Turva – Hymy

Diabeetikot ihmettelivät hallituksen korvausleikkauksia Keskustorillla

Ehdokas Jyri Keränen ( päällään vaalea takki) oli huolissaan erityisesti lääkekorvausten leikkauksista. Lisäksi hän halusi kotihoidon kuntoon.

Uuden vuoden toinen päivä raotteli silmiään toki pimeyden vielä peittäessä valkoiseksi sataneen maan. Jo kymmenen jälkeen aamulla vuoden ensimmäisen Keskustorilla pidettävän maanantaitorin kahviteltat alkoivat vetää kuitenkin puoleensä ihmisiä. Ja nimenomaan vaaliteltat.

Sosialidemokraattien aamukahvien vetonaulana olivat pikkupakkasessa lämmittävän kahvin lisäksi ehdottomasti Pirkanmanaan omat demarikansanedustajat. Heidän ympärillään riitti kuhinaa, joka ehkä hetkeksi hiljeni heidän kiirehtiessään muille vaaliareenoille.

Mutta puhuttavaa toki riitti koko päiväksi. Ja kahviakin ihmiset hörppäsivät mieluummin satoja kuin kymmeniä kupillisia. Joku, ehkä uuden vuoden raskaista syömisistä ja juomisista johtuen, toki kaipaili myös teetä. Enkä ensi kerralla sitä saa? Tai ainakin laihempaa kahvia.

Kun nuoremmat ahersivat työpaikoillaan ja oppilaitoksillaan, kahvittelijoista ison osan muodostivat luonnollisesti eläkeläiset. Heidän murheensakaan eivät hallituksen leikkausten jatkuessa olleet suuresti muuttuneet. Sitä paitsi pienillä eläkkeillä arkipäiväänsä elävät seniorikansalaiset luottavat SDP:een. Siihen luottamukseen puolue on vaaliteemoillaan luvannut vastata – muitakaan unohtamatta.

Diabeetikot pahoillaan

Totta kai kaikki leikkaukset, joilla hallitus poimii sentitkin etenkin pienituloisten ihmisten taskuista, sapettivat ainakin SDP:n vaalikahveilla. Esille nousivat etenkin diabeetikkojen tarvitsemien lääkkeiden Kela-korvausten pienentäminen. Ja pohjallahan on samalla tavalla kuin viime vuonnakin heti alkuvuodesta kaikista reseptilääkkeistä perittävä 50 euron omavastuu.

Lohtuna pidettiin toki sitä, että insuliini korvataan jatkossakin kokonaisuudessaan. Diabeetikoille on kuitenkin viime vuosina kehitetty paljon uusia lääkkeitä, joista potilaan maksuosuus putosi uuden vuoden myötä 65 prosenttiin.

Eräs torilla poikennut diabeetikko oli jokin aika sitten saanut käyttöönsä pienellä omalla osuudella varsin uuden Liraglutidi -nimistä lääkeainetta sisältävän Victoza -lääkkeen. Pistettävä lääke hillitsi verensokerin nousua, mutta edesauttoi myös ylipainosta pääsemistä. Sehän tiedetään, että painonpudotus on diabeetikoille hyväksi. Monet ovat kokeneet taas insuliinin lihottavan. Sitä mieltä on useampi lääkärikin.

Kun ennen 100 prosenttisesti korvattava Victoza lääke korvataan jatkossa 65 -prosenttisesti, se merkitsee kolmen kuukauden lääkeannoksena 160 euron lisämenoa lääkettä käyttäville tai paluuta insuliinin.

Päälle tulevat lisäksi diabeteksen hoidossa käytettyjen tablettien omavastuuosuuden kasvu. Viime aikoina on kehitetty monia tehokkaita tablettejakin, jotka tosin ovat vielä kalliita. Moni kakkostyypin diabeetikko saa kaivella lompakostaan hyvinkin sata euroa kuukaudessa enemmän diabeteslääkkeisiinsä kuin aikaisemmin. Monen eläkeläisen rahapussissa se näkyy. Pahimmassa tapauksessa heidän terveydessään, laitoshoidon lisääntymisenä ja – kasvavina kutannuksina.

Ja ne eläkkeetkin

Kyllä vain se taitettu indeksi tuomittiin Keskustorillakin. Moni eläkeläinen oli sitä mieltä, että eläkkeiden suuruutta määriteltäessä tulisi lisätä enemmän painoa palkkojen kuin kuluttajahintojen kehitykselle.

Kuriin olisi laitettava myös harmaan talouden harrastajat. Kaikki olisi verolle pantava.

Ihmisten kanssa aamusta vilkkaasti keskustellut kunnallisvaaliehdokas Jyri Keränen kertoi, että Ratikkakin vielä puhutti. Toki ihmiset olivat usein sitä mieltä, että kun päätös rakentamisesta on tehty, niin sen kanssa eletään.

Lielahdessa asustavat ehdokkaat pohtivat kuitenkin Ratikan reitin vetämistä Pyynikintorilta eteenpäin. Jos linjaus tehdään Hiedanrannan kautta, vanha perinteinen Lielahden liikekeskus uhkaa heidän mielestään jäädä syrjään ratikkareitistä. Siis Lielahdenkatua pitkin ratikan heidän mielestään mennä pitäisi.

Sotekin sai osansa

Torilla ihmeteltiin tietysti myös Sotea. Sitä kun ei ole oikein selkeästi selitetty missään. Se tiedetään, että Sote-uudistukseen kytketty maakuntauudistus tuo kolmannen hallintoportaan. Jo se lisää koko uudistuksen kustannuksia, vaikka säästöistä onkin puhuttu.

Valtuustoon pyrkivät demariehdokkaat olivat yksimielisiä siitä, että uudistus olisi pitänyt toteuttaa demarien kaavailujen mukaan: Eli vähitellen eikä kertarysäyksellä.

Keskustelua aiheesta

VOS-työryhmän rahoitusleikkuri osuu vain Tampereen Työväen Teatteriin

Kuva: Ismo Alhoniemi
Kulttuurin valtionosuustyöryhmän mielestä Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa.

Kulttuurin valtionosuustyöryhmä esittää opetusministeriölle, että Tampereen Työväen Teatterin kansallisnäyttämön asema tulisi poistaa. Tämä tarkoittaisi kahden miljoonan euron leikkausta teatterin budjettiin. Muiden kansallisnäyttämön asemassa olevien teattereiden asemaan tai rahoitukseen ei esityksessä puututa.

– Onko tarkoitus, että teatteripääkaupunki Tampere ja TTT toimivat VOS-uudistuksen ainoina rahoittajina? Ehdotus pudottaisi tamperelaisen puheteatterin rahoitusta kaikkiaan 24 prosenttia. TTT:lle se tarkoittaa 20 prosentin leikkausta koko vuosibudjettiin. Ehdotus vaarantaa TTT:n toiminnan, erityisesti Suuren näyttämön osalta, ja Tampereen aseman maamme teatteripääkaupunkina, teatterinjohtaja Maarit Pyökäri hämmästelee esitystä TTT:n asiaa koskevassa tiedotteessa.

TTT on Suomen kolmanneksi suurin teatteri ja suurin teatteri pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Ehdotuksessa puututaan erityisesti maakuntien esittävän taiteen mahdollisuuksiin.

– Ehdotus on aluepoliittinen katastrofi ja ristiriidassa työryhmän omien periaatteiden kanssa. Työryhmän yksi teeseistä oli nimenomaan taiteen alueellinen saavutettavuus. Miten tämä toteutuu, jos leikkaukset kohdistuvat siihen ainoaan kansallisnäyttämöön, joka toimii pääkaupunkiseudun ulkopuolella, Pyökäri kysyy.

Ehdotus ei ole yksimielinen

Pyökari muistuttaa, että työryhmän ehdotus ei ollut yksimielinen ja leikkauksen vaikutukset näyttävät jääneen kokonaan selvittämättä. Asian jatkovalmistelussa tulisi perehtyä tarkemmin teatterin toimintaan ja sen tehokkuuteen.

– Olemme valtion erityistukea nauttivista kansallisnäyttämöistä kustannustehokkain. TTT:n pääsylippua tuettiin vuonna 2016 noin 54 eurolla, kun vastaava luku oli Kansallisteatterissa 60 euroa, Svenska Teaternissa 123 euroa ja Kansallisoopperassa 184 euroa.

Tampereen Työväen Teatteria voi pitää Pirkanmaan suurimpana kulttuurilaitoksena. Katsojia teatterissa on vuosittain noin 145 000. Teatteri tuottaa matkailutuloa Tampereelle noin 3-4 miljoonaa. Se on myös huomattava työllistäjä. Teatterissa työskentelee vuosittain liki 400 työntekijää. Teatterilla on myös erittäin laaja yhteistyöverkosto.

Keskustelua aiheesta

Hämeensillan remontin ajaksi rakennetaan puinen kevyen liikenteen silta Tammerkosken yli

Kuva: Thinkstock
Hämeensillan uudistaminen aloitetaan 5. helmikuuta. Valmistelevat työt ovat jo käynnissä. Sillan patsaat on viety varastoon ja kunnostettaviksi.

Huonokuntoiseksi todettu, vuonna 1929 valmistunut Tampereen Hämeensilta rakennetaan uudelleen alkuperäiseen historialliseen asuunsa. Tammerkosken yli Hämeensillan eteläpuolelle rakennetaan remontin aikaisen kulkemisen helpottamiseksi katettu, puinen kevyen liikenteen silta.

Tilapäinen silta rakennetaan maaliskuussa Värjärinkujan kohdalta Verkarannan taidetalon kulmalle. Silta on noin 110 metriä pitkä, ja sen käytössä oleva leveys on noin neljä metriä. Varasilta saadaan käyttöön huhtikuussa. Kun nykyistä siltaa rakennettiin 1920-luvulla, silloinkin käytettiin varasiltaa.

Hämeensilta uusitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa puretaan ja rakennetaan sillan eteläinen puoli, ja liikenne siirretään kokonaisuudessaan sillan pohjoispuolelle. Toisessa vaiheessa tämän vuoden lopulla työn alle otetaan pohjoinen puoli ja liikenne siirretään eteläpuolella. Työn aikana silta on joukkoliikenteen käytössä. Kevyt liikenne pääsee siltaa pitkin kavennetuilla väylillä. Yksityisautoilua ei sallita.

Sillan kunto tutkittiin vuonna 2015

Hämeensilta tutkittiin perusteellisesti vuonna 2015.  Silloin varmistui, että lähes 90-vuotias silta alkaa olla käyttöikänsä päässä. Pienemmän korjaustyön jälkeen siltaa olisi pitänyt remontoida jälleen uudelleen noin 20 vuoden päästä. Muun muassa tulevan raitiotien takia päädyttiin uuden sillan rakentamiseen. Uusimisen jälkeen sillalle on laskettu käyttöikää sata vuotta.

Hämeensilta puretaan yksi puoli kerrallaan kivi kiveltä.  Kiviverhoilu otetaan talteen ja tuodaan takaisin sitten, kun siltarakenteet ovat valmiit. Samaan tapaan on uusittu aiemmin muun muassa Tammerkosken tukimuureja. Sillan alapuolelle rakennetaan työtaso.

Nykyinen Hämeensilta on rakennettu vuosina 1928 – 29, jolloin aiempi silta purettiin ja työn ajaksi rakennettiin väliaikainen silta. Hämeensillan rakenteet ovat terästä ja betonia. Silta on 29 metriä leveä ja 68 metriä pitkä.

Siltaurakka alkaa helmikuussa

Varsinainen siltaurakka alkaa viikolla kuusi eli 5. helmikuuta. Ensimmäinen vaihe valmistuu joulukuussa 2018 ja toinen vaihe lokakuun 2019 lopussa. Tämän jälkeen sillalla alkaa raitiotien sekä pintarakenteiden tekeminen.

Valmistelevat työt alkoivat Verkarannan puistossa jo maanantaina 15. tammikuuta työmaa-alueen aitaamisella. Kosken itärannan kevyen liikenteen alikulku ja rannan reitti suljettiin. Sillan patsaat lähtivät evakkoon ja huollettaviksi viime vuoden lokakuussa.

Hämeensillan uusimisen urakkahinta on 4,3 miljoonaa euroa. Sillan länsipuolelle rakennetaan uusi kevyen liikenteen alikulkuyhteys –  nimeltään Tempon tunneli. Uusi silta on aikaisempaa kantavampi. Väliaikainen kevyen liikenteen silta maksaa 250 000 euroa.

Pääurakoitsijana on Lemminkäinen Infra Oy.

Keskustelua aiheesta

Kaupunginhallitus hyväksyi Tampereen asemanseudun jatkosuunnittelun periaatteet

Kuva: Tampereen kaupunki
Tuleva ratikka kulkee läpi asemakeskuksen ja asemanseudun.

Tampereen kaupunginhallitus hyväksyi maanantaina asemanseudun kehittämisen linjaukset. Asemanseutu on Tampereen keskustan kehittämisen kannalta tärkein alue.

Asemanseutu muodostuu kolmesta osasta eli Kannen ja Areenan alueesta, Ratapihankadun pohjoisosasta sekä Asemakeskuksesta. Kannen ja Areenan alueelle rakennetaan 50 000 kerrosneliömetrin suuruinen monitoimiareena noin 13 000 katsojalle. Lisäksi kannelle tulee 70 000 kerrosneliötä toimisto-, liike-, hotelli- ja asuintilaa – 2000 työpaikkaa ja 700 asukasta.

Ratapihankadun pohjoisosaan rakennetaan 40 000 kerrosneliötä toimisto-, liike- ja asuintilaa. Niiden suojiin mahtuu 1 000 työpaikka ja 200 asukasta.

Asemakeskuksen ensimmäisten osien laajuudeksi tavoitellaan noin 200 000 kerrosneliötä. Tällöin alueelle voidaan rakentaa tilat 3 000 työpaikalle ja 2 500 asukkaalle sekä liikenne- ja palvelukeskus. Näiden alueiden osin ratapihan päälle ulottuva rakentaminen synnyttää kansikaupungin, joka yhdistää radan itä- ja länsipuoliset kaupunginosat.

Kaupungin ja valtion yhteinen hanke

Asemakeskus on valtakunnallinen liikennejärjestelmien kehittämishanke ja keskustan merkittävin kaupunkikehityshanke. Keskus palvelee kaikkia liikennemuotoja, ja se on useimpien kaupungissa ja kaupunkiseudulla tehtävien matkojen solmukohta.

Tampereen kaupunkiseudun ja valtion välisessä MAL- 2013-2015 aiesopimuksessa todetaan, että Tampereen rautatieaseman aluekokonaisuudesta muodostetaan valtion ja Tampereen kaupungin välinen yhteissuunnittelualue ja hanke. Vuosien 2016-2019 aiesopimuksen mukaan Tampereen kaupunki ja valtio kehittävät Tampereen asemakeskusta Suomen kasvukäytäväkeskuksena ja valtakunnallisena solmukohtana.

Asemakeskushankkeen johtoryhmään kuuluvat liikenne- ja viestintäministeriön, liikenneviraston, VR Yhtymä Oy:n, Senaatti-kiinteistöjen ja Tampereen kaupungin edustajat. Alueen suunnittelusta järjestettiin kilpailu vuonna 2014. Yleissuunnitelman pohjaratkaisun valinnan jälkeen ryhdyttiin valmistelemaan yleissuunnittelun käynnistämistä.

Hankkeen toteuttamiseksi tarvitaan myös maanalainen asemakaava Asemakeskuksen huolto- ja pysäköintiratkaisuja varten. Sen viitesuunnitelmaksi tehdään parhaillaan P-Hämpin laajennuksen yleissuunnitelmaa Finnpark Oy:n ja kaupungin yhteistyönä.

Alueen asemakaavoituksen ohjeena noudatetaan Pirkanmaan maakuntakaavaa ja Tampereen keskustan strategista osayleiskaavaa.

Keskustelua aiheesta

Tampere Areenan rakentaminen täyteen vauhtiin – valmis vuoden 2021 syksyllä

Kuva: Tampereen kaupunki/Lentokuva Vallas Oy
Kansi ja areena -hanke pyritään saamaan valmiiksi kokonaisuudessaan vuonna 2024.

Pormestari Lauri Lylyn mukaan Tampereen tapahtumatarjonta ja näkyvyys monipuolistuu kansainvälisestikin monitoimiareenan myötä.

– Nyt päästään konkreettiseen rakentamiseen, ja se on erinomainen uutinen. Tampere Areenasta kaupunki saa yhden ison vetovoimatekijäin lisää.

Tampereen kaupunginhallitus sai maanantaina tiedokseen Kansi ja Areena -hankkeen tilannekatsauksen. Rakentamispäätös on tehty, ja Kansi ja Areena -hankkeen toteutus on varmistunut. Lokakuussa 2017 allekirjoitetun monitoimiareenan osakassopimuksen ehdot ovat täyttyneet, ja rakentaminen pääsee täyteen vauhtiin.

Eteläkannen rakentamisen valmistelevat työt Tampereen ratapihalla aloitettiin jo syksyllä 2017. Ensimmäisessä vaiheessa Sorin sillan eteläpuolelle rakennetaan yhteensä lähes 80 000 kerrosneliömetriä. Tämän vaiheen merkittävin rakennus on 13 000 katsojan monitoimiareena, joka valmistuu syksyllä 2021. Koko Kansi ja Areena -hanke on tavoitteena saada valmiiksi 2024.

Rahoitussopimus monitoimiareenan sijoittajien eli OP-ryhmän vakuutus- ja eläkeyhteisöjen, LähiTapiola-ryhmän, SRV:n sekä kaupungin muodostaman yhteisyrityksen sekä monitoimiareenan rahoittajien kanssa allekirjoitettiin 12. tammikuuta 2018. Monitoimiareenan rahoittajat ovat Nordea, OP Tampere, Handelsbanken ja LähiTapiola (Yritysrahoitus I Ky).

Tampereen kaupungin konsernijohtaja Juha Yli-Rajala on tyytyväinen, että Kansi ja Areena -hanke etenee suunnitellusti.

– Kymmenen vuoden työ on jo takana, ja nyt päästään siirtymään uuteen entistäkin mielenkiintoisempaan vaiheeseen hankkeessa.

Keskustelua aiheesta

Tampereen vaalitentin anti jäi vaatimattomaksi – ehdokkailla ei ollut mahdollisuutta keskusteluun väittelystä puhumattakaan

Tampereen vaalitenttiä saattoi seurata myös Yle Areenasta.

Ylen ja Aamulehden Tampereella järjestämä vaalitentti ei suuria yllätyksiä tarjonnut. Tentti oli rakennettu presidenttiehdokkaille esitettyjen kysymysten varaan, jolloin tentin vaatimaton anti muodostui kysymyksiin vuoronperään annetuista vastauksista. Minkäänlaiseen keskusteluun väittelystä puhumattakaan presidenttiehdokkaat eivät päässeet tai yltäneet. Tilaisuuden kulku lienee syystä tai toisesta nuotitettu tarkoituksella näin.

Tilaisuus oli siinä mielessä onnistunut, että paikalla oli kaikki ehdokkaat. Heille esitettyihin kysymyksiin annetuista vastauksista nousi esiin joitakin mielenkiintoisia yksityiskohtia. Esimerkiksi se, että kansanliikkeen ehdokas Paavo Väyrynen kertoi isoisänsä olleen sosialistin. Aivan täyttä varmuutta ei saatu siitä, ettei hän olisi ollut jopa kommunisti. Väyrynenkään ei tuntunut asian todellista laitaa varmanpäälle tietävän.

Tilaisuuden juonsivat Aamulehden vt. vastaava päätoimittaja Jussi Tuulensuu ja Yle Tampereen päällikkö Sinikka Tuomi.

Ensimmäiseksi ehdokkailta kysyttiin, mitä nimitystä heidän perheissään käytettiin vuoden 1918 sodasta?

SDP:n presidenttiehdokas oli vastausvuorossa ensimmäisenä.  Tuula Haataisen vastaus oli sisällissota. Hän piti nimitystä neutraalina.

Kansanliikkeen ehdokas Sauli Niinistö oli tottunut nimitykseen vapaussota, joskin myös veljessota nimitystä hänen pehepiirissään käytettiin.

Keskustan ehdokas Matti Vanhanen puolestaan kertoi sisällissodan ja siihen liittyneiden  tapahtumien jääneen jatkosodan jälkeen tapahtuneen Karjalan menetyksen aiheuttamien tuntemuksien varjoon.

Paavo Väyrynen puolestaan kertoi isoisänsä olleen sosialisti. Hän epäili, että tämä johti siihen, ettei hänen isäänsä kelpuutettu suorittamaan asepalvelusta.

Arvo, mikä se on?

Ehdokkailta kysyttiin myös sitä, mikä asia tarkoittaa heille arvoa?

Haataiselle se oli ja on inhimillisyys. Hänen sairaanhoitajaäitinsä oli aikoinaan opettanut sairaanhoitajatytärtään kohtelemaan sairaita kuten itseään.

Vihreiden Pekka Haavistolle arvoja olivat muun muassa rauha ja ympäristö. Perussuomalaisten Laura Huhtasaarelle oikeudenmukaisuus, vapaus ja itsenäisyys, vasemmistoliiton Merja Kyllöselle hänellekin inhimillisyys, Niinistölle luottamus, RKP:n Nils Torvaldsille vastuu omista teoistaan, Vanhaselle yksinkertainen elämä, Väryselle Santeri Alkio ja Rooman Klubi aikaansaannoksineen.

Hyvä puheenaihe

Seuraavaksi juontajat kysyivät ehdokkailta, minkälaisessa tilanteessa he käyttäisivät puheenvuoron maan kansalaisille.

Haatainen puhuisi, kun kansakunta olisi kohtaamassa merkittävän tapahtuman. Ei ainoastaan negatiivista vaan myös positiivisen. Haavisto puolestaan avaisi sanaisen arkkunsa kansaa uhkaavan tragedian edessä.

Niinistö pitäisi puheen ristiriitatilanteessa, joka on karkaamassa tai uhkaa päästä käsistä. Vanhanen puolestaan kansaa järkyttävässä tilanteessa. Kyllönen taas olisi valmis puhumaan niin rauhasta kuin rakkaudestakin. Viimeksi mainittua aihetta hän suositteli kansanedustajillekin, koska eduskunnasta aihe vaikuttaa hänen mielestään olevan hukassa.

Torvalds puhuisi esimerkiksi silloin, kun Suomi liittyisi Natoon. Hän kertoisi, miksi näin tehtiin. Ja Huhtasaari taas, jos olisi tarvis luoda uskoa kansaan tai vedota siihen. Väyrynen puhuisi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Kysymykset jatkuivat. Ehdokkailta kysyttiin, minkä asian he nostaisivat esille Venäjän ja Yhdysvaltojen presidentin kanssa keskustellessaan, miten he huolehtisivat maan kaupunkiseuduista ja lopuksi, mistä itse kukin ehdokas muistettaisiin presidenttinä hänen omasta mielestään, kun Suomi juhlii 200-vuotista itsenäisyyttään.

Näin kaksi tuntia kestänyt vaalitentti Tampereella oli ohitse. Kun tilaisuus alkoi kello 18.00, moni ehdokas ehti hyödyntää päivää jotkut useillakin eri puolilla Pirkanmaata pidetyillä vaalikahveilla. Aivan turha ainakaan kaikille reissu Tampereelle ei ollut.

Keskustelua aiheesta