Diabetesliitto varoittaa: ”On hengenvaarallinen harhaluulo, että…”

Kuva: Diabetesliitto
Terve haima tuottaa insuliinia vain tarvittavan määrän, mutta insuliinia käyttävä diabeetikko kokee lieviä hypoglykemioita melkein väistämättä. Vakavaan hypoglykemiaan tarvitaan ulkopuolisen apua.

Tänään vietetään Maailman diabetespäivää. Sen yhteydessä Suomen Diabetesliitto muistuttaa, että insuliini ei ole diabeetikon ensiapu.

– On hengenvaarallinen harhaluulo, että diabeetikko tarvitsisi sairauskohtauksessa insuliinia. Älä koskaan pistä diabeetikkoon insuliinia. Insuliini ei ole diabeetikon ensiapu. Liian suuri insuliiniannos voi aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman, liitto tiedottaa.

Yleisin diabeetikon sairauskohtaus johtuu liian alhaisesta verensokerista, hypoglykemiasta. Silloin diabeetikko tarvitsee sokeria. Mikä tahansa sokeripitoinen syötävä tai juotava käy ensiavuksi. Esimerkiksi sokerilliset juomat, karamellit, hedelmät ja hunaja ovat toimivia ensiapuja.

– Jos verensokeri laskee edelleen, diabeetikko voi menettää tajuntansa. Tajunnan menetykseen voi liittyä kouristuksia. Tajuttoman suuhun ei pidä laittaa mitään. Tarkista, että tajuttoman hengitys kulkee vapaasti, käännä kylkiasentoon ja soita 112.

”Liian suuri insuliiniannos voi aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman.”

Tajuttoman henkilön auttaminen on aina tärkeää.

– Et voi koskaan olla varma, että tajuttomuus ei johdu sairauskohtauksesta. Myös päihtyneellä tajuttomalla voi olla sairauskohtaus ja hän voi olla hengenvaarassa, Diabetesliitto toteaa.

Maailman diabetespäivää vietetään joka vuosi 14. marraskuuta. Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Suomessa Maailman diabetespäivää on vietetty ensimmäisestä kerrasta, vuodesta 1991 lähtien. Tänä vuonna Maailman diabetespäivän teemana Suomessa on diabeetikon ensiapu: Tunnistatko diabeetikon hypoglykemian eli alhaisen verensokerin? Osaatko auttaa?

Setan puheenjohtaja Viima Lampinen: ”Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki”

Kuva: Jari Soini
Viima Lampinen.

Setan tuore puheenjohtaja Viima Lampinen kertoo Demokraatin videohaastattelussa, mihin suuntaan hän haluaisi viedä Setan toimintaa.

– Haluan olla viemässä Setan toimintaa hyvään suuntaan. Haluun, että meistä tulee eräänlainen kansanliike, että jokainen ottaa meidät omakseen. Haluun vahvistaa Setassa vielä enemmän sukupuolivähemmistöjen asioita, Lampinen selvittää.

–  Henkilökohtaisesti koen, että meillä on nyt Suomessa tilanne, että tarvitsemme vahvasti lisää vaikuttamista esimerkiksi trans- ja intersukupuolisten asioihin. Sukupuolivähemmistöt on otettava huomioon, hän jatkaa.

Lisäksi Lampinen kertoo, mitä translaissa pitäisi hänen mielestään ensisijaisesti uudistaa.

–  Kaikkein tärkeintä olisi saada kokonaisuudistus. Tällä hetkellä se ei tunnu yksinkertaisesti miltään osin toimivalta. Kiireellisimpänä on steriilisaatiovaatimus, siitä on ehdottomasti päästävä pois. Mikään vähempi ei tule riittämään kuin itsemääräämisoikeuteen perustuva translaki.

– Ei meidän työt tule olemaan ohi, ennen kuin meillä on lainsäädäntö, jossa jokaisen tarpeet tulee huomioiduksi ja kuulluksi ja jokainen saa sen avun, minkä tarvitsee.

Viima Lampisen laaja haastattelu ilmestyy Demokraatin viikkolehdessä torstaina 23. helmikuuta ja verkkoversio jutusta keskiviikkona 22. helmikuuta.

Liikenneturva: Turvavyön käyttöä laiminlyödään edelleen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomalaisilla on yhä petrattavaa turvavyön käytössä, katsoo Liikenneturva. Tämä koskee etenkin vyön käyttöä takapenkillä.

Etupenkillä valtaosa kiinnittää turvavyön ajettaessa sekä taajamassa että sen ulkopuolella. Liikenneturvan seurantojen mukaan vain viitisen prosenttia etupenkillä matkustavista jättää vyön kiinnittämättä.

Keskustelua aiheesta

Yhä useampi turvapaikkapäätös muuttui hallinto-oikeudessa – professori toivoo riippumatonta tutkimusta

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Turvapaikanhakijoiden leiri ja mielenosoitus Rautatientorilla Helsingissä tiistaina 21. helmikuuta 2017.

Helsingin hallinto-oikeus on muuttanut selvästi aiempaa useammin Maahanmuuttoviraston turvapaikkapäätöksiä vuoden aikana. Åbo Akademin kansainvälisen oikeuden professorin Elina Pirjatanniemen mukaan tilastosta ei voi kuitenkaan päätellä Maahanmuuttoviraston ratkaisujen laatua.

Hänen mukaansa oikeusasteiden ulkopuolella viraston ratkaisuja ei ole läpivalaistu riippumattomasti.

Pirjatanniemi toivoo, että tutkijat saavat jatkossa luvan, jolla he pääsevät tutkimaan viraston ratkaisuja ja tulkintoja.

– Pelkästään tilastoista ei voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että asioita on hoidettu huonosti.

Pirjatanniemen mukaan tällä hetkellä puhutaan paljon siitä, että valtiot yrittävät etsiä minimitasoa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen. Oikeusasteiden toimintaa hän ei lähtisi nykytiedoillaan kyseenalaistamaan.

Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi.

Suurin osa muutoksesta selittyy hallinto-oikeuden mukaan korkeimman hallinto-oikeuden linjauksella, jonka mukaan Dublin-sopimuksen nojalla ei voitu enää palauttaa turvapaikanhakijaa Unkariin.

Maahanmuuttoviraston tilaston mukaan se teki viime vuonna laintulkinta- tai menettelyvirheen 3,6 prosentissa ratkaisuista.
Hallinto-oikeuden muuttamat turvapaikkaratkaisut suhteessa käsiteltyjen turvapaikkajuttujen kokonaismäärään ovat lisääntyneet vuoden aikana 8 prosenttiyksiköllä 17 prosenttiin. Ratkaistavien juttujen määrä loikkasi reilusta tuhannesta vajaaseen neljääntuhanteen. Hallintotuomioistuimista STT pyysi tilastot viime vuoden helmikuulta tämän vuoden tammikuun loppuun ja vuotta tätä edeltävältä ajalta.

Ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä pitää normaalina, että hallintotuomioistuimet ovat luomassa käytäntöä asiaan.

– Enemmän huolestuisin siitä, jos hallintotuomioistuimissa päätökset eivät lainkaan muuttuisi, Vuorio sanoo.

KHO ei myöntänyt turvapaikka-asioissa valituslupaa 87 prosentille sitä hakeneista, mutta yksittäiset ratkaisut voivat vaikuttaa merkittävästi koko linjaan.

Keskustelua aiheesta

Autoilija, mietipä tätä: Helsingissä kökötät ruuhkissa yli 100 tuntia vuodessa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Helsingin, Turun ja Tampereen ruuhkat pahenivat viime vuonna, kertoo tuore raportti. Pääkaupungissa ruuhkat veivät tavalliselta autoilijalta jo yli 100 tuntia vuodessa. Päivässä ruuhkat venyttivät matka-aikaa noin puoli tuntia. Kaupungin pahin ruuhkasuma viime vuonna oli keskustassa Mechelininkadun ja Porkkalankadun risteyksessä lähellä Länsisatamaa.

Turussa ruuhkat veivät päivässä autoilijalta 20 ja Tampereella 13 minuuttia. Tampereella pahin liikennejumi oli Tampereen valtatien ja Hatanpään valtatien risteyksessä. Turussa eniten ruuhkaa oli risteyksessä, jossa kohtaavat Koulukatu, Naantalin pikatie ja Puistokatu.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa.

Raportin mukaan Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki. Helsingissä ruuhka kasvatti ajoaikoja 26 prosenttia verrattuna aikoihin, jolloin ruuhkia ei ole. Pohjoismaiden pahimmat ruuhkat ovat Oslossa. Siellä ruuhkat pidensivät automatkaan käytettävää aikaa keskimäärin 30 prosenttia.

Maailman pahimmat ruuhkat ovat Mexicossa, Bangkokissa ja Jakartassa. Mexicossa ruuhka-aikaan ajaminen pidensi päivittäistä matka-aikaa 59 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan.

Tiedot ilmenevät Tom Tom -yhtiön raportista, joka selvittää ruuhkatilannetta 390 kaupungissa kautta maailman. Raportti julkaistiin tänä vuonna kuudetta kertaa.

AVAINSANAT

Salakatselija-Smithille syyte: Vaaditaan 1,5 vuotta ehdollista ja sakkoja

Syyttäjä vaatii juontaja Axl Smithille puolentoista vuoden ehdollista vankeutta ja sataa päiväsakkoa.

Smithiä syytetään salakatselusta, kunnianloukkauksesta ja yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Syytteiden mukaan hän kuvasi lukuisia seksikumppaneitaan ja myös jakoi kuvaamiaan videoita tuttavilleen.

Kihlakunnansyyttäjä Yrjö Reenilä esitti rangaistusvaatimuksensa maanantaina Helsingin käräjäoikeudessa. Oikeus antaa ratkaisunsa ensi viikon tiistaina. Juttua on käsitelty suljetuin ovin.

Syyttäjän rangaistusvaatimuksesta kertoi ensimmäisenä MTV:n toimittaja Jarkko Sipilä Twitterissä. Sipilän mukaan salakatselun uhrien korvausvaatimukset nousevat yli 170 000 euroon.

AVAINSANAT