Arkkipiispa Kari Mäkinen muistutti, ettei työ ole erillinen sarake muusta elämästä.

– Työ liittyy ihmissuhteisiin ja ihmisen haluun tuntea itsensä tarpeelliseksi. On koko yhteiskunnan vastuulla edistää tätä oikeutta tarpeellisuuteen, Mäkinen sanoi.

SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen sanoi, ettei ihmisarvoa saa mitata sen mukaan onko työssä, mutta työn merkitys on syvällisempi kuin pelkkä toimeentulo.

Kari Jääskeläinen Elinkeinoelämän keskusliitosta toi esiin, ettei työ synny itsestään, vaan täytyy olla kannattavaa liiketoimintaa. Jääskeläisen mukaan terve bisnes synnyttää myös työtä.

Yhtenä puheenaiheena paneelissa oli vajaakuntoisten työllistäminen. Ihalaisen mukaan työmarkkinajärjestöt voisivat tehdä puitesopimuksen, joka auttaisi osatyöllistyviä ja vajaakuntoisia.

– Kuntien tulisi käyttää työllistämisessä enemmän sosiaalisia kriteereitä, eli mahdollisuuksia työllistää enemmän vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, Ihalainen sanoi.

Vantaan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Niinistö kertoi, että Vantaalla kannustetaan sosiaalisten kriteereiden käyttöön, ja esimerkiksi hoitopalveluissa ne ovat käytössä. Panelistien mukaan kunta voisi tulla vastaan erityisesti kehitysvammaisten palkkaamisessa, koska moni kehitysvammainen on osatyökykyinen.

Mäkinen muistutti sanonnasta tiilestä joka ei sovi ihmisen taloon, ja tarkoitti tällä, että työelämässä tarvitaan erilaisten ihmisten työpanosta.

– Voimmeko rakentaa niillä tiilillä mitä meillä on, sen sijaan että menisimme talon ehdoilla?

Kerätär muistutti, että inhimillinen työpaikka riippuu myös työkavereista. Työkaverit eivät välttämättä pidä reiluna, jos joku saa saman palkan vaikkei pysty tekemään samaa työtä. Jotkut voivat myös pelätä osatyökykyisten vievän työpaikkoja.

– Inhimillisyys on koko työyhteisön asennekysymys, ja hyvinvointipalvelujen sekä yhteiskunnan tulee tukea ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea työssä, Kerätär sanoi.

Työelämän inhimillisyydessä puhuttaessa tuotiin esille myös mielenterveyskuntoutujat. Panelistien mielestä yhteiskunnan pitäisi  satsata mielenterveyspalveluiden hyvään tasoon, jotta mieleltään sairastuneella olisi varaa hakeutua psykoterapiaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Työyhteisössä voi olla vaikea havaita, jos työkaveri on uupunut töissä joko työn tai yksityiselämässä tapahtuneiden muutosten takia.

– Haasteena on myös, miten työyhteisö ottaa sairaslomalta palanneen ihmisen vastaan, Ihalainen sanoi.

– Ihminen on kokonaisuus, eikä vain se panos, minkä antaa työhön, Mäkinen muistutti.

Työttömien tilanteeseen vaikuttaa panelistien mielestä suuresti myös se, miten yhteiskunta suhtautuu heihin ja miten yleistävästi erityisesti nuorista työttömistä puhutaan.

– On huolestuttavaa, jos tuottavuuden ja kansalaisuuden käsitteet sekoitetaan, ja vain yhteiskunnalle taloudellisesti tuottava toiminta on oikeaa kansalaisuutta. En pidä puhetavasta, jossa työttömiä eli niin sanotusti epätuottavia pidetään laiskoina ihmisinä, joita pitäisi kontrolloida. Tämä aiheuttaa häpeän kokemusta, jos ei koekaan olevansa niin sanottu ihannekansalainen, arkkipiispa Mäkinen kritisoi.

– Työttömyydestä ei pidä syyllistää ihmisiä, koska se johtaa huonoon kierteeseen. Nuorisotakuu oli tuloksellinen monessa mielessä, mutta on surullista että sitä on nyt ajettu alas. Nuoret tarvitsevat myös henkilökohtaista tukea ja palvelua, Ihalainen huomautti.

– On väärin jos TE-toimisto olettaa että kaikki nuoret ovat netissä, sillä nuoria pitää säännöllisesti tavata, Vantaan kaupunginjohtaja Niinistö sanoi ja toi esiin pääkaupunkiseudun nuoria auttavan Ohjaamo-palvelun.

– Suurin osa nuorista ei käytä heille tarkoitettuja tukipalveluita, vaikka olisi tarvetta, sillä he eivät löydä niiden piiriin. Haasteena on, miten osaisimme huolehtia tästä viestinnästä, Kerätär sanoi.

– Työttömyys on herkkä asia kenelle tahansa, Jääskeläinen sanoi.