Deutsche Bank ei päässyt sopuun miljardeista USA:n kanssa

Kuva: afp/daniel roland
Deutsche Bank horjuu entistä pahemmin.

Saksalainen Deutsche Bank ei ole päässyt sopuun Yhdysvaltain oikeusministeriön kanssa miljardikorvausten sovittelussa, kertoo saksalaislehti Bild uutistoimisto Bloombergin mukaan.
Deutsche Bankin toimitusjohtaja John Cryan on yrittänyt neuvotella Washingtonissa pidetyssä kokouksessa miljardien eurojen maksuista.

Yhdysvaltain viranomaiset ilmoittivat syyskuussa hakevansa Deutsche Bankilta 12,5 miljardin euron korvauksia pankin finanssikriisiä edeltäneistä asuntolainajärjestelyistä.

Sekä Deutsche Bankin tiedottaja että Yhdysvaltojen oikeusministeriön tiedottaja kieltäytyivät kommentoimasta neuvotteluita Bildille.

Aiemmin markkinoilla huhuttiin, että sopu Yhdysvaltojen ja pankin välillä oli lähellä.

 

 

Timo Ritakallio Ilmarisesta OP:n Reijo Karhisen seuraajaksi 

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
OP ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle.

OP Ryhmän pääjohtaja Reijo Karhinen jää eläkkeelle tammikuussa täyttäessään 63 vuotta. Hallintoneuvosto on nimittänyt Karhisen seuraajaksi Timo Ritakallion, joka toimii nyt eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtajana. Ritakallio aloittaa tehtävässään maaliskuussa.
Karhiselle kertyi pääjohtajan tehtävässä yli kymmenen vuoden ura, sillä hän aloitti OP Ryhmän johdossa jo vuonna 2007. Hän on tehnyt koko uransa ryhmän palveluksessa.

Ritakallio, 55, työskenteli pitkään OP Ryhmässä ennen siirtymistään Ilmariseen. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri, MBA ja tekniikan tohtori. Hänestä tulee samalla myös OP Yrityspankin hallituksen puheenjohtaja.

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio valittiin Op ryhmän pääjohtajaksi. (Lehtikuva / Vesa Moilanen.)

– Uuden pääjohtajan valinnassa korostuivat Ritakallion strateginen ajattelu, johtamisominaisuudet ja laajat verkostot sekä hänen mittava kokemuksensa OP Ryhmästä. Ilmarisessa hankittu toimitusjohtajakokemus erityisesti varallisuudenhoidosta, kansainvälisestä rahoituksesta ja kotimaisesta yrityselämästä sekä yritysten uudistumisprosesseista on eduksi, kun viemme OP Ryhmää 2020-luvulle. Olen erittäin luottavainen siitä, että Karhisen 10-vuotiskauden aikana rakennettu menestys ja uudistuminen jatkuvat myös uuden pääjohtajan alaisuudessa, kehui hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen.
Ritakallio ilmoitti ottavansa tehtävän innostuneena vastaan.

– OP Ryhmä on menestynyt viime vuosina erinomaisesti ja on vahvassa taloudellisessa kunnossa. Finanssiala elää suurta murrosta ja OP Ryhmä on muuttumassa strategiansa myötä entistä monialaisemmaksi toimijaksi. Otan pääjohtajan tehtävän vastaan innostuneena ja samalla nöyränä tunnistaen ne haasteet, joita tulemme yhdessä henkilöstön kanssa kohtaamaan tulevina vuosina, Ritakallio sanoi.

Karhisen eläköitymisen ja Ritakallion aloittamisen väliin jäävän ajan pääjohtajan tehtävää hoitaa johtokunnan varapuheenjohtaja Tony Vepsäläinen.

 

Fortum vahvisti pitkään velloneet huhut: Tavoittelee merkittävää miljardihaukkausta energiajätissä

Sähköverkkokauppojen jäljiltä tanakan kassan päällä istuva Fortum vahvisti tänään tavoittelevansa merkittävää omistusosuutta energiajätti Uniperissa. Fortum kertoi käyvänsä E.ON:n kanssa pitkälle edenneitä keskusteluita liittyen E.ON:n vajaan puolikkaan omistusosuuteen saksalaisessa, kansainvälisesti toimivassa energiayhtiössä Uniperissa.
Evli-pankin analyytikon Markku Järvisen mukaan kauppa olisi toteutuessaan myönteinen askel Fortumille.

– Fortum myi verkot sijoittaakseen sähköntuotantoon. Tarkoituksena on ollut ostaa sähköntuotantoa halvemmilla arvostustasoilla kuin verkot myyntiin ja se toteutuisi tässä, Järvinen sanoo STT:lle.

Fortumin mukaan Saksan viranomaiset käsittelevät parhaillaan mahdolliseen järjestelyyn liittyviä E.ON:ia koskevia kysymyksiä. Fortumin mukaan ei ole varmuutta, johtavatko keskustelut sopimukseen.

Mikäli Fortum pääsee sopimukseen E.ON:n kanssa, Fortum tekee Saksan lain mukaisesti ostotarjouksen kaikille Uniperin osakkeenomistajille.

Fortumin tämänhetkisen näkemyksen mukaan kokonaisarvo, jonka Uniperin osakkeenomistajat ostotarjouksessa saisivat, olisi 22 euroa osaketta kohden, jos Fortum päätyisi tarjouksen tekemään. Tarjouksen toteutumiselle ei olisi vähimmäishyväksymisrajaa.
Järvisen mukaan Fortumille on olennaista saada yhtiö hallintaansa, täyttä omistusta yhtiöstä siihen ei tarvita.

– Yli 50 prosentin omistusosuuden saaminen on oleellista, sen jälkeen voi konsolidoida yhtiön ja toimia sen suhteen järkevämmin, Järvinen sanoo.

Ostos olisi Fortumille erittäin tuhti

Mahdollisessa tarjouksessa E.ON:n 46,65 %:n omistusosuuden arvo olisi 3,76 miljardia euroa ja Uniperin koko osakekannan arvo 8,05 miljardia euroa. Järvinen laskee Uniperin nettovelan olevan noin miljardin luokkaa, joten kokonaisuudessaan voitaisiin puhua jopa yhdeksän miljardin euron ostoksesta.

Kyseessä olisi puoliksi Suomen valtion omistamalle pörssiyhtiö Fortumille erittäin tuhdista ostoksesta. Järvinen kuitenkin muistuttaa, että Uniper on selvää tulosta tekevä yhtiö.

– Ei tätä Fortum puhtaasti kassasta pystyisi rahoittamaan, mutta uskon että rahoitusta löytyisi tähän, Järvinen sanoo.

Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmark sanoo tiedotteessa, että tarjous olisi Uniperin osakkeenomistajille houkutteleva mahdollisuus varmistaa sijoituksensa kokonaisarvo. Hänen mukaansa Uniperin osakkeenomistajat voisivat realisoida osakkeen merkittävän arvonnousun, joka suurelta osin perustuu viime kuukausien pitkittyneisiin markkinaspekulaatioihin.
Neuvotteluista on huhuttu pitkään. Toukokuussa uutistoimisto Bloomberg kertoi, että Fortum neuvottelee 47 prosentin osuuden ostamisesta Uniperista. Tänään Fortum kommentoi neuvotteluja Bloombergin aiemmin päivällä julkaiseman artikkelin jälkeen.

Uniper on energiayhtiö, joka toimii Euroopassa, Venäjällä ja lukuisilla muilla markkina-alueilla ympäri maailman. Yhtiö työllistää yli 13 000 henkeä. Uniperin voimalaitokset sijaitsevat Euroopassa ja Venäjällä, ja niiden sähköntuotantokapasiteetti on yhteensä noin 40 gigawattia.

Olli Kuivaniemi, STT

 

PT: Pienituloisten perheiden ostovoima heikkenemässä

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) on julkaissut uudet laskelmat muodostamiensa 7 esimerkkiperheen ostovoiman kehityksestä vuosina 2011–2016.

PT:n mukaan työssäkäyvien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut niukkaa eikä tähän ole tulossa merkittävää muutosta vuosina 2017 ja 2018.

Poikkeuksena palkansaajaperheissä on ollut yksinhuoltajaperhe, jonka ostovoima on kasvanut nousseiden asumistukien seurauksena.

Etuustuloja ja tulonsiirtoja saavien esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys on ollut aiempina vuosina muita parempaa, mutta kehitys on kääntynyt nykyisen vaalikauden aikana heidän kannaltaan huonompaan suuntaan. Heidän käytettävissä olevat reaalitulonsa jopa laskevat ennustevuosina.

Omistusasujat taasen ovat hyötyneet vuokra-asujiin nähden matalammasta inflaatiosta.

Yhteensä aikavälillä 2011–2018 käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat eniten yksinhuoltajaperheellä, lähes 12 prosenttia, ja vähiten muilla palkansaajaperheillä 1–3 prosenttia.

Vuosina 2017–2018 ostovoima kasvaa eniten hyvätuloisella pariskunnalla. Heikointa ostovoiman kehitys ennustevuosina on ansiosidonnaisella työttömyysturvalla olevalla työttömällä.

 

Uhkakuvat ennemmin ulkoa kuin sisältä.

PT ennustaa tänä vuonna Suomeen voimakasta vientivetoista kasvua, joka loivenee hieman ensi vuonna. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

PT:n tällä vuodelle tarjoama lukema on suurin eri tutkimuslaitoksen ennusteista.

PT:n ennustepäällikön Ilkka Kieman mukaan kasvua voi jatkua pidempäänkin. Hän totesi tiedotustilaisuudessa, että ensisijaiset uhkat hyvälle kehitykselle tulevat Suomen ulkopuolelta. Hän mainitsi tällaisina uhkina geopoliittisen kriisin tai euron voimakkaan kasvun.

Suomen suhdannekäänteen ensisijainen syy on Kieman mukaan alakohtaisista erillistekijöissä. Hän mainitsi esimerkkinä Valmet Automotiven autotehdaan odottamaton menestyksen, aiemmin kriisiytyneen telakkateollisuuden toipumisen ja sekä Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyminen.

– Selitys on siis ensisijaisesti toimialakohtaisissa erityistekijöissä, jotka aikaisemmin toimivat Suomen kansantaloutta vastaan, nyt pikemminkin sen puolesta.

Veroalennusten sijaan panostuksia tutkimukseen.

PT suosittelee julkisten koulutusmenojen lisäämistä sekä tutkimukseen ja kehitykseen panostamista, sen sijaan, että kaikki syntynyt talouden liikkumavara käytetään veroasteen laskuun.

– Kun esitämme satsauksia koulutukseen ja T & K:hon pikemminkin kuin paukkujen käyttämistä verojen alennukseen, ajatuksena on luovan uudistuksen edistäminen. Katsotaan siis, mikä on parempi kansantaloudelle vähän pidemmässä juoksussa, Palkaansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas toteaa.

PT on huolissaan ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Muuntokoulutus puolestaan onnistuu vain, mikäli oppimisen perusteet ovat kunnossa. Myös ulkomaalaisten tutkinto-osaajien hyödyntämisessä olisi PT:n mukaan yrityksissä tehtävää.

Kasvu voi jopa ylittää 3,6%:a.

Tällä hetkellä perinteinen teollisuusvienti ja tavaravienti vetää paremmin kuin palveluvienti. Ilkka Kieman mukaan on myös perusteita odottaa kasvua palveluvientiin. Tilastotiede tavoittaa vasta viiveellä palveluviennin muutokset.

Kieman mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kasvu voi nousta jopa korkeammaksi kuin PT nyt ennustaa.

– Ennusteessa on se positiivinen riski, että palveluviennistä voi tulla vielä lisää kasvua.

PT odottaa työmarkkinaratkaisusta maltillista. Ilkka Kieman mukaan se näyttää todennäköiseltä.

– Suomalaisiin on rummutettu kriisitietoisuutta aika pitkään.

– Mitä tulee palkkaratkaisujen tilanteeseen, sitähän emme tiedä. Meillä on ollut teknis-luonteinen oletus laskelmissa, ankkuri. Se on ollut se, että että palkansaajien netto-reaaliansiot pysyvät paikallaan.

PT:n esimerkkiperheet ja tulojen kehitys:

– Hyvätuloisella pariskunnalla (vuoden 2017 kuukausipalkat 7 056 ja 5 667 euroa) käytettävissä olevien tulojen kasvu on aiempia vuosia parempaa vuosina 2017–2018. Esimerkkiperheistä sen ostovoima paranee eniten tänä vuonna.

– Toimihenkilöperheen (3 863 ja 3 062 euroa) ostovoima kärsii julkisen sektorin lomarahaleikkauksista, sillä toinen perheen palkansaajista työskentelee julkisella sektorilla. Toisaalta perhe on hyötynyt matalista koroista ja asuntovelkaisena kotitaloutena se onkin kohdannut muita perheitä matalamman inflaation viime vuosina.

– Työntekijäperheen (2 450 ja 2 349 euroa) nimelliset tulot kasvavat tänä vuonna toimihenkilöperhettä enemmän, koska perheen molemmat palkansaajat ovat yksityisellä sektorilla. Vuokrien nousu kuitenkin syö ostovoimaa verrattuna omistusasujiin.

– Yksinhuoltajaperheen (2 078 euroa) ostovoiman kehitys on ollut hyvin nousujohteista aiempina vuosina tulonsiirtojen ansiosta. Ennustevuosina perheen saamat tulonsiirrot kuitenkin leikkaantuvat eikä ansiokehitys riitä kasvattamaan ostovoimaa vaan se alenee.

– Työmarkkinatuella olevan työttömän ostovoima laskee vuosina 2017–2018. Leikkaus työttömyyspäivärahaan Esimerkkiperheiden ostovoiman kehitys jatkuu heikkona tarkoittaa, että työmarkkinatuella oleva esimerkkihenkilö tippuu toimeentulotuen varaan.

– Ansiosidonnaisella päivärahalla (entinen kuukausipalkka 2 989 euroa) elävän työttömän ostovoiman kehitys on ennustevuosina kaikkein heikointa. Vaikka nimellinen kehitys onkin positiivista, seuraa muita perheitä korkeammasta inflaatiosta, että ostovoima heikkenee.

– Eläkeläispariskunnan (2 066 euroa ja kansaneläke) ostovoima heikkenee ennustevuosina. Nimellistulojen kehitystä jarruttaa tänä vuonna kansaneläkkeeseen tehty leikkaus. Ensi vuonna takuueläkkeeseen tulee korotus, mutta työeläkeindeksi kasvaa hitaasti.

STTK: Työaikalakiesityksen lykkääminen heikentää sopimisen ilmapiiriä

STTK:n hallitus lähettää tiukat terveiset maan hallitukselle päätöksestä siirtää esitys uudesta työaikalaista ensi kevääseen.

– Lain lykkääminen sotkee ikävällä tavalla käynnissä olevia työmarkkinaneuvotteluita. Liittojen pitäisi syksyn aikana solmia työ- ja virkaehtosopimuksia vailla käsitystä siitä, missä muodossa riitaisa työaikalakiesitys lopulta etenee eduskunnan käsittelyyn. Tämä heikentää sopimisen ilmapiiriä, puheenjohtaja Antti Palola toteaa.

STTK painottaa, että liittojen on voitava luottaa siihen, että uusi työaikalakiesitys on tasapainoinen kokonaisuus.

– Nyt tätä luottamusta ei ole, kun keskeiset työaikalain sisällöt ovat avoimia, Palola korostaa.

STTK:n hallitus ei näe perusteita lakivalmistelun lykkäämiselle ja maan hallituksen olisikin pitänyt tehdä keskeiset linjaukset jo nyt.

– Pahimmassa tapauksessa tässä synnytetään uutta riitaa työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen välille, Palola pohtii.

Esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

 STTK korostaa uuden työaikalain tarvetta.

– Laki tarvitaan vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeita, mutta sen on oltava tasapainoinen kokonaisuus niin työntekijöiden kuin työnantajienkin kannalta. Lähtökohta on jatkossakin oltava työntekijän työaikasuojelu. Nyt siitä ei ole varmuutta, sillä esitys on soveltamisalaltaan tulkinnanvarainen ja epäselvä.

PT nosti reilusti arviotaan: Talous kasvaa tänä vuonna 3,6 prosenttia

Kuva: Thinkstock

Palkansaajien tutkimuslaitos nostaa reippaasti arviotaan Suomen talouskasvusta. Talous kasvaa tutkimuslaitoksen mukaan tänä vuonna 3,6 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.

Viime vuonna Suomen talous kasvoi 1,9 prosenttia.

Tutkimuslaitos nosti tämän vuoden kasvuennustetta viimekeväisestä 1,7 prosenttiyksikköä ja ensi vuoden ennustetta 0,8 prosenttiyksikköä.

Tutkimuslaitos arvioi Suomen viennin kasvavan tänä vuonna 9,0 prosenttia ja ensi vuonna 6,0 prosenttia.

Työttömyysaste taas putoaa tutkimuslaitoksen arvion mukaan tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna 8,3 prosenttiin. Viime vuonna Suomen työttömyysaste oli 8,8 prosenttia.

Työllisyysaste nousee talousennusteen mukaan tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,8 prosenttiin.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoitteena on ollut nostaa työllisyysaste hallituskaudellaan 72 prosenttiin.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan Suomen talouden myönteistä käännettä selittää osaltaan talouskasvun kiihtyminen euroalueella ja Yhdysvalloissa sekä talouden kääntyminen kasvuun myös Venäjällä.