunnallisesti, yhdessä muiden maakuntien kanssa ja mitkä valtakunnallisesti. Lisäksi on ratkaistava, mitä palveluita on järkevä tuottaa itse ja mitä ostaa kunnilta, yrityksiltä tai yhteisöiltä.

– Yksityisiä palveluntuottajia ja palveluiden tarjoajia ei ole kaikkien maakuntien alueilla tarjolla yhtä kattavasti kuin Uudellamaalla, joten palvelujen tuottaminen taloudellisesti kannattavasti ja samalla työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja elinvoiman kasvattaminen ovat tulevaisuuden haasteita uudessa maakuntamallissa, Oikarinen sanoo.

Kilpailutuksen voittaneet yritykset voivat vallata markkinat.

Hämeen TE-toimiston johtaja Harri Jokinen toteaa, että maakuntiin tuskin pitkän päälle sijoittuu niin paljon viranhaltijoita, että ne voisivat toteutaa itse TE-palvelut.

TE-palveluita ei  jätettäne sen enempää viranomaisen tuottamaksi – muutoin kuin viranomaistehtävien osalta, hän arvelee.

Yksi kasvava palvelukanava on Jokisen mukaan digitaaliset palvelut. Osa palvelutarpeesta tyydytetään sitä kautta. Myös Etelä-Savon TE-toimiston johtaja Sirkka Rytkönen kertoo, että verkkopalvelut ja palvelut puhelimitse saavat asiakkaita hyvää palautetta.

Keski-Suomen TE-toimiston johtaja Tuula Säynätmäki uskoo, että maakunnallinen itsehallinto, siihen liittyvä järjestäjä/tuottajamalli sekä asiakkaan valinnanvapaus tuovat alueille merkittävästi lisää liiketoimintamahdollisuuksia. Niitä syntyy hänen mukaansa niin sote-alalle kuin työvoima- ja yrityspalveluihin.

– Kun nykyinen julkinen palvelutuotanto siirtyy asteittain kilpailuille markkinoille, yrittäjyyden edellytykset ja pk-sektorin kasvumahdollisuudet lisääntyvät, mikä puolestaan lisää alueiden ja koko maan elinvoimaa. Monituottajamallissa työvoimapalveluja voivat tuottaa yksityinen, julkinen ja kolmas sektori.

Yksityisen sektorin toimijat ovat ilmaisseet kiinnostuksensa erityisesti suoraan työmarkkinoille suuntaavien asiakkaiden palvelussa.

– Tämän asiakaskunnan osalta työmarkkinat toimivat normaalissa taloussuhdanteessa ilman julkisen sektorin kannustimia, jotka voivat vääristää yritysten välistä kilpailua. Yritys, joka saa rekrytoivan yrityksen palkkion välityksestä ja tulospalkkion julkisista varoista on paremmassa asemassa kuin pelkästään kilpailuilla markkinoilla toimiva yritys. Asiakkaan valinnan mahdollisuuden lisääminen ja kilpailuttaminen sinänsä vähentävät markkinavääristymää, mutta kilpailutuksen voittaneilla yrityksillä on paremmat mahdollisuudet vallata markkinoita muilta yrityksiltä, Säynätmäki sanoo.

– Onko siis tarpeen miettiä, mitä sellaista lisäarvoa yksityisen sektorin tulee toiminnallaan tuottaa, mitä ei vapaasti kilpailulla markkinalla synny, hän jatkaa.

Säynätmäki katsoo, että markkinapuute on ilmeisempi niiden asiakkaiden palvelussa, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän tukea työllistyäkseen. Tästä hän kuitenkin tekee johtopäätöksen, jonka mukaan monituottajamalli puoltaa paikkaansa tulevan maakunnan järjestäjä/tuottajarakenteessa, koska tällöin myös kolmas sektori ja kunnat voivat yhtiöittää toimintaansa ollakseen mukana palveluntuotannossa.

– Niiden intressinä voi kunnan elinvoiman näkökulmasta olla juuri enemmän tukea tarvitsevan asiakaskunnan palvelujen järjestäminen.

Nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet.

Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Helvi Riihimäki sanoo suoraan, että hallituksen kaavailuissa on hyvin monta epäselvää kohtaa. Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

– Mikä tulee olemaan työttömyysturva-asioiden hoito ja vastuutahot – ainakaan missään EU-maassa sitä ei ole voitu privatisoida. Uudet muodostettavat maakunnat ovat kovin erilaisia väestö-, työvoima ja elinkeinorakenteeltaan ja palveluntarjoajia on monella alueella niukasti, ainakin vielä, hän esimerkiksi sanoo.

Riihimäen mukaan keskustelussa on unohtunut myös se, että työmarkkinat eivät ole maakunnalliset. Vapaa liikkuvuus maan sisällä ja ulkomaille, yritysten rekrytointitarpeisiin vastaaminen ja väen löytäminen eri puolilta maata tai ulkomailta eivät hoidu pienalueilla eivätkä pelkästään maakunnissa.

Kirkastumatta on Riihimäen mukaan edelleen myös muun muassa rahoitus niin palveluntuottajien ostamisiin kuin erilaisiin valmennus- ja koulutuspalveluihin.

– Onko uusilla maakunnilla aito päätösvalta omista määrärahoista päättämiseen ja voiko joku maakunta päättää olla palvelematta? Digitalisaatio etenee, vaan onko riittävät valmiudet koko maassa – ei ainakaan tällä hetkellä näytä siltä, Riihimäki jatkaa.

Hän itse oli valtakunnallisen yhden TE-palvelun kannalla. Hänen mukaansa se olisi voinut nykyistä laajemmin käyttää ostopalveluja ja olisi hyvin johdettuna pystynyt takaamaan yhdenvertaiset palvelut yrityksille, työnantajille ja henkilöasiakasryhmille.

– Mutta nyt puhaltavat toisenlaiset tuulet ja tämä vaihtoehto on siten haudattu.

Lue TE-toimistojen johtajien kantoja työtömien pakkohaastatteluihin täältä.

”Äärimmäisen epäoikeudenmukainen toimenpide” — vaatimus: Katastrofaalinen eläkealoite on torjuttava

Uudenmaan Demarinuoret vetoaa Uudenmaan ja Hämeen Sosialidemokraattien puoluekokousedustajiin, ettei puoluekokousaloitetta työeläkeindeksin palauttamisesta palkkapainotteiseksi indeksiksi hyväksyttäisi.

Aloitteen toimenpiteet eivät järjestön mukaan korjaa eläkeläisköyhyyteen johtavia ongelmia.

”Eläkeläisköyhyys on todellinen yhteiskunnallinen ongelma, mutta se vaatii laajempaa huomiota olemassa oleviin rakenteisiin. Esimerkiksi köyhyys koskettaa suurempaa osaa eläkeläisnaisista kuin miehistä. SDP:n puoluehallituksen esitys toimenpideohjelman laatimisesta eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi on oikea tapa todellisen ratkaisun löytämiseen. Sen sijaan pelkästään indeksiin kajoamalla aiheutettaisiin lisää eriarvoisuutta, sillä se ei kosketa kansaneläkkeen tai takuueläkkeen saajia, jotka ovat ajettuna kaikista ahtaimmalle”, toteaa Uudenmaan Demarinuorten puheenjohtaja Sofia Nevalainen.

”Nuorten kannalta indeksin palauttaminen palkkapainotteiseksi olisi äärimmäisen epäoikeudenmukainen toimenpide. Jo tällä hetkellä tiedetään, että pitkittynyt taantuma heikentää nuorten aikuisten asemaa suhteessa aiempiin sukupolviin. Tulevat veronmaksajat joutuvat kärsimään eniten julkisista säästötoimenpiteistä ja tienaavat vähemmän kuin vanhempansa. Tämä yhdistettynä indeksin “suoristamisesta” seuraavaan eläkerahastojen vuodattamiseen kuiviin uhkaa koko eläkejärjestelmän kestävyyttä”, Uudenmaan Demarinuorten vastavalittu varapuheenjohtaja Jesse Kareinen sanoo.

SDP:n 45. puoluekokous pidetään Lahden messukeskuksessa 3.-5. helmikuuta 2017.

Keskustelua aiheesta

Soini avautuu kristinuskosta ja Neuvostoliitosta: ”Tappamatta se jää Tuomas Enbuskeltakin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pohtii jo eduskuntavaaleja 2019. Hän kirjoittaa verkkosivuillaan, että odottavan aika on pitkä.

”Niistä ei voi sanoa vielä yhtään mitään. Miksi?”

”Jos vuosi sitten tähän aikaan olisin sanonut/tai joku muu olisi sanonut, että britit eroavat EU:sta ja että Donald Trumpista tulee Yhdysvaltojen presidentti. Harakkakin olisi nauranut.”

Soini kertoo kuulleensa vertauksen.

”Eurooppa on kuin Dinosaurus, joka syö lehvää, vaikka meteoriitti lähestyy. Edessä on rajut muutokset, niihin ei mene 800 päivää.”

Ateistinen Neuvostoliitto ei saanut vainoamaansa kristinuskoa tapettua vaan kuoli itse.

Soini sanoo, että Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kurmuutti Euroopan Unionia jälkikristillisistä arvoista.

”Olisikohan EU:n kannattanut omassa perustuslaissaan, tai eihän sitä sellaiseksi saa kutsua, mainita Euroopan juutalais-kristillinen perusta.”

Soini kuvailee maailmaa ihmeelliseksi.

”Ateistinen Neuvostoliitto ei saanut vainoamaansa kristinuskoa tapettua vaan kuoli itse. Tappamatta se jää Tuomas Enbuskeltakin.”

Soini huomaa, että eduskuntavaaleihin on yli 800 päivää.

”Se on pitkä aika oppositiolle ja myös Dinosaurukselle.”

Aseistakieltäytyjät moittivat Jussi Niinistön näkemyksiä ”reservin karkureista”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).

Aseistakieltäytyjäliitto moittii puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) kommenttia ”reservikarkureista”. Liitto kirjoittaa vastineessaan, että reservistä kieltäytyminen perustuu omantunnon- ja mielipiteenvapauteen, jotka on turvattu Suomen laissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.

– Mielipiteenvapauteen sisältyy myös mahdollisuus mielipiteen muuttumiseen, ja tämän oikeuden käyttämisen kutsuminen ”karkuruudeksi” osoittaa vähintäänkin huonoa makua.

Liiton mukaan monien reservistä lähteneiden päätökseen on vaikuttanut Euroopan kiristynyt poliittinen tilanne, joka on saanut epäilemään aseisiin perustuvan turvallisuuden mielekkyyttä. Osan mielestä Suomi on lähestynyt Natoa, mikä on ollut peruste kieltäytymiselle.

Aseistakieltäytyjäliiton mukaan viime vuonna armeijasta erosi runsaat 700 ja vuonna 2015 lähes tuhat reserviläistä. Aikaisempina vuosina luvut ovat olleet parinsadan luokkaa. Liitto uskoo määrän vakiintuvan selvästi aiempaa korkeammalle tasolle.

Niinistö sanoi tänään maanpuolustuskurssin avajaisten puheessaan, että on huolissaan sotilaskoulutuksen saaneiden reserviläisten hakeutumisesta täydennyspalvelun kautta siviilipalvelusvelvollisiksi. Niinistö pitää asiaa periaatteellisesti tärkeänä, vaikka kyse ei hänen mielestään vielä ole mittavasta ongelmasta.

– Ei reservistä noin vaan pidä voida lähteä eikä Suomea jättää puolustamatta vain siksi, että asepalvelus ei enää huvita. Reservikarkurit nakertavat järjestelmämme uskottavuutta, Niinistö moitti aamulla.

AVAINSANAT

Nostolaitevalmistaja vähentää — tarkkoja lukuja Suomesta ei ilmoiteta

Kuva: Lehtikuva

Nostolaitevalmistaja Cargotec on saanut päätökseen yt-neuvottelut yhtiöön kuuluvassa MacGregorissa. Yhtiöstä vähennetään 230 henkilötyövuotta, ja toimintaa järjestellään uusiksi. Vähennykset koskevat erityisesti Kiinan, Suomen, Norjan, Singaporen ja Ruotsin toimintoja.

Cargotecin sijoittajasuhdejohtajan Hanna-Maria Heikkisen mukaan Suomen vaikutukset ovat vähemmistössä maiden joukossa, mutta tarkkoja lukuja ei ilmoiteta. Yksi vaihtoehto on pyrkiä löytämään irtisanottaville uutta työtä.

Lisäksi meriteollisuuden lastin- ja kuormankäsittelyyn keskittynyt MacGregor on sopinut Uetersenissä Saksassa olevan tuotantolaitoksensa myynnistä. Kaikkiaan muutoksilla saadaan lähes 32 miljoonan säästöt.

Cargotecin liikevaihto ja uusien tilausten määrä putosivat heinä–syyskuussa.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja vaatii yhdenvertaisuutta – myös poikien saatava HPV-rokote

Kansanedustaja Sari Raassina (kok.) vaatii, että myös pojat otetaan kansallisen rokotusohjelmaan papilloomavirusrokotteen eli HPV-rokotteen saajiksi. Tällä hetkellä rokotteen saavat ilmaiseksi vain 11-12-vuotiaat tytöt.

Papilloomavirus tunnetaan usein kohdunkaulansyövän aiheuttajana, mutta virus aiheuttaa syöpää myös suun alueelle.

– Jos voimme rokotuksilla ehkäistä myös suun alueen syöpäriskiä sekä tytöillä että pojilla, on itsestään selvää, että se on tehtävä, Raassina vaatii.

Professori Mika Lehtisen (HS 12.1.) mukaan pään ja suun alueen syövät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 30-vuoden aikana. Nämä syövät ovat yleistyneet erityisesti nuorilla papilloomaviruksen myötä. Rokote suojaa virukselta ja sitä kautta myös syövältä.

– Lehtisen laaja tutkimus osoittaa, että virus aiheuttaa syöpäriskiä niin tytöille kuin pojille. Voimme parhaiten ennaltaehkäistä viruksen leviämistä rokottamalla koko ikäluokan, Raassina sanoo.

THL on asettamassa työryhmää tutkimaan viruksen aiheuttamien syöpien määrää miehille. Tuloksia on odotettavissa vasta parin vuoden päästä.  Raassina vaatii pikaisempia toimia.

– Kyse ei ole minkään uuden rokotteen ottamisesta rokoteohjelmaan, vaan yhdenvertainen syövän ehkäisy molemmilla sukupuolille, jotka altistuvat virukselle. Kun tutkimusnäyttöä on olemassa, ei asian kanssa ole varaa viivytellä, Raassina toteaa.