x

Diabetesliitto varoittaa: ”On hengenvaarallinen harhaluulo, että…”

Kuva: Diabetesliitto
Terve haima tuottaa insuliinia vain tarvittavan määrän, mutta insuliinia käyttävä diabeetikko kokee lieviä hypoglykemioita melkein väistämättä. Vakavaan hypoglykemiaan tarvitaan ulkopuolisen apua.

Tänään vietetään Maailman diabetespäivää. Sen yhteydessä Suomen Diabetesliitto muistuttaa, että insuliini ei ole diabeetikon ensiapu.

– On hengenvaarallinen harhaluulo, että diabeetikko tarvitsisi sairauskohtauksessa insuliinia. Älä koskaan pistä diabeetikkoon insuliinia. Insuliini ei ole diabeetikon ensiapu. Liian suuri insuliiniannos voi aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman, liitto tiedottaa.

Yleisin diabeetikon sairauskohtaus johtuu liian alhaisesta verensokerista, hypoglykemiasta. Silloin diabeetikko tarvitsee sokeria. Mikä tahansa sokeripitoinen syötävä tai juotava käy ensiavuksi. Esimerkiksi sokerilliset juomat, karamellit, hedelmät ja hunaja ovat toimivia ensiapuja.

– Jos verensokeri laskee edelleen, diabeetikko voi menettää tajuntansa. Tajunnan menetykseen voi liittyä kouristuksia. Tajuttoman suuhun ei pidä laittaa mitään. Tarkista, että tajuttoman hengitys kulkee vapaasti, käännä kylkiasentoon ja soita 112.

”Liian suuri insuliiniannos voi aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman.”

Tajuttoman henkilön auttaminen on aina tärkeää.

– Et voi koskaan olla varma, että tajuttomuus ei johdu sairauskohtauksesta. Myös päihtyneellä tajuttomalla voi olla sairauskohtaus ja hän voi olla hengenvaarassa, Diabetesliitto toteaa.

Maailman diabetespäivää vietetään joka vuosi 14. marraskuuta. Päivä on insuliinin toisen keksijän Frederick Bantingin syntymäpäivä. Teemapäivän taustalla ovat Kansainvälinen diabetesliitto IDF ja Maailman terveysjärjestö WHO.

Suomessa Maailman diabetespäivää on vietetty ensimmäisestä kerrasta, vuodesta 1991 lähtien. Tänä vuonna Maailman diabetespäivän teemana Suomessa on diabeetikon ensiapu: Tunnistatko diabeetikon hypoglykemian eli alhaisen verensokerin? Osaatko auttaa?

Professori teki Sipilälle kiusallisen tunnustuksen – ”Emme enää häpeä, kuten nuorina teimme”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Pääministeri Juha Sipilä.

Kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä sanoo blogissaan tekevänsä pääministeri Juha Sipilälle (kesk.) kiusallisen tunnustuksen.

– Itkin aamulenkillä. Kerron myöhemmin miksi. Me vanhat miehet liikutumme helposti, emme enää häpeä sitä, kuten nuorina teimme.

Uusikylä jatkaa lukeneensa netistä, että hallitus jatkaa norminpurkutalkoitaan tulevassa puoliväliriihessä. Tämän jälkeen ryöppyää kritiikkiä monia hallituksen toimia kohtaan.

– Pääministeri Sipilä! Perustelitte äskettäin takinkääntöänne näin: Ryhmä päätti, että vahva olut ja limuviina vapautetaan kaikkien suomalaisten nautittavaksi. Se tapahtuu vastoin alkoholihaittojen parhaiden asiantuntijoiden neuvoja. Seuraukset nähdään tulevaisuudessa: alkoholisairauksia, juoppoutta, mielenterveysongelmia ja lasten hätää. Jokainen ajatteleva ihminen kyllä tajuaa miksi, ja kenen hyväksi, takkinne kääntyi.

– Ei saa sanoa ääneen, että Suomessa tehdään eriarvostavaa, uusliberalistista politiikkaa, yksityistetään ja yhtiöitetään. Jos kaltaiseni isänmaallinen, kirkossa käyvä suomalainen tämän sanoo, hänet leimataan kateelliseksi puolikommunistiksi.

”Lasten tuska liikuttaa minua aina.”

Uusikylä palaa itkuunsa, jonka syyksi hän kertoo vierailun suuressa koulussa, ”jossa oli ns. ongelmalapsia”.

– Opettajien tinkimätön työmoraali teki minuun vaikutuksen. Oppilaista pidettiin huolta tiukan rakastavalla otteella. Opettajat kertoivat, että moni oppilas toivoo, että koulua olisi iltaan asti, tai että kesälomaa ei olisi lainkaan. Kotona on ahdistavaa ja pelottavaa. Koulu ja opettaja antavat turvaa. Lasten tuska liikuttaa minua aina.

– Suomi on varakas maa. Koulujen talouden kurjistamista ei voi puolustella millään tekosyyllä eikä muita syyttelemällä, Uusikylä sanoo.

Uusikylän kirjoituksesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi.

Keskustelua aiheesta

Poliisin reagoitava nopeasti valeuutisiin – ”Pystymme puuttumaan vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisilla on valeuutisten torjumiseen ympärivuorokautinen valmius seitsemänä päivänä viikossa, sanoo poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Poliisin valmiusryhmään kuuluu noin 30 henkilöä, jotka on sijoitettu poliisilaitoksiin ympäri maata sekä keskusrikospoliisiin ja poliisiammattikorkeakouluun.

Uutta yksikköä valeuutisten torjuntaan ei ole perustettu, vaan valeuutisointiin puuttuminen on otettu osaksi jo olemassa olevaa kriisiviestinnän valmiusryhmän työtä. Ryhmä tukee erityisesti vaativissa tilanteissa muuta poliisitoimintaa.

Poliisin on oiottava ripeästi julkisuudessa liikkuvat väärät tiedot, Kolehmainen korostaa STT:n haastattelussa. Hänen mukaansa nopeuden merkitys on vain korostunut entisestään. Poliisiylijohtaja nostaa esiin Imatran joulukuisen ampumisen, kun mies ampui kaupunginvaltuuston puheenjohtajan ja kaksi paikallista toimittajaa ravintolan edustalla.

– Tapahtuman jälkeen oli parissa tunnissa netissä väärä väite, että suomalainen 23-vuotias kapteeni olisi surmannut kolme venäläistä naista. Tämä tuo viranomaistoimintaan hirvittävän paineen, joka selviää mielestäni vain sillä, että viranomaiset oikaisevat asian heti oikeilla tiedoilla.

Poliisiylijohtaja myöntää, että käytännössä poliisi pystyy tarttumaan valeuutisoinnissa vain kaikkein räikeimpiin tapauksiin.

– Pystymme puuttumaan vain jäävuoren huippuihin eli kaikkein räikeimpiin tapauksiin. Tietysti yhteiskunnallisesti merkittävät valeuutiset pystymme heti ampumaan alas, se olisi se minimitaso.
Valeuutisten torjuntatyö ei muuta yksittäisistä rikosjutuista tiedottamista, sillä esitutkintalain mukaan niistä tiedottaminen kuuluu aina tutkinnanjohtajalle.

Kyberosaamisessa puutteita.

Verkossa tapahtuviin ja verkkoa hyväksikäyttäviin rikoksiin on keskityttävä nyt. Poliisi tekee kyberrikostorjunnassa kansainvälistä yhteistyötä ja pitää tärkeänä, että kybersuorituskyvystä pidetään kiinni.

– Jos tässä taistelussa annetaan periksi, niin kuilun kurominen umpeen myöhemmin tulee kalliiksi.
Poliisilla on kyberosaamista Kolehmaisen mukaan, mutta ei siltikään tarpeeksi kybermaailman vauhdissa pysymiseen.

Hän sanoo, että osaamisen vahvistaminen vaatii poliisin oman koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa.

– Meidän on koko ajan ostettava se sen hetkinen tietämys, joka sitten muuttuu nopeasti.

Nettikiusaaminen iskee myös poliisiin.

Viime syksynä Kolehmainen nosti julkisuudessa esiin vihapuheeseen puuttumisen. Siihenkään poliisilla ei ole omaa erillistä yksikköä.

– Nettipoliisitoimintaa on vahvistettu. Vihapuheen torjumiseen perustettiin oma ryhmä, jossa poliisin toiminta sosiaalisessa mediassa yhdistyy muuhun poliisityöhön, Kolehmainen kertoo.

Vihapuhe ja nettikiusaaminen ovat kohdistuneet myös yksittäisiin poliiseihin. Kolehmainen näkee ilmiössä informaatiovaikuttamisen piirteitä ja kertoo, että hälytystehtävissä olleista poliiseista on muun muassa kuvattu videoita, joita on levitelty ympäri sosiaalista mediaa.

Aiemmin vastaava ylimääräinen paine liittyi Kolehmaisen mukaan yleensä järjestäytyneen rikollisuuden parissa toimivien poliisien työhön, nykyään sitä kohtaavat yhä useammat poliisit.

– Yksittäistä virkamiestä ei saa jättää yksin. Siinähän tulee valtava paine, kun puhutaan nimillä ja sanotaan, että tiedän, missä perheesi asuu.

Poliisin voimavarojen kutistuminen huolettaa.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen toistaa omien sanojensa mukaan vanhan mantransa: Turvallisuustilanne on säilynyt Suomessa kohtuullisen hyvänä, vaikka turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi.

Kolehmaisen kuva tulevaisuudesta on kuitenkin synkkä. Häntä huolettaa poliisin voimavarojen kutistuminen ja se, pystyykö poliisi vastaisuudessa hoitamaan tehtävänsä yhteiskuntarauhan säilyttäjänä.

Yhteiskunnallisen ilmapiirin muutokseen Kolehmainen suhtautuu vakavasti. Hän pohtii, että pettymys poliittiseen koneistoon voi johtaa väkivaltaan.

Terrorismin uhasta kysyttäessä poliisiylijohtaja vastaa, että sitä ei voi sulkea pois.

– Emme voi tuudittautua siihen, että Suomessa ei koskaan tulisi mitään sellaista tapahtumaan. Pidän kuitenkin yksinäisen suden tekemää väkivallantekoa todennäköisempänä kuin sitä, että täällä iskisi kansainvälinen terroristiryhmä.

STT–HETA HASSINEN

Keskustelua aiheesta

Vain 6 300 sai siedätyshoitoa viime vuonna

Kuva: Getty Images

Allergiseen nuhaan käytettävä siedätyshoito on yleistynyt Suomessa verkkaisesti. Arviolta jopa noin neljännes väestöstä kärsii esimerkiksi siitepölyn aiheuttamasta allergisesta nuhasta.

Silti vain 6 300 oli viime vuonna siedätyshoidossa, kerrotaan Kansallisesta allergiaohjelmasta.

Neljä vuotta sitten siedätyshoitoa sai noin 5 000 suomalaista. Eniten hoidetaan heinä- ja koivuallergioita.

Kansallisen allergiaohjelman projektivastaava Erja Tommila uskoo, että siedätyshoidon yleistymistä hidastavat monet eri tekijät.

– Terveydenhuollossa lähdetään siitä, että allergisessa nuhassa kokeillaan ensin erilaiset lääkevaihtoehdot, missä kuluu helposti vuosia.

Hän arvelee, että siedätyshoitojen järjestäminen nähdään hankalana. Pistoshoito myös sitoo henkilökunnan työaikaa aika lailla.

Toisaalta potilaat eivät välttämättä pidä sairautensa hoitamista riittävän tärkeänä.

– Ihmiset tottuvat oireisiinsa, Tommila sanoo.

Hoidon yleisyys vaihtelee maantieteellisesti suuresti. Länsi-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Lapissa siedätyshoito on paljon yleisempää kuin Itä-Suomessa. Syytä eroihin ei Tommilan mukaan tiedetä.

Muissa Pohjoismaissa siedätyshoito on yleisempää kuin Suomessa.

Oireet helpottavat usein pysyvästi.

Siedätyshoito ei vie oireita loppuelämäksi pois, mutta oireet usein helpottavat pysyvästi. Sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri, allergologi Timo Helinin mukaan joillakin siitepölyallergiasta kärsivillä hoidon teho kestää vain pari vuotta, toisilla pidempään.

– Aika harvoin kuitenkaan joudutaan uusimaan hoitoa, vaikka allergiaoireet uusivat, sillä ne tulevat lievempinä. Lääketarve siitepölyaikana vähenee selkeästi, sanoo sekä Hyksin Iho- ja allergiasairaalassa että Mehiläisessä työskentelevä Helin.

Pistoshoito on Suomessa yleisin hoitomuoto, ja se kestää kolme vuotta. Ensimmäisen 7–15 viikon ajan pistoksia annetaan viikon kahden välein, jonka jälkeen pistosväli on 4–6 viikkoa.

Esimerkiksi tyypillisimmän allergian eli koivuallergian hoidossa julkisella puolella potilaalle jää Helinin arvion mukaan maksettavaksi noin 200–300 euroa. Mehiläisessä vastaava siedätyshoito maksaa kolmessa vuodessa 2600–2800 euroa.

Toistaiseksi suun kautta annettava siedätyshoito on harvinaisempaa kuin pistoshoito. Kokonaishinta kolmen vuoden hoidosta esimerkiksi heinänuhaan on sekä yksityisellä että julkisella puolella Kela-korvausten jälkeen 1800–2000 euroa.

Keskustelua aiheesta

Suomessa on nyt kesäaika

Suomessa on siirrytty viime yönä kesäaikaan. Kelloja käännettiin aamuyöllä kello kolme tunnilla eteenpäin.

Sama muutos on tehty myös muissa EU-maissa, joten Suomen aikaero esimerkiksi Ruotsiin pysyy samana. Venäjällä noudatetaan pysyvästi talviaikaa.

Tänään hukattu tunti saadaan takaisin lokakuun viimeisenä viikonloppuna, jolloin kelloja siirretään tunti taaksepäin.

Keskustelua aiheesta

Koko maahan kovaa tuulta – puita voi kaatua

Tuulilukemat yltyvät tänään korkeiksi eri puolilla Suomea keskipäivästä alkaen, kertoo Ilmatieteen laitos.

Kovan tuulen varoitus on voimassa koko maassa. Tuulen nopeus voi nousta puuskissa 20 metriin sekunnissa.

Ilmatieteen laitoksen mukaan yksittäisiä kaatuneita puita voi tulla vastaan laajalla alueella. Myös lyhyet sähkökatkot ovat mahdollisia.

Päivällä on vuodenaikaan nähden lämmintä. Lämpötila vaihtelee Suomessa parista miinusasteesta muutamaan plusasteeseen.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta