ehdokasmainos

Eduskunnassa kipinöi välittömästi – “Onko teidän tavoitteenne ajaa naiset takaisin hellan ääreen?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan kevään ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua muun muassa varhaiskasvatuksesta ja lapsiperheiden asemasta.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esille lasten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen jopa sadan prosentin korotukset. Kahden lapsen perheessä pelkästään näiden korotusten summa olisi 120 euroa kuukaudessa, hän huomautti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolusti hallituksen politiikkaa parhaansa mukaan. Hänen mukaansa Suomen huono taloudellinen tilanne pakottaa ikäviinkin päätöksiin.

– Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, jossa meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myös tulevaisuudessa, hän toisti jo tutuksi käyneen perustelun.

 

Kymäläisen mukaan perheiden huolet pitäisi ottaa silti vakavasti, eikä väheksyen.

– Kysymys on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä, hän huomautti.

Grahn-Laasonen ei huomautuksesta hätkähtänyt vaan korosti hallituksen esitysten sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myös tulevaisuudessa. Yksinhuoltajien perheisiin tulee jopa helpotusta.


SDP:n Tuula Haatainen piti ennenkuulumattomana, että erilaisten heikennysten lisäksi myös asiakasmaksuja korotetaan.

– Suurissa kaupungeissa asumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Lapsiperheillä on usein vielä opintolainat niskassa ja siihen päälle päivähoitomaksut tulevat nousemaan. Kuinka hallitus aikoo turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ajatella käydä työssä ja että koko hyvinvointiyhteiskunnan oikeutus säilyy? Että palkkatyötä tekevä saa työstään riittävän ansion, eikä tarvitse turvautua muiden apuun.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) muistutti taas kerran hallituksen kolmesta tavoitteesta: julkisen talouden tasapainottamisesta, velaksi elämisen lopettamisesta ja työllisyyden parantamisesta sekä rakenteellisista uudistuksista.

– Meidän on purettava kannustinloukkuja, sellaisia, jotka estävät sekä työn tekemistä että teettämistä.

SDP:n Tytti Tuppurainen oli konkreettisempi ja sanoi, että arjen perustasolla puhutaan siitä, riittävätkö rahat.

– Nyt on huoli myös siitä, riittävätkö rahat peruspalveluihin, joita päivähoito on. Asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin kohtuuttomasti. Vielä kun sen yhdistää isoon kehykseen, jonka hallitus on rakentanut päivähoidossa, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai perheiltä, joilta toinen vanhempi on kotona, ei voi kuin ajatella, että te hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne päivähoidon romuttamisen.

Tuppuraisen mukaan päivähoito, jos mikä, vahvistaa talouskasvua, jota hallitus korostaa, mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin.

– Linjanne on aivan väärä. Onko teidän tavoitteenne ajaa pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta.

Grahn-Laasonen torjui Tuppuraisen syytökset.

– Lapsiperheiden kannalta on erittäin tärkeätä, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että päätökset, joita on valmisteltu viedään maaliin ja sitä kautta taloudessa saadaan uusi aika alkamaan. Uskon, että lapsiperheet odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.


SDP:n Ilmari Nurminen oli huolissaan alueiden eriarvoistumisesta. Rikkaat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla, päättäneet olla korottamatta asiakasmaksuja enempää kuin indeksin verran, mutta köyhissä sairaanhoitopiireissä tilanne on toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi sanomalla, että asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa.

– Osa kuntia on päättänyt toisin. Tasaaminen alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Rinne Buk-kohusta: Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää selvänä, että Suomi antoi virka-apua  Ukrainan yllä alasammutun MH17-lennon kansainvälisessä rikostutkinnassa. Rinne kommentoi asiaa Yle TV 1:n Ykkösaamussa lauantaina.

Rinteen mukaan Suomen toiminnassa oli kyse tasapainoilusta kauppasopimuksista johtuvien rajoitteiden ja kansainvälisten sopimusten välillä.

– Kansainväliset sopimukset velvoittavat auttamaan vakavien rikosten tutkinnassa, siitä on minun mielestäni lähtökohtaisesti kysymys.

Rinne ei näe virka-avun antamisessa mitään erityistä dramatiikkaa. Hänen mukaansa asiasta syntyneen kohun taustalla on hollantilaisten viranomaisten toiminta. Tutkintaan liittyvien yksityiskohtien piti tulla julki vasta mahdollisen oikeudenkäynnin yhteydessä.

–  Ehkä tämä tuli vähän yllättäen julkisuuteen tässä viime viikkojen aikana ja se on sitten aiheuttanut hämmennystä.

Rinteen mukaan Suomella on kauppasopimuksista johtuvia rajoitteita tietojen käyttämiseen riippumatta siitä mistä päin aseita ostetaan.

– Kun presidentti puhuu rohkeudesta päätöksissä, ymmärrän, että kyse on tämän asian tulkinnasta. Jos välimiesoikeus istuu Venäjällä, niin onko silloin tukea muilta mailta siihen, että Suomi on antanut virka-apua ja sitten luovuttanut tietoja Venäjän kanssa tehdyn kaupan kohteeseen liittyvistä asioista, Rinne kysyi.

Hän ei halunnut arvioida millaisia mahdollisia poliittisia vaikutuksia Suomen toiminnalla voisi olla.

– Pitäisi tarkalleen tietää mitä kauppasopimuksissa on, jää nähtäväksi.

Malaysia Airlinesin lento MH-17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin syöksyi maahan Itä-Ukrainassa 17. heinäkuuta 2014. Kone ammuttiin alas Buk-tyyppisellä ohjuksella. Suomi on avustanut tapaukseen liittyvää rikostutkintaa tekemällä Neuvostoliitosta ostetun Buk-ohjuksen koeräjäytyksen ja toimittamalla tiedot hollantilaiselle syyttäjäviranomaiselle.

D-studio: Kuntavaaleissa suuri sekaannusvaara – “Tilanne hullunkurinen”

D-Studion lauantaivieras, SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen arvelee sote-kysymysten nousevan kuntavaalien teemaksi siitäkin huolimatta, että hallituksen kaavailema maakuntauudistus siirtäisi toteutuessaan niitä koskevan päätöksenteon kunnilta pois.

Eli kuntalaiset saattavat keväällä äänestää edustajia huolehtimaan sosiaali- ja terveyspalveluista vaikka kuntapäättäjillä ei ole siihen enää valtuuksia.

Paananen myöntää, että tilanne on hullunkurinen. SDP yritti Paanasen mukaan tarjota hallitukselle oppia, että uudistuksia pitäisi tehdä yksi kerrallaan.

– Tästä opista ei haluttu viisastua. Nyt hallitus tekee sekä maakuntauudistusta että sote-uudistusta yhtäaikaa. Tähän mennessä tästä ei ole tullut yhtään mitään, kun on yritetty haukata liian suuri pala kerrallaan.

D-Studio on Demokraatin poliittinen ajankohtaisohjelma verkossa.

Lukiolaiset innostuivat Ihalaisen avauksesta – pelissä työelämän tuntemus

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) ehdotti torstaina Ylen A-studiossa pidempää työhöntutustumisjaksoa myös lukiolaisille. Hänen mielestään lukiokoulutus ei pidä sisällään tarpeeksi työelämän tuntemusta.

Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) pitää avausta tärkeänä. Lukion tehtävä on ennen kaikkea valmistaa jatko-opintoihin, mutta työelämätaitojen pitäisi olla osa kaikkia koulutusasteita. SLL:n oman selvityksn mukaan lukiolaiset kokevat puutteita erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja velvollisuuksiin sekä työnhakuun liittyen.

– Lukiossa on selvästi aukko tässä asiassa. Ongelmaa voitaisiin korjata ottamalla käyttöön lukiolaisten TET-jakso. Jakso voisi olla vapaavalintainen, ja se tulisi voida suorittaa joko työelämään tai korkeakouluun tutustuen, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen esittää.

Lukiolaisista vain 17 % tietää aloittaessaan, mille alalle aikoo hakeutua lukion jälkeen. Opinto-ohjauksella on keskeinen rooli, mutta koulutustarjonnan ja erilaisten työtehtävien kirjoa on mahdoton kuvata koko laajuudessaan.

– Opinto-oppaiden selaamisen rinnalle tarvitaan konkreettisempaa kuvaa työelämästä. Työpaikalla lukiolainen voisi tutustua työelämän pelisääntöihin ja näkisi, miten eri alojen osaamista voi hyödyntää työelämässä. Työnantajien vastuulla olisi tarjota mielekkäitä työtehtäviä. Lukio-opiskelu on tiivistahtista, eikä siitä kannattaa irrottaa aikaa pelkkään kahvinkeittoon. TET-jakson tulisi tukea lukiokoulutuksen tavoitteiden toteutumista, Luukkainen muistuttaa.

“Jotkut kunnat käskeneet olemaan syömättä leipää” – 80 kansanedustajaa vaatii ruokavalion turvaamista

Keliaakiot voivat syödä vain gluteenitonta leipää.

Eduskunnan keliakiaverkosto on jättänyt lakialoitteen, jolla pyritään turvaamaan gluteeniton ruokavalio myös toimeentulotukiasiakkaille.

Lakialoitteessa esitetään lääkärin diagnosoimasta keliakiasta johtuvasta gluteenittomasta ruokavaliosta aiheutuvien ylimääräisten menojen sisällyttämistä toimeentulotuen perusosaan.

Lakialoite keräsi lähes 80 nimeä. Keliakiaverkostoon kuuluvista kansanedustajista lakialoitteen allekirjoittivat muun muassa verkoston jäsenet Anneli Kiljunen (sd.), Leena Meri (ps.), Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.), Johanna Karimäki (Vihr.), Katja Hänninen (vas.), Sari Tanus (kd.), Satu Taavitsainen (sd.) sekä Matti Semi (vas.).

Keliakia on lääketieteellisesti todettu elinikäinen autoimmuuni sairaus, jonka ainoa hoito on koko elämän kestävä ehdoton gluteeniton ruokavalio. Ruokavaliota tulee noudattaa tarkasti joka päivä.

Keliakian hoito vaatii ehdotonta tarkkuutta niin elintarvikkeiden valinnassa kuin ruoanvalmistuksessakin sekä kodin ulkopuolella ruokailtaessa. Siksi verkosto katsoo, että ruokavaliokustannukset on rinnastettava lääkekustannuksiin.

– Tällä hetkellä keliakian kustannukset voidaan korvata harkinnanvaraisella toimeentulotuella. Sen käytössä on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, mikä asettaa pienituloisimmat keliaakikot eriarvoiseen asemaan. Joissain kunnissa on jopa evätty harkinnanvarainen toimeentulotuki ja käsketty olemaan syömättä leipää. Lakialoitteellamme tahdommekin korjata ongelman, toteaa Keliakiaverkoston puheenjohtaja, kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.).

“Eriarvoisuuden kasvu on myrkkyä” — tällaisia muutoksia SDP haluaa ensi vuoden budjettiin

Kuva: Lehtikuva

SDP:n eduskuntaryhmän tänään jättämät talousarvioaloitteet ovat osa puolueen marraskuussa valmistuvaa vaihtoehtoa valtion budjetiksi. SDP vaihtoehtobudjetti lähtee taas siitä, että velkaa otetaan vähemmän kuin hallituksen esityksessä.

SDP:n talousarvioaloitteilla halutaan tehdä muutos muun muassa lasten koulutukseen ja kansalaisten perusturvaan kohdistuviin hallituksen leikkauksiin. Lisäksi panostuksen kasvuun huomioidaan. Aloitteissa esitetään myös työllistämisen määrärahojen sekä nuorisotakuun turvaamista.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoo, että vaikeina aikoina on tärkeä pitää kaikki mukana ja taata kaikkien tasa-arvoiset mahdollisuudet hyvinvointiin. Lindtmanin mukaan eriarvoisuuden kasvu on pahinta myrkkyä maalle, jossa työttömyys on korkealla tasolla eikä pilkahdusta paremmasta ole näkyvissä.

— Lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, ja aloitteissa vaadimmekin, että hallituksen esittämät lisäleikkaukset koulutukseen perutaan ja vanhustenhoidon hoitajamitoitusta ei heikennetä. SDP:n vaihtoehdossa panostetaan laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, eikä päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja kasvateta.

SDP:n valtiovarainkunnan vastaavan Pia Viitasen mukaan oikeudenmukaisen yhteiskunnan tärkeä mittari on, että tuloeroja ei kasvateta.

— Siksi aloitteissamme torjutaan hallituksen perusturvaan tekemät indeksileikkaukset, jotka kohdistuvat mm. kansan- ja takuueläkkeisiin, rintamalisiin, lapsilisiin, vähimmäispäivärahoihin ja yleiseen asumistukeen. Lisäksi torjumme hallituksen esittämät työttömyystuvan leikkaukset.

Keskustelua aiheesta