”Demokratia ei riitä, kaikki otettava huomioon” – Haatainen haluaa laajentaa presidenttikilvan keskustelua, #metoo kuuluu vaaleihin

Kuva: Jari Soini
Tuula Haatainen pitämässä puhetta presidentinvaalikampanjansa avaustilaisuudessa Helsingissä maanantaina.

Tasa-arvo, konfliktien ennaltaehkäiseminen, laaja turvallisuuspolitiikka sekä tietysti feminismi ja kansainvälisyys. Oheisilla teemoilla SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoi haastavansa muut ehdokkaat kohti tammikuuta kiristyvässä presidentinvaalikilvassa.

– Puolustuksesta huolehtimisen lisäksi olennaista turvallisuuspolitiikassa on se, millä ja miten pystymme estämään konflikteja ja sotien syntyä, Haatainen avasi laajemman turvallisuuspolitiikan käsitettä vaalikampanjansa avajaistilaisuudessa järjestetyssä paneelissa Helsingissä.

– Olemme nähneet konfliktialueilla, että kun rauhaa aletaan rakentamaan, on olennaista luoda yhteiskuntaan sellaiset edellytykset, että rauha kestää pidemmällä aikajänteellä. Taustalla ollut eriarvoistuminen on katkaistava.

Hän jatkoi saman koskevan myös ”omaa lintukotoamme” viitaten Suomeen.

– Emme me ole millään tavalla turvassa siltä, että mikäli eriarvoistuminen päästään kasvamaan yhteiskunnassa, se voi johtaa populistisiin liikkeisiin. Tien päässä voi olla myös väkivaltaisuutta, hän painotti.

Turvallisuuspolitiikkaa voidaan ajaa muillakin keinoin kuin puhumalla puolustusharjoituksista.

Haatainen kertoikin haluavansa saada iskostettua vaalikeskusteluun mukaan, että turvallisuutta voidaan ajaa muillakin keinoin kuin puhumalla puolustusharjoituksista ja liittoutumisesta. Samassa lauseessa hän kuitenkin totesi, ettei hän ole sinisilmäinen ja tietysti myös puolustuksesta on tärkeä huolehtia.

– Mutta pohjimmiltaan turvallisuus syntyy siitä, että eriarvoistumiselle ei anneta sijaa. Pitää rakentaa yhdessä yhteiskuntaa, joka perustuu kansalaisten tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden tunteeseen.

– Vaalikeskustelussa pitää pohtia myös, että mihin meidän pitää keskittyä, jotta aseisiin  ei tarvitse turvautua. Olen tätä yrittänyt jo tehdä. Mutta se on kaikunut vähän kuuroille korville, Haatainen totesi Demokraatille tilaisuuden jälkeen viitaten vaalipaneelien vetäjiin.

Hän toivoo, että jatkossa asia otettaisiin vakavammin.

– Tämä on ydinkysymys. Tästä ihmiset haluavat puhua.

Haatainen totesi Demokraatille lisäksi, että hänen mielestään presidentin rooliin kuuluisi osallistua esimerkiksi  #metoo-kampanjan herättämään seksuaalisesta häirinnästä käytävään keskusteluun. Kyse keskustelussa on Haataisen mukaan ennen kaikkea arvokeskustelusta ja mielipidevaikuttamisesta, jotka ovat vahvasti presidentin alueella.

– Tämä jos mikä on ollut aiheena tabu. Naisia ja tyttöjä häiritään kouluissa ja työelämässä. Nyt kun se on noussut esiin, se pitää tunnistaa rakenteellisena epätasa-arvoa edistävänä teemana, johon tulee puuttua.

Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat kestäviä yhteiskuntia.

Kampanja-avauksessa järjestetyn paneelin keskustelijat olivat Haataisen lisäksi presidentti Tarja Halonen ja kansanedustaja Jutta Urpilainen. Keskustelua johti puolestaan Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Yhtenä keskustelun pääteemana toimi Haataisen kampanjan tavoin feministinen ulkopolitiikka.

Haatainen avasi käsitettä jälleen kärsivällisesti. Hän korosti, kuinka feministinen ulkopolitiikka on sitä, että kaikkia alistavia rakenteita tulee purkaa ja niitä vastaan pitää toimia.

– Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat kestäviä yhteiskuntia, joissa ei yleensä esiinny konflikteja. Demokratia ei riitä, tarvitaan myös yhteiskuntamallia, jossa kaikki otetaan huomioon.

Ennaltaehkäisy on avainroolissa.

Kaikki panelistit yhtyvätkin näkemykseen, jonka mukaan Suomen tulisi pyrkiä edistämään Ruotsin rinnalla feminististä politiikkaa. Konkreettisesti tällä tarkoitetaan, että Suomi ajaisi voimakkaasti vaatimusta tasa-arvosta esimerkiksi kansainvälisiin ohjelmiin. Ruotsissa asiassa ollaankin, kuinkas muuten, Suomea edellä. Länsinaapurin hallitus on ilmoittanut virallisesti ajavansa feminististä ulkopolitiikkaa.

– Toivon todella, että feministinen ulkopolitiikka on myöhemmin Pohjoismaisille sisarusvaltioille yhteistä, Halonen esitti.

Halonen ja Urpilainen yhtyivät myös Haataisen näkemyksiin laajennetusta turvallisuuspolitiikasta ja sen merkityksestä.

– Olen iloinen, että tästä puhutaan. Ihmiset kaipaavat keskustelua siitä, mitä tapahtuu rauhan aikana, Urpilainen totesi.

Halonen puolestaan muistutti, että esimerkiksi kansanmurhan voi tapahtua yhden yön aikana, mutta syyt siihen eivät koskaan muodostu yhdessä yössä.

– Ennaltaehkäisy on avainroolissa. Vaikka ennalta ehkäiseminen ja ongelmista puhuminen on vaikeaa, aina on kuitenkin vielä vaikeampaa ratkaista jotain kun se on jo tapahtunut.

Juttua on päivitetty klo 21:44 ja jutun kahta viimeistä väliotsikkoa on muokattu klo 22:19. 

Yllättävä käänne alkoholilaki-keskustelussa – Kokoomus: Hallituspuolueissa äänestettävä 5,5%:a

Eduskunnassa alkoi juuri keskustelu alkoholilaista. Heti alussa hämmennystä aiheutti, kun salissa todettiin, että hallituspuolueiden kansanedustajilla on omantunnonvapaus äänestää vähittäismyynnissä sallittujen alkoholituotteiden alkoholipitoisuutta eli käytännössä joko nykyistä 4,7%:a tai 5,5%:a, joka on hallituksen esitys.

Salista kokoomuksen aitiosta kuului kuitenki huutoja, joiden mukaan omantunnonvapautta ei ole.

Istunto keskeytyi hetkeksi, kun alkoholilakia esitettiin pöydällepantavaksi joko tänään myöhempään istuntoon tai huomiseen istuntoon kello 10. Asiasta äänestetään pian. Kello 10:tä esittänyt kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.) katsoi, etteivät edustajat ole ehtineet perehtyä kunnolla tänään valmistuneeseen mietintöön.

Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoi Demokraatille istunnon tauolla, että hallituksessa ei ole sovittu, että hallituspuolueiden edustajilla olis vapaat kädet äänestää alkoholiprosentista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hallituspuolueilla on asiassa ristiriita ja se pomppaa nyt yllättävällä tavalla esiin, kun alkoholilaista on saatu jo sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö.

– Hallituspuolueet ovat sopineet keskenään niin, etät tässä mennään yleisten pelisääntöjen mukaan, mutta jokainen ryhmä tunnustaa, että joillakin voi olla ongelmia omantuntonsa kanssa tässä asiassa, mutta se on jokaisen ryhmän sisäinen asia kannattaa sitä halituksen esitystä kuitenkin.

Saako kokoomusedustaja äänestää 4,7%:a?

– Ei, eikä saa kepulainenkaan. Tällaista ei ole sovittu, että olisi vapaat kädet äänestää niin kuin haluaa.

Kellään ei ole hallituksessa oikeus äänestää 4,7%:a, niinkö?

– On sovittu, että hallitus tietysti kannattaa hallituksen esitystä.

Eli on sovittu kokoomuksen mielestä, että kaikkien pitää äänestää hallituksen esityksen mukaisesti alkoholiprosenttia 5,5.?

– Tämä on lähtökohta, Jukka Kopra vastaa.

Täydennys: Äänin 82–47 alkoholilain käsittely jatkuu täysistunnossa tänään kello 21.15. Käsittelyn siirtämistä iltaan oli ehdottanut kokoomuksen kansanedustaja Kalle Jokinen ja kannattanut Jukka Kopra.

Keskustelua aiheesta

Metsien hiilinielujen laskennasta päästiin ratkaisuun EU:ssa – Hallitus iloitsi: Suomessa kannattaa investoida metsäteollisuuteen

EU:ssa päästiin sopuun Suomessa kovaa keskustelua herättäneestä metsien hiilinielulaskennasta. Brysselissä parhaillaan olevan pääministerin Juha Sipilän (kesk.) mukaan Suomi voi olla tyytyväinen EU:ssa löydettyyn sopuun. Sopu mahdollistaa Sipilän mukaan sen, että hakkuita lisätään ensi vuosikymmenellä suunnitellusti ilman EU-tason seurauksia. Investointien esteet ovat näin hänen mukaansa poissa.

Myös ympäristöministerin Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan sopu antaa varmuutta.
– Suomessa kannattaa investoida jatkossakin metsätalouteen ja -teollisuuteen, sanoi Tiilikainen.
Hakkuita ollaan hallituksen mukaan kasvattamassa 70–75 prosenttiin kasvusta.

Vertailutasoa lähdetään etsimään

Ympäristöministeriön mukaan vertailutaso ei pohjaudu aikaisempaan metsien käytön intensiteettiin, vaan ”kriteerinä on metsien hiilensidontakyvyn ylläpito ja vahvistaminen pitkällä aikajänteellä”. Suomi on vastustanut sitä, että metsien käytön tulevaa intensiteettiä verrataan menneeseen ajanjaksoon.

– Historia liudentui ja tulevaisuus vahvistui, kiteytti Tiilikainen.

Tiilikaisen mukaan jokainen maa määrittelee ensi vuoden aikana sitä vertailutasoa, paljonko metsien kasvusta voidaan käyttää, jotta metsien hiilinielut varmistetaan tulevaisuudessa. EU:n komission ja jäsenmaiden asiantuntijat arvioivat vertailutasot vuoden 2019 aikana.

Myös Metsäteollisuus ry oli tyytyväinen EU:ssa päästyyn sopuun metsien hiilinieluja koskevasta laskentamallista. Edunvalvontajärjestön mukaan linjaus mahdollistaa riittävän raaka-ainehuollon Suomen kierto- ja biotalouden kehittämisen tarpeisiin.

Ympäristöjärjestö Fern puolestaan sanoi, että EU menetti keskeisen mahdollisuutensa valjastaa metsät ilmastonmuutoksen ehkäisyyn ja laittaa Pariisin ilmastosopimusta täytäntöön.

Maankäytön hiilinielulaskennasta päästiin sopuun Strasbourgissa komission, neuvoston ja parlamentin yhteisissä neuvotteluissa.

EU-maat ovat sopineet vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 40 prosentilla vuodesta 1990 vuoteen 2030. Hiilinielujen varmistaminen on osa EU:n päästötalkoita.

Anniina Luotonen, Saana Uosukainen, STT Bryssell

 

”Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa” – Työryhmän jäsenet jäivät kutsutta nollatuntisopimus-tiedotustilaisuuteen

SAK:n lakimies Timo Koskinen oli kolmikantaisen nollatuntisopimuksiin pelisääntöjä pohtineen työryhmän jäsen.

Tänään työministeri Jari Lindström (sin.) piti tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi, miten hallituksen esitys muuttaa tilannetta ja millaisia ratkaisuja nollatuntisopimuksiin haetaan.

Timo Koskinen kertoo menneensä tiedotustilaisuuteen, vaikkei kutsua tullutkaan. Hän on harmissaan, ettei työryhmän jäseniä kutsuttu paikan päälle.

Koskinen toteaa, että olisi ollut hyvä, kun teema on herättänyt niin paljon keskustelua, että myös työryhmän jäsenet olisivat päässeet paikalle esittelemään näkemyksiään.

Koskinen toteaa, että merkitykseltään vastaavankaltaisissa tilanteissa työryhmän jäseniä on tavattu kutsua paikalle kertomaan omat näkemyksensä.

– Se olisi ollut hyvän tavan mukaista. Nyt sitten teemme omia tiedotteita, ne menevät läpi mediassa, jos menevät.

”Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona.”

Nollatuntisopimusten pelisääntöjä selvitellyt ryhmä oli kolmikantainen – joskin erimielinen. Mietintöön liittyy niin EK:n, Suomen Yrittäjät ry:n, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT:n, Kirkon työmarkkinalaitoksen, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n eriävät mielipiteet sekä Akava ry:n kannanotto.

– Se oli hyvin voimakkaasti poliittisesti ohjattua toimintaa. Etukäteen jo todettiin, että tämä työryhmä ei tule kieltämään nollatyötä, ei tule asettamaan minimityömääriä eikä ottamaan lakiin työajan vakiintumisen käsitettä. Siinä koettiin, että sai lättyä naamaan heti ensimmäisessä kokouksessa. Työntekijäpuolen tavat ratkaista ongelmia siivottiin ensimmäisessä kokouksessa aika mallikkaasti pois, Koskinen kertaa.

– Jos niihin ryhmiin ei mukaan mene, ei sitten pysty vaikuttamaan yhtään. Parempi olla mukana kuin olla kokonaan ulkona, Koskinen kuitenkin muistuttaa.

Ministeri Jari Lindström tyytyy toteamaan, että on kysyttävä työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä, keille kutsut ovat lähteneet, koska hänen asiansa ei ole kutsuja lähettää.

– Ei mitään ongelmaa ole olla kutsumatta ketään, Lindström sanoo.

Ministeriön viestinnän mukaan kutsut menivät vain median edustajille.

”Lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä.”

Koskinen antaa myös kiitosta: Lindströmin tänään esittelemässä lakiesityksessä nollasopimuksen pelisäännöistä on myös hyviä asioita. Esimerkiksi oikeus sairausajan palkkaan kirjataan lakiin ja karensseihin tulee helpotuksia.

Lisäksi työtä ei ole pakko tehdä enempää kuin työvuoroluetteloon on merkattu. Tämä helpottaa Koskisen mukaan muun muassa niitä, jotka tekevät useampaa kuin yhtä työtä.

– Sehän hankaloituu, jos tulee lisätyötunteja yllättäen toiselle työantajalle. Toki saa lisätunteja laittaa, jos työntekijä siihen suostuu, vaikka niitä ei olisikaan merkattu työvuoroluetteloon.

Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi enää tehdä työnantajan aloitteesta, jos työnantajalla on kiinteä työvoimatarve.

– Nollatyöntekijät ovat usein nuoria, kouluttamattomia, maahanmuuttajataustaisia ja järjestäytymättömiä. Jos heidän pitää itse vaatimalla vaatia neuvotteluja, se ei ihan välttämättä kaikkialla toimi. Toki se voi toimia niillä hyvillä työpaikoilla. Jos väen vänkään haluat neuvotteluja käydä ja työnantaja ei halua, lopputulos voi olla, että sinulle ei tule enää tunteja. Se voi olla siinä, Koskinen huomauttaa.

”Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen.”

Työntekijän aloitteesta nollatuntisopimuksen voi siis kuitenkin yhä tehdä, myös vaikka olisi kiinteä työvoimatarve. Tämä voi Koskisen mukaan johtaa tilanteisiin, jossa työntekijän on käytännössä pyydettävä nollatuntisopimusta, mikäli ylipäänsä haluaa työpaikan saada.

Lisäksi Koskinen huomauttaa, että aika monella nollatyöntekijällä työaika pomppii melko lailla. Lakiesityksen mukaan nollatuntisopimusta ei voi tehdä, jos työaika on kiinteä.

– Työnantaja voi itse vaikuttaa siihen, onko se kiinteä vai ei. Siinä on pieni pelaamisen mahdollisuus työnantajapuolella edelleen, Koskinen sanoo.

Toisaalta jos työnantaja on hyvä, asiasta voidaan pystyä sopimaan työntekijää tyydyttävällä tavalla.

SAK on esittänyt, että työsopimuksessa pitäisi aina sopia sitovasti tuntimäärästä ja toteutunutta tuntimäärää olisi tarkasteltava säännöllisin väliajoin.

Lakiesityksessä työntekijän on itse pyydettävä työnantajalta neuvottelua tuntimäärän tarkastamiseksi. Eri asia on päästäänkö neuvottelussa molempia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen.

– Työajan vakiintumisen käsitteen saaminen lakiin olisi ollut käyttökelpoisin tapa ratkaista ongelma. Olisi otettu lakiin työnantajalle velvoite tarkastella työaikaa ja jos se vakiintuu tietyssä ajassa, olisi muutettu se työsuhteen ehdoksi, Koskinen sanoo.

Urpilainen herkistyi joulun alla muistelemaan menneitä: ”Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja…”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Jutta Urpilainen herkistyi hallituskautensa muistoista.

Kansanedustaja ja entinen valtiovarainministeri (2011-2014) muistelee lämmöllä VM:n blogissaan menneitä aikojaan valtiovarainministerinä. Demokraatti.fi nostaa esille blogista kohdan, joka saa Urpilaisen muistelemaan menneitä.

– Tuloerojen vaikutukset yhteiskunnassa ovat numeroja laajemmat. Keskinäinen solidaarisuus ja tunne yhteisestä yhteiskunnasta edellyttävät tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ahkeruus pitää palkita, mutta tuloeroja kasvattamalla ei tule horjuttaa haurasta keskinäistä luottamusta.

– Hallituskautemme lämpimimpiä päätösmuistoja liittyy juuri tuloerojen kaventamiseen. Tehtyjen veroratkaisujen ja sosiaaliturvapäätösten yhteisvaikutuksesta tuloerot hieman kaventuivat huolimatta julkisen sektorin leikkauksista. Pidän tätä saavutusta merkittävänä jopa kansainvälisesti tarkastellen.

– Tulkitsen koko ajan vahvistunutta keskustelua johtajien palkoista saman eetoksen synnyttämänä. Ministeriaikanani puututtiin myös palkitsemiseen. Samalta viivalta ponnistaen Suomesta on rakennettu menestystarina, ja sama resepti toimii myös tulevaisuudessa. Solidaarisuutta vastaan hankaavat myös veroparatiisit, joiden vastaisessa toiminnassa olimme kansainvälisessä eturintamassa ja joiden toimintaan on edelleen puututtava.

– Itselleni oli tärkeää, että valtiovarainministeriössä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen nähtiin kannattavana investointina. Esimerkiksi nuorisotakuun toimeenpanoon ryhdyttiin tosissaan, ja ajatusta edistettiin myös Euroopan unionissa ja Maailmanpankissa.

– Yksi harvoista ministeriaikanani teettämistä asiantuntijaselvityksistä liittyi juuri siihen, kuinka ennaltaehkäisevät investoinnit lapsiperheiden ja nuorten palveluihin tulisi nähdä osana julkisen talouden kestävyysvajeen ratkaisua eikä sitä haittaavana kustannuseränä. Tämän ajattelun soisi vahvistuvan yhteiskunnassamme, minkä vuoksi satsausten vaikuttavuuden tutkimustakin olisi syytä lisätä, Urpilainen kirjoittaa.

 

 

RKP:n ex-puheenjohtaja palaa parrasvaloihin – seuraa Jorma Ollilaa

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan hallitus saa uuden puheenjohtajan Carl Haglundista (38). Hän seuraa tehtävässä hallituksia yli 12 vuotta johtanutta Nokian maailmanmaineeseen aikoinaan nostanutta Jorma Ollilaa (67).

– Katson, että nyt on hyvä hetki siirtää puheenjohtajuus eteenpäin. Etla ja Eva ovat vakiinnuttaneet asemansa ja rahoituspohjansa, Ollila perustelee.

Haglund muistetaan politiikasta. Hän toimi muun muassa RKP:n puheenjohtajana vuosina 2012–2016, puolustusministerinä 2012–2015 ja europarlamentaarikkona 2009–2012.

Kauppatieteiden maisteri Haglund on poliitikkouransa jälkeen toiminut energiayhtiö Sunshine Kaidin varatoimitusjohtajana.

Haglund kertoo ottavansa tehtävän vastaan motivoituneena.

– Etlalla ja Evalla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli. Laadukkaalla taloudellisella tutkimuksella ja analyysillä luodaan pohjaa yhteiskunnalliselle keskustelulle. Hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen edellyttää syvällistä ymmärrystä talouden rakenteista ja kehityksestä. Tässä Etla ja Eva ovat keskeisiä toimijoita, Haglund kiittelee.

Etlan ja Evan kannatusyhdistykset päättivät torstaina vahvistaa myös jäsenpohjaansa ja valita samalla kannatusyhdistysten hallituksiin uusia nimiä. Nykyisten TT-säätiön ja Elinkeinoelämän keskusliiton lisäksi myös Finanssiala, Kaupan liitto sekä Teknologiateollisuus liittyvät jäseniksi.

Kannatusyhdistysten hallituksissa jatkavat Timo Ahopelto, Bengt Holmström, Satu Huber, Kari Jordan, Matti Kähkönen, Veli-Matti Mattila, Leena Mörttinen ja Björn Wahlroos. Uutena hallitukseen valittiin Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen.