Eduskunnassa kipinöi välittömästi – ”Onko teidän tavoitteenne ajaa naiset takaisin hellan ääreen?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan kevään ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua muun muassa varhaiskasvatuksesta ja lapsiperheiden asemasta.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esille lasten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen jopa sadan prosentin korotukset. Kahden lapsen perheessä pelkästään näiden korotusten summa olisi 120 euroa kuukaudessa, hän huomautti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolusti hallituksen politiikkaa parhaansa mukaan. Hänen mukaansa Suomen huono taloudellinen tilanne pakottaa ikäviinkin päätöksiin.

– Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, jossa meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myös tulevaisuudessa, hän toisti jo tutuksi käyneen perustelun.

 

Kymäläisen mukaan perheiden huolet pitäisi ottaa silti vakavasti, eikä väheksyen.

– Kysymys on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä, hän huomautti.

Grahn-Laasonen ei huomautuksesta hätkähtänyt vaan korosti hallituksen esitysten sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myös tulevaisuudessa. Yksinhuoltajien perheisiin tulee jopa helpotusta.


SDP:n Tuula Haatainen piti ennenkuulumattomana, että erilaisten heikennysten lisäksi myös asiakasmaksuja korotetaan.

– Suurissa kaupungeissa asumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Lapsiperheillä on usein vielä opintolainat niskassa ja siihen päälle päivähoitomaksut tulevat nousemaan. Kuinka hallitus aikoo turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ajatella käydä työssä ja että koko hyvinvointiyhteiskunnan oikeutus säilyy? Että palkkatyötä tekevä saa työstään riittävän ansion, eikä tarvitse turvautua muiden apuun.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) muistutti taas kerran hallituksen kolmesta tavoitteesta: julkisen talouden tasapainottamisesta, velaksi elämisen lopettamisesta ja työllisyyden parantamisesta sekä rakenteellisista uudistuksista.

– Meidän on purettava kannustinloukkuja, sellaisia, jotka estävät sekä työn tekemistä että teettämistä.

SDP:n Tytti Tuppurainen oli konkreettisempi ja sanoi, että arjen perustasolla puhutaan siitä, riittävätkö rahat.

– Nyt on huoli myös siitä, riittävätkö rahat peruspalveluihin, joita päivähoito on. Asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin kohtuuttomasti. Vielä kun sen yhdistää isoon kehykseen, jonka hallitus on rakentanut päivähoidossa, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai perheiltä, joilta toinen vanhempi on kotona, ei voi kuin ajatella, että te hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne päivähoidon romuttamisen.

Tuppuraisen mukaan päivähoito, jos mikä, vahvistaa talouskasvua, jota hallitus korostaa, mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin.

– Linjanne on aivan väärä. Onko teidän tavoitteenne ajaa pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta.

Grahn-Laasonen torjui Tuppuraisen syytökset.

– Lapsiperheiden kannalta on erittäin tärkeätä, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että päätökset, joita on valmisteltu viedään maaliin ja sitä kautta taloudessa saadaan uusi aika alkamaan. Uskon, että lapsiperheet odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.


SDP:n Ilmari Nurminen oli huolissaan alueiden eriarvoistumisesta. Rikkaat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla, päättäneet olla korottamatta asiakasmaksuja enempää kuin indeksin verran, mutta köyhissä sairaanhoitopiireissä tilanne on toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi sanomalla, että asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa.

– Osa kuntia on päättänyt toisin. Tasaaminen alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

”Tällainen vaalitulos lisää epävakautta” – Katainen kommentoi Italian tilannetta

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
katainen

EU-komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan on vielä vaikea arvioida, mihin Italian äänestystulos johtaa.

– Nyt on olennaista se, että italian poliittisen järjestelmän instituutiot pystyvät saamaan vakautta aikaan niin paljon kuin tässä tilanteessa on mahdollista, Katainen sanoi tänään Helsingissä.

Italian pääministeri Matteo Renzi ilmoitti maanantaiaamuna eroavansa, koska koki tappion kansanäänestyksessä perustuslain uudistamisesta.

Perustuslain uudistuksella haluttiin kaventaa huomattavasti parlamentin ylemmän kamarin senaatin valtaa ja vähentää sen jäsenmäärää.

Kysymys on siitä, mitä italialaiset haluavat, sillä Kataisen mukaan EU-komissiossa kunnioitetaan kansalaisten mielipiteitä.

Italian viranomaiset tietävät pankkiensa tilanteen varsin hyvin.

– Ehkä komission kannalta on huolestuttavaa, että kun epävakautta on joka tapauksessa Euroopassa enemmän kuin tarpeeksi, niin aina tällainen vaalitulos sitä lisää. Epävakaudella on työttömyyttä lisäävä merkitys ja työllisyyttä vähentävä merkitys. Sen takia varmaan kaikkia eurooppalaisia tämä tilanne huolestuttaa, Katainen sanoi.

Kataisen mukaan yleisesti arvioituna kaikki sellaiset poliittiset tilanteet, jotka lisäävät epävarmuutta, ovat myrkkyä sekä investoinneille tai talouden vakaudelle ylipäätään.

Kansanäänestyksen jälkeen suurennuslasin alla on Italian pankkien tilanne. Useampi pankki Italiassa on kaavaillut keräävänsä lisää pääomaa yksityiseltä sektorilta. Riskinä on pidetty, että Italian pankkijärjestelmän ongelmat pahenevat ja voivat levitä laajemmallekin,

– Meillä on se käsitys, että Italian viranomaiset tietävät pankkiensa tilanteen varsin hyvin ja tietysti oletetaan, että he toimivat sen mukaan, että vakaus pankkisektorilla vahvistuu tai säilyy, Katainen sanoi.

Miksi Sauli Niinistön kalenteri on tyhjä 7. joulukuuta? — ”Presidentti ei ole koskaan lomalla”

Kuva: Lehtikuva/Mikko Stig
Suurlähettiläspäivät 2016.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö osallistuu viikko-ohjelmansa mukaan itsenäisyyspäivänä Presidentinlinnan juhlavastaanoton lisäksi Suomen itsenäisyyden ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen ja seuraa presidentinlinnan parvekkeelta ylioppilaiden soihtukulkuetta.

Myöhään jatkuvien itsenäisyysjuhlien jälkeisenä keskiviikkona (7.12.) presidentin julkisessa kalenterissa ei ole lainkaan merkintöjä. Paluu normaaliin viikko-ohjelmaan vaikuttaisi olevan edessä vasta torstaina 8.12., kun presidentti tapaa eduskunnan ulkoasianvaliokunnan Mäntyniemessä.

Mistä on kysymys, onko presidentillä raskaiden juhlien vuoksi rokulipäivä? Presidentin kanslian mukaan tästä ei ole kysymys.

– Presidentinlinnassa ei voi tapahtumia 7.12 järjestää, koska päivä menee itsenäisyyspäivän juhlavastaanoton kalusteiden purkamisessa, presidentin kanslian viestintäasiantuntija Katja Keckman vastaa.

Keckmanin mukaan presidentti ei ole koskaan lomalla, vaan hoitaa aina virkatehtäviään.

– Toki presidentinkin kalenterissa on silti päiviä, joihin ei virallista ohjelmaa ole laitettu. Presidentin julkisessa kalenterissa on vain osa presidentin ohjelmasta.

Perjantaina Presidentilinna on taas vierailukunnossa, kun Niinistö tapaa Ranskan ulkoministerin Jean-Marc Ayraultin.

Keskustelua aiheesta

Lahdesta lähtee eniten päättäjien paikkoja – vain Nakkila tekee kaiken toisin

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
kunnat
Helsinki aikoo pitää kuntavaalien jälkeen valtuustonsa koon ennallaan eli 85:ssä. Kuvassa nykyisiä demarivaltuutettuja: Osku Pajamäki, Thomas Wallgren ja Pentti Arajärvi.

Kaksi kolmasosaa kunnista säilyttää nykyisen valtuustokokonsa ja kolmannes pienentää sitä. Kuntaliiton kyselyn perusteella vain yksi kunta olisi kasvattamassa valtuutettujen määrää. Satakuntalainen Nakkila ilmoittaa lisäävänsä valtuuston paikkamäärää kahdella.

Kuntaliitto lähetti kyselyn marraskuussa kaikkiin Manner-Suomen kuntiin ja vastauksia saatiin 275 kunnalta. Vastausprosentti oli peräti 93.

Vastanneista kunnista 240 on tehnyt päätöksen tulevasta valtuustokoosta. Ainakin 35 kunnassa päätös valtuuston koosta tehdään vasta joulukuussa.

Kuntaliitto arvioi, että ensi huhtikuun kuntavaaleissa valitaan noin 9 100 valtuutettua. Valtuutettujen määrä vähenisi edellisistä vaaleista noin kuudella prosentilla.

Eniten valtuustopaikkoja vähentää Lahti, jossa valtuutettuja on ensi kevään vaalien jälkeen 59 paikkaa, kun 43 paikkaa vähennetään. Kurikka pienentää valtuustoaan 35 paikalla, Loviisa 24 paikalla, Säkylä 21 paikalla ja Sastamala 16 paikalla.

– Lahdessa, Kurikkassa ja Säkylällä on vuoden 2016 alun kuntaliitoksen takia käytössä yhdistetty valtuusto, ja ne pienentävät valtuustokokoja liitossopimuksen mukaisesti. Myös Loviisa ja Sastamala olivat sopineet laajennetusta valtuustokoosta kuluvan valtuustokauden loppuun asti, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Muista kuin kuntaliitoskunnista lukumääräisesti eniten valtuustokokoa supistetaan Janakkalassa, Orimattilassa, Ranualla ja Ylitorniossa, kaikissa 10 valtuustopaikalla.

Käytännössä kaikilla kunnilla on mahdollisuus suurentaa valtuustonsa kokoa.

Savukoski on ennakkotietojen mukaan ainoa kunta, joka on valinnut kuntalaissa säädetyn valtuutettujen vähimmäismäärän eli 13 valtuutettua. Helsingissä on tulevalla valtuustokaudella suurin valtuusto, 85 valtuutettua.

Suhteutettuna kunnan väkilukuun eniten valtuustopaikkoja on Luhangassa (51 asukasta/valtuustopaikka) ja vähiten Helsingissä (noin 7500 asukasta/valtuustopaikka).

Valtuutettujen määrät ovat vähentyneet valtuustokaudesta toiseen. Muutokset ovat selittyneet pitkälti toteutetuista kuntaliitoksista. Uusi kuntalaki mahdollistaa valtuuston suurentamisen ja pienentämisen

Uuden kuntalain mukaan valtuutettujen lukumäärä ei ole enää suoraan sidottu kunnan asukasmäärään. Pienimmällään valtuusto voi olla 13-jäseninen alle 5 000 asukkaan kunnissa ja 79-jäseninen yli puolen miljoonan asukkaan kunnissa eli Helsingissä.

– Käytännössä kaikilla kunnilla on mahdollisuus suurentaa valtuustonsa kokoa ja kolme neljästä kunnasta voi sitä myös pienentää. Päätökset seuraavan valtuuston koosta on tehtävä tämän vuoden loppuun mennessä.

Kuntaliitto julkaisee lopulliset tiedot valtuustojen paikkamääristä tammikuun alkupuolella.

Presidentinvaalien yllättäjä harkitsee ehdolle asettumista taas

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Vihreiden kansanedustaja Pekka Haavisto sanoo harkitsevansa, pyrkiikö hän puolueensa presidenttiehdokkaaksi vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö on pyytänyt Haavistoa tavoittelemaan ehdokkuutta. Haavisto sai vuoden 2012 presidentinvaaleissa yli miljoona ääntä.

Vihreät kertoi maanantaina avanneensa haun puolueen presidenttiehdokkuudesta kiinnostuneille. Ehdokkaaksi mieliviä pyydetään ilmoittautumaan puoluehallitukselle helmikuun 9. päivään mennessä.

Suoraan ehdokkaaksi voivat ilmoittautua kansanedustajat ja europarlamentaarikot, joiden katsotaan saaneen valtakirjan ehdokkuuteen kansalaisilta vaaleissa. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua myös puolueen jäsenyhdistyksen esittämä henkilö, jos jäsenyhdistyksessä on vähintään sata jäsentä.

Keskustelua aiheesta

”Tämä on loukkaavaa”- opiskelijajärjestöt ajautuivat tukkanuottasille opiskelijavalinnoissa

Kuva: Getty Images
Kuka pääsee korkeakouluun helpoimmin? Siitä kiistellään nyt.

Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry ja Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry ovat ilmaisseet kannanotossa 2.12. huolensa esityksestä lisätä ylioppilastutkinnon hyödyntämistä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa. Ammattiin opiskelevien pelätään jäävän heikompaan asemaan ylioppilastutkinnon suorittaneisiin verrattuna ja joutuvan uusiin pussinperiin ja umpikujiin.

Ammattiinopiskelevien järjestöjen huoli sai ylioppilaiden etujärjestön, Lukiolaisten liiton pillastumaan.

– Kannanotossa ei tuoda lainkaan ilmi työryhmän koko esitystä toisen asteen tutkintojen laajemmasta hyödyntämisestä. Tämä koskee myös ammatillisen koulutuksen päättöarvioinnin kehittämistä siten, että tutkintotodistus on hyödynnettävissä. Kysymys on myös mitä suurimmissa määrin periaatteellinen: toisen asteen koulutuksen tehtävänä on antaa eväät korkeakouluopiskeluun ja tämä tulisi tunnistaa myös opiskelijavalinnassa.

– Lukiokoulutuksen osalta tämä kysymys on erityisen kriittinen. Lukiokoulutus ei anna ammatillista pätevyyttä, vaan jatko-opintovalmiudet. Olisi käsittämätöntä, jos lukiokoulutuksen tuottamat valmiudet eivät riittäisikään korkeakoulujen opiskelijavalinnassa, Lukiolaisten Liiton puheenjohtaja Elli Luukkainen ihmettelee.

– Tilastoista on vaikea nähdä, miksi nimenomaan pääsykoejärjestelmä tukisi ammatillisen tutkinnon suorittaneiden siirtymistä korkeakouluun; nykyjärjestelmässä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa ammatillisen tutkinnon suorittaneiden osuus valituista on hakijoiden osuutta pienempi.

Työryhmän raportissa on selkeästi esitetty, että ammatillisille opiskelijoille ylioppilaskoetta voitaisiin käyttää samansisältöisen pääsykokeen korvaajana.

– Erityisesti ammattikorkeakoulujen kohdalla tämä ei liene tarpeen, vaan toisen asteen ammatillista tutkintoa voi hyödyntää suoraan. Asia on eri, jos koulutusohjelma edellyttää nykyiselläänkin pohjatiedoiksi lukion oppimäärää. On lisäksi loukkaavaa antaa ymmärtää, että reitti lukiosta korkeakouluun olisi helppo ja mutkaton, kun uusista ylioppilaista kaksikolmasosaa jää koulutuksen ulkopuolelle. Opiskelijavalintojen kehittämisessä ei ole kyse vastakkainasettelusta. Nykytilanne on heikko kaikkien toisen asteen päättävien osalta, Luukkainen muistuttaa.

– Kannanoton mukaan ylioppilastutkinnon kriittinen tarkastelu on unohtunut. Näin ei suinkaan ole, vaan tutkinnon kehittämistä työstetään parhaillaan omassa työryhmässään. Merkittäviä askelia on otettu jo nyt tutkinnon sähköistymisen ja vertailukelpoisuuden parantamisen myötä.

– Siitä olemme samaa mieltä, että ylioppilastutkinnon tutkintomaksut tulee poistaa. Korkeakouluun hakeutumisen tulee olla kaikille maksutonta, Luukkainen päättää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta