Eduskunnan oikeusasiamiehenä jatkaa Petri Jääskeläinen

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Oikeustieteen tohtori ja varatuomari Petri Jääskeläinen jatkaa eduskunnan oikeusasiamiehenä. Eduskunta valitsi Jääskeläisen kolmannelle, ensi vuoden alussa alkavalle nelivuotiskaudelle iltapäivällä järjestetyssä vaalissa.

Jääskeläinen valittiin oikeusasiamieheksi ensimmäistä kertaa joulukuussa 2009. Toiselle toimikaudelle hänet valittiin vuonna 2013.

Oikeusasiamiehen keskeisenä tehtävä on valvoa, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Hän seuraa erityisesti, että perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat.

Keskustelua aiheesta

HS-gallup: Niukka enemmistö väljentäisi alkoholilakia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Hieman yli puolet suomalaisista väljentäisi alkoholilakia, käy ilmi Helsingin Sanomien teettämästä gallupista.

Niukka enemmistö eli 53 prosenttia kyselyyn vastanneista oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että nykyistä väkevämmät alkoholijuomat kuuluvat ruokakauppoihin. 37 prosenttia vastanneista oli puolestaan täysin tai jokseenkin eri mieltä asiasta.

Kantar TNS haastatteli tutkimusta varten reilut 1 100 ihmistä marraskuussa. Virhemarginaali on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Hallituksen lakiesityksen mukaan kaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla voitaisiin vastaisuudessa myydä korkeintaan 5,5 prosentin vahvuisia alkoholijuomia.

Nykyinen raja on 4,7 prosenttia. Eduskunnan on määrä äänestää asiasta vielä ennen joulua.

Kyselyn mukaan 55 prosenttia suomalaisista haluaa helpottaa ravintoloiden aukioloa aamuyöllä. Kolmannes sen sijaan vastusti myöhäisen aukiolon helpottamista.

”Jos runtattaisiin tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin 100 vuoteen” – Niinistön mukaan kansaa on kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Jatkokautta hakeva istuva presidentti Sauli Niinistö toteaa, että kansan mielipidettä on jollain tavalla kuultava Nato-jäsenyydestä päätettäessä. Hänen mukaansa tätä edellyttää myös Nato.

Niinistö ei lämpene ajatukselle, jossa presidentti ja hallitus ”runttaisivat” asian kokonaan kansaa kuulematta.

– Jos vielä runtattaisiin eduskunta päättämään tämä asia, niin Suomi jaetaan kahtia syvemmin kuin sataan vuoteen, se on aivan varma, kokoomustaustainen kansanliikkeen ehdokkaana oleva Niinistö sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kaltaisessa perinteisessä demokratiassa kansan mielipide on selvitettävä legitiimisti eli yleisesti hyväksyttävällä tavalla.

– Että myöskin ne, jotka jäävät tappiolle voisivat myöntää sen, että oikein meneteltiin, Niinistö sanoo STT:n haastattelussa.

Hän korostaa, että kansan mielipiteen kuuleminen tapahtuisi vasta neuvotteluiden lopputuloksesta.

Luotettava mittaamisen tapa olisi kansanäänestys, mutta Niinistö hyväksyy myös jonkun muun yhtä luotettavan tavan, jos sellainen löydetään.

Jos asia ajankohtaistuisi, niin kansan mielipiteen kuuleminen voisi Niinistön mukaan olla esimerkiksi mahdollista – joskin vaikeaa – myös eduskunta- tai presidentinvaalien yhteydessä. Silloin asian pitäisi olla vaalien selkeä pääteema.

Suomi ei nykylinjauksen mukaan ole hakemassa Nato-jäsenyyttä, mutta pitää mahdollisuuden siihen avoimena.

EU:ssa ollaan hakemassa myös linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä.

Puolustusyhteistyön ohella EU:ssa ollaan hakemassa linjoja talous- ja rahaliiton kehittämisestä. Komissio antoi ehdotuksensa rahaliiton uudistamisesta viime keskiviikkona.

Niinistö toteaa ehdotusten lisäävän yhteisvastuuta, mikäli ne toteutuisivat.

– Komission ehdotus on kyllä melkoinen, hän sanoo.

Niinistö ottaa esimerkin omista kokemuksistaan valtiovarainministerinä vakaus- ja kasvusopimuksen ensi vuosista.

– Minulle oli suoraan sanoen pettymys, että noin kolmen vuoden päästä, kun Euroopan unionin hallitukset vaihtuivat, alkoi sopimus käytännössä muuttua. Muuntuminen johti yhteisvastuun suuntaan, vaikka nimenomaan keskeinen pointti oli, että no bail out, ei yhteisvastuuta. Tämä on varmasti tehnyt minusta vähän varovaisen näissä finanssiasioissa, Niinistö sanoo.

Niinistö sanoo näkevänsä ”helposti vähän mörköjäkin” sen suhteen, että linjaukset EU:n puolustusyhteistyön kehittämisestä ja talous- ja rahaliiton uudistuksista koplattaisiin yhteen.

–Finanssipuolen aika reippaan puoleiset ehdotukset eivät toivottavasti heijastu tuonne turvallisuuspuolelle, ettei tule mitään niputusta, Niinistö sanoo.

Niinistö puhuisi puolustuksen sijaan turvallisuusyhteistyöstä. Hän haluaa erottaa turvallisuuden omaksi teemaksi, sillä hän ei muista maailman historiasta unionia, jonka ensimmäinen lähtökohta ei olisi ollut turvan takaaminen unionin jäsenille. EU poikkeaa tästä.

Presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja.

Presidentin toiminnan ytimessä ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Samalla presidentiltä on kaivattu arvojohtajuutta ja vaalikampanjoissa on nostettu esille myös muun muassa sote-uudistusta.

Niinistön mielestä on vaikea vetää raja, mikä on arvojohtajuutta ja mikä sopimatonta puuttumista sisäpolitiikkaan.

Niinistön mukaan presidentti voi linjata arvoja ja periaatteita, ei euroja tai prosentteja.

– Ihan selvä rajankäynti kulkee minusta silloin kun aletaan puhua esimerkiksi budjettirahoituksesta, Niinistö sanoo.

”Puhemies on kutsumassa palaverin koolle” – Puolueilta odotetaan näkemyksiä kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin vielä ennen joulua

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eduskuntapuolueilta odotetaan vielä ennen joulua näkemyksiä, miten ne suhtautuvat kansanedustajille maksettuihin kiisteltyihin sopeutumiseläkkeisiin.

Eduskunnan puhemiehen Maria Lohelan (sin.) ja eduskuntaryhmien edustajien on määrä keskustella sopeutumiseläkkeistä lähimmän parin viikon aikana.

– Puhemies on kutsumassa tällaisen palaverin koolle vielä ennen joulua, vahvisti pääministeripuolue keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen sunnuntaina.

Puhemies Lohelan puoluekollega Simon Elo uskoo, että myös ensimmäistä ulostuloa sopeutumiseläkeasiassa voi odottaa ennen joulua.

– Kyllä se (asia) vaatii vielä ensi vuonna varmasti käsittelyä, mutta sanotaanko, että (ennen joulua odotetaan) vähintään alustavia näkemyksiä (eduskunta)ryhmiltä, mihin suuntaan kehitystä pitäisi viedä, sinisten eduskuntaryhmää johtava Elo kuvailee.

Sopeutumiseläkejärjestelmä on saanut voimakasta julkista kritiikkiä. Ennen vuotta 2011 eduskuntaan valitut kansanedustajat ovat oikeutettuja sopeutumiseläkkeeseen, jos he ovat työskennelleet kansanedustajina vähintään seitsemän vuotta.

Sopeutumiseläke korvattiin vuonna 2011 sopeutumisrahalla, jonka edut ovat sopeutumiseläkettä suppeampia.

Kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

Sinisten Elon mukaan kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen mahdollisesti tehtävät muutokset vaatisivat eduskunnassa varsin laajaa yksimielisyyttä sekä perustuslaillisten näkökohtien huomioimista.

– Täytyy ottaa huomioon myös perustuslailliset kysymykset eli miten voidaan takautuvasti puuttua tällaiseen etuuteen, sanoo Elo.

Valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen on jo aiemmin arvioinut, että mahdolliset muutokset kansanedustajien sopeutumiseläkkeeseen menevät myös perustuslakivaliokunnan punnittavaksi.

Viljasen mukaan perusasetelma olisi se, että lähdetään jälkikäteen puuttumaan sellaiseen eläkejärjestelmään, joka on jo olemassa. Hän korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen tilanne.

– Tämä ei vastaa yleisen eläkejärjestelmän vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä. Tässä on luotu järjestelmä, jossa ennen vanhuuseläkkeelle siirtymistä on tavallaan työttömyyden turvan vuoksi luotu erillinen kansanedustajia koskeva eläkejärjestelmä, Viljanen sanoi viime kuussa STT:lle.

Valtakunnansovittelija Helle: Lakko uhkaa yhä vakuutusalaa – sovittelu jatkuu tiistaina

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Vakuutusalaa koskevan lakonuhan sovittelu jatkuu tiistaina aamupäivällä, kertoo valtakunnansovittelija Minna Helle.

Jos sopua ei löydy, ensimmäinen kahden päivän mittainen lakko uhkaa alkaa maanantaina 18. joulukuuta.

Riita koskee työaikoja ja erityisesti viikonloppuna tehtävää työtä. Vakuutusväen liitto on jo julistanut alalle ylityökiellon.

Vakuutusalan työehtosopimuksen piirissä on noin 10 000 toimihenkilöä.

Työriitaa soviteltiin valtakunnansovittelijan johdolla sunnuntaina.

Hallitusryhmät: Alkoholiveroa ei koroteta, jos kauppoihin ei saada 5,5 % vahvuisia juomia

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Alkoholiveroihin kaavaillut korotukset ovat peruuntumassa, mikäli eduskunta ei hyväksy alkoholiprosentin nostoa hallituksen linjaamaan 5,5:een.

Asia vahvistetaan hallitukseen kuuluvista keskustasta ja sinisistä. Myös hallituskumppani kokoomus on aiemmin kytkenyt yhteen alkoholin prosenttikorotuksen ja veronkorotuksen.

Eduskunta äänestää vielä ennen joulua laista, joka toisi nelosoluen ja lonkeron ruokakauppojen hyllyille. Tämän jälkeen olisi tarkoitus päättää alkoholiveron korottamisesta 100 miljoonalla eurolla.

– Nämä liittyvät yhteen. Eli ei tule veronkorotusta, ellei hallituksen esitys tällä 5,5:llä (prosenttirajalla) mene läpi, sanoo hallituspuolue sinisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo.

Pääministeripuolue keskustan aiemmin vaatiman kompromissin mukaan hallituspuolueiden kansanedustajat saavat äänestää prosenttirajasta vapaasti eli myös nykyisen 4,7 prosentin rajan puolesta.

Siksi on vielä epäselvää, meneekö hallituksessa linjattu ehdotus 5,5:n prosenttirajasta lopulta läpi.

Se summa pitää tietysti raapia jostain muualta.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vahvistaa, että alkoholin prosenttikorotus ja veronkorotus ovat yhteydessä toisiinsa.

– Näin on näreet, mutta veronkorotuksella on laskettu saatavan 100 miljoonaan euron verotuotto ja se (summa) pitää tietysti raapia jostain muualta sitten siinä tapauksessa (että prosenttikorotus ei toteudu), sanoo Kaikkonen.

Sinisissä uskotaan, että verotuloihin mahdollisesti syntyvä aukko voitaisiin paikata pikaisella aikataululla valtion ensi vuoden budjettiin.

– Nopeassa aikataulussa pitää sitten katsoa, miten se 100 miljoonaa hoidetaan muulla tavalla, mutta olen vakuuttunut, että se pystytään hoitamaan, sanoo Elo.

STT ei sunnuntaina tavoittanut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Kalle Jokista kommentoimaan asiaa.