Demariristeily27.-20.8.2016

Eduskunnassa kipinöi välittömästi – ”Onko teidän tavoitteenne ajaa naiset takaisin hellan ääreen?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan kevään ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua muun muassa varhaiskasvatuksesta ja lapsiperheiden asemasta.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esille lasten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen jopa sadan prosentin korotukset. Kahden lapsen perheessä pelkästään näiden korotusten summa olisi 120 euroa kuukaudessa, hän huomautti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolusti hallituksen politiikkaa parhaansa mukaan. Hänen mukaansa Suomen huono taloudellinen tilanne pakottaa ikäviinkin päätöksiin.

– Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, jossa meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myös tulevaisuudessa, hän toisti jo tutuksi käyneen perustelun.

 

Kymäläisen mukaan perheiden huolet pitäisi ottaa silti vakavasti, eikä väheksyen.

– Kysymys on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä, hän huomautti.

Grahn-Laasonen ei huomautuksesta hätkähtänyt vaan korosti hallituksen esitysten sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myös tulevaisuudessa. Yksinhuoltajien perheisiin tulee jopa helpotusta.


SDP:n Tuula Haatainen piti ennenkuulumattomana, että erilaisten heikennysten lisäksi myös asiakasmaksuja korotetaan.

– Suurissa kaupungeissa asumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Lapsiperheillä on usein vielä opintolainat niskassa ja siihen päälle päivähoitomaksut tulevat nousemaan. Kuinka hallitus aikoo turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ajatella käydä työssä ja että koko hyvinvointiyhteiskunnan oikeutus säilyy? Että palkkatyötä tekevä saa työstään riittävän ansion, eikä tarvitse turvautua muiden apuun.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) muistutti taas kerran hallituksen kolmesta tavoitteesta: julkisen talouden tasapainottamisesta, velaksi elämisen lopettamisesta ja työllisyyden parantamisesta sekä rakenteellisista uudistuksista.

– Meidän on purettava kannustinloukkuja, sellaisia, jotka estävät sekä työn tekemistä että teettämistä.

SDP:n Tytti Tuppurainen oli konkreettisempi ja sanoi, että arjen perustasolla puhutaan siitä, riittävätkö rahat.

– Nyt on huoli myös siitä, riittävätkö rahat peruspalveluihin, joita päivähoito on. Asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin kohtuuttomasti. Vielä kun sen yhdistää isoon kehykseen, jonka hallitus on rakentanut päivähoidossa, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai perheiltä, joilta toinen vanhempi on kotona, ei voi kuin ajatella, että te hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne päivähoidon romuttamisen.

Tuppuraisen mukaan päivähoito, jos mikä, vahvistaa talouskasvua, jota hallitus korostaa, mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin.

– Linjanne on aivan väärä. Onko teidän tavoitteenne ajaa pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta.

Grahn-Laasonen torjui Tuppuraisen syytökset.

– Lapsiperheiden kannalta on erittäin tärkeätä, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että päätökset, joita on valmisteltu viedään maaliin ja sitä kautta taloudessa saadaan uusi aika alkamaan. Uskon, että lapsiperheet odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.


SDP:n Ilmari Nurminen oli huolissaan alueiden eriarvoistumisesta. Rikkaat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla, päättäneet olla korottamatta asiakasmaksuja enempää kuin indeksin verran, mutta köyhissä sairaanhoitopiireissä tilanne on toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi sanomalla, että asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa.

– Osa kuntia on päättänyt toisin. Tasaaminen alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

Vihasivusto MV on suljettu — ”päätoimittaja” sanoo, ettei asia jää tähän

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

MV-”lehden” päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin kertoi perjantaina Facebookissa, että MV:n palvelimet Suomessa on suljettu. Hänen mukaansa julkaisu avataan muualla myöhemmin.

Sulkemisen taustalla on se, että MV- ja Uber Uutiset -sivustoille palvelintilaa vuokrannut NPNetworking on irtisanonut sopimuksensa MV-lehden kanssa.

NPNetworkingin toimitusjohtaja Aleksi Kinnunen kertoo irtisanoneensa sopimuksen, sillä palvelintilan vuokraaminen katsottiin hänen henkilökohtaiseksi kannanotokseen. Kinnusta myös kritisoitiin siitä, että hän tienaa rasismilla.

MV-lehden merkitys NPNetworksille ei ole ollut taloudellisesti merkittävä.

Sulkeminen oikeusteitse vaikeaa

Poliisi vaati Kinnusen yhtiötä keskeyttämään verkkoviestin jakelun sen MV-julkaisulle vuokraamalta palvelimelta käräjäoikeuden päätöksellä. Poliisi epäilee Janitskinin ylläpitämiä julkaisuja useista rikoksista. Kinnusen yhtiö sai julkisuutta torstaina, kun MV-lehti julkaisi poliisin käräjäoikeudelle osoittaman sulkemisvaatimuksen. Salaisista asiakirjoista selvisi, että palvelimen vuokraaja oli NPNetworking.

MV-julkaisun sulkeminen oikeusteitse olisi asiantuntijoiden mukaan sananvapauden rajojen määrittelyä. Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professorin Tomi Voutilaisen mukaan kokonaisen julkaisun alasajo oikeusteitse on poikkeuksellista ja se tuskin onnistuisi. Pakkokeinona yksittäisten viestien jakelun keskeyttäminen on hänen mukaansa mahdollista. Julkaisun sulkeminen edes väliaikaisesti saattaisi kuitenkin mennä ennakkosensuurin puolelle.

– Keskeyttäminen tarkoittaisi pyydetyssä muodossa julkaisutoiminnan keskeyttämistä, mikä voisi olla perustuslain kieltämää ennakkosensuuria, Voutilainen sanoo.

Oikeuden olisi pitänyt myös arvioida, onko sivusto joukkoviestintäväline vai ei.

– Joukkoviestintälainsäädäntöön kuuluvan verkkojulkaisuksi katsotun sivuston sulkeminen on vaikeaa. Oikeudellisesti arvioiden esimerkiksi yksittäisen rasistisen nettisivun alasajo taas on helpompaa.

Laki on tulkinnanvarainen

Turun yliopiston rikosoikeuden professorin Jussi Tapanin mukaan lain lähtökohta on, että esimerkiksi verkkosivustolta poistetaan laittomaksi epäiltyä sisältöä eikä koko sivustoa suljeta.

– Laki jättää tulkinnanvaraa, voidaanko kokonaisia sivustoja sulkea, Tapani sanoo.

Hän pitää keskeyttämismääräystä järeänä keinona puuttua verkkosivuston toimintaan.

Tapanin mukaan nykyistä lainsäädäntöä ei ole valmisteltu MV-julkaisun tyylistä tapausta ajatellen, jossa suuri osa sivuston sisällöstä voi täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön.

Yksittäisiä sivustoja on Voutilaisen mukaan suljettu lähinnä lapsipornon tai rasististen kirjoitusten takia. Myös aikaisemmin sivustot on yleensä sulkenut julkaisija tai verkkopalvelun tarjoaja.

OLLI-PEKKA PAAJANEN, TOMMI FORSMAN, VIIVI SALMINEN

AVAINSANAT

D-studio: Hallitus haluaa vauhdittaa investointeja vanhalla kikalla — SDP:n Skinnari vastaa, onko lääke oikea

Demokraatin video-ohjelma D-studio rantautui heinäkuun lopun kunniaksi Valkeakoskelle, missä järjestetään perinteinen Työväen musiikkitapahtuma jo 45. kerran.

Vieraiden joukoissa oli myös SDP:n kansanedustaja Ville Skinnari. Vahvasti yrittäjälähtöisenä demarina tunnettu Skinnari ottaa D-studion haastattelussa kantaa hallituspuolueiden sisällä virinneeseen haluun ottaa uudelleen käyttöön niin sanottu investointivaraus. Siinä yritys voisi jättää osasta voitostaan verot maksamatta, jos se käyttää varat investointeihin.

Muutoksella olisi tarkoitus edistää yritysten investointeja ja täten nopeuttaa talouskasvua sekä parantaa työllisyyttä.

Helsingin Sanomien mukaan idean takana on erityisesti keskusta, mutta myös muissa puolueissa olisi kiinnostusta ajatukseen.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ehti jo sanoa, että malli ei ole paras tapa rohkaista yrityksiä investoimaan. Investointivaraus on käytössä Ruotsissa. Rinteen mukaan järjestelmä olisi kuitenkin kallis ja tehoton.

Mutta mitä sanoo Ville Skinnari, ensimmäisen kauden kansanedustaja? Mistä puhtia investointeihin?

Keskustelua aiheesta

Puuliitto vaatii Kemera-rahoituksen jatkuvuuden turvaamista

Kestävän metsätalouden rahoituslain eli Kemeran mukainen tukien myöntäminen on saatettava jatkuvalle pohjalle, Puuliitto painottaa.

– Tänä vuonna koettua tukien myöntämisen keskeyttämistä ei pidä päästää tapahtumaan uudestaan. Se aiheutti metsäalalle välittömästi lomautus- ja irtisanomisuhan. Lisäksi talousmetsien kestävä hoitaminen luonnollisesti kärsii tällaisista katkoksista, Puuliiton hallitus totesi parjantaina Hämeenlinnassa.

Puuliiton hallituksen mukaan Kemera-tukien myöntövaltuutta pitää vastedes ryhtyä tarkastelemaan koko ohjelmakauden pituudella, ei vain kalenterivuosittain.

– Järjestelmää joustavoittaisi ja järkevöittäisi käytännön töiden kannalta huomattavasti, jos myöntövaltuutta porrastettaisiin siten, että alkukaudelle mahdollisesti kasaantuneet hakemukset voitaisiin hetimiten käsitellä, vaikka summat ylittäisivätkin ohjelmakauden vuotuisen keskimääräisen tuen tason.  Tällöin tuen määrä alenisi porrastetusti kohti Kemera-kauden loppua niin, että rahoituksen hintalappu säilyisi valtion kannalta nykyisellä tasollaan.

– Jos varmuus edellä kuvattuun järjestelmään siirtymisestä saataisiin pian, purkaisi se paineet lomautusten ja irtisanomisten toteuttamiselta. Työllisyysvaikutusta vahvistaisi edelleen se, että Kemeraan palautettaisiin ulkopuolisen yrityksen tai työvoiman käytöstä myönnettävä korkeampi korvaussumma, Puuliiton hallitus arvioi.

Puuliitto pitää ajankohtaisia Kemera-asetukseen ministeriössä kaavailtuja muutoksia oikeansuuntaisina. Metsänhoitotöiden yhteispinta-alan kasvattaminen tuen saamisen ehtoja ja perusteita muuttamalla sekä kokonaispottia uudelleen kohdentamalla on aiheellinen ratkaisu. Linjauksen hyväksyttävyyttä tukee se, että muutos on kaavailtu toteutettavaksi taimikon varhaishoidon tuen tasoa alentamatta.

Puuliitto on viimeksi heinäkuun alussa joutunut asettamaan metsäalalla toimivia yrityksiä saartoon työehtosopimuksen rikkomusepäilyjen ja työntekijöiden maksamattomien palkkasaatavien takia.

– Kemeraan on lisättävä tekstit, joiden perusteella myönnetyt tuet voidaan evätä tai maksetut tuet periä takaisin, mikäli käy ilmi, että tukia nauttinut taho on laiminlyönyt yhteiskunta- tai työnantajavelvoitteitaan. Harmaan talouden juurtuminen metsäalalle on estettävä. Toisaalta on ristiriitaista, että takaisinperintä on mahdollista luontoarvojen turmelemiseen, mutta ei talousrikollisuuteen liittyvillä perusteilla, liitto huomauttaa.

AVAINSANAT

Tuomioja USA-vaaleista: ”Harvinaisen selvä valinta”

Kuva: Lehtikuva
Budjettiriihi 2014.
Mitä on edessä? – Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen, Erkki Tuomioja kirjoittaa.

Kansanedustaja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan Yhdysvaltain presidentinvaaleista on tulossa harvinaisen selvä valinta.

Tuomiojan Facebook-päivityksen mukaan valinta tehdään yhtäällä pelkoja lietsovan, jakolinjoja syventävän ja voimapolitiikalla öykkäröivän ja toisaalla yhdessä toimimisen välttämättömyyttä sekä Yhdysvaltojen omien että maailmanlaajuisten haasteiden vastaamisessa korostavan ehdokkaan välillä.

– Näin ymmärrettynä ei valinnan pitäisi olla vaikea, vaikka Clintoninkin henkilössä valuvikoja näkisi. Seuraavien kuukausien aikana tullaan polttamaan ehkä noin viisi miljardia (!) dollaria pääasiassa ehdokkaiden mustamaalaukseen. But this is the best democracy money can buy, Tuomioja toteaa.

But this is the best democracy money can buy.

Yle: Palkaton työnäyte kutistumassa kuukauden kokeiluksi

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160503 - Oikeus- ja työministeri Jari Lindström hallituksen kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa esitelleessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta 2016. LEHTIKUVA / TROND H. TROSDAHL
Työministeri Jari Lindströmiin (ps.) henkilöitynyt työnäyte ei toteudu kaavaillussa muodossa.

Touko- ja kesäkuun vaihteessa kaatunut muutaman kuukauden palkaton työnäytekokeilu on kutistumassa vapaaehtoiseksi kuukauden työkokeiluksi, kertoo Yle.

Lausunnoilla olevassa esityksessä on luovuttu erillisestä työnäytteestä, mutta työtön voi antaa vapaaehtoisen näytteen osaamisestaan osana aikaisemmin käytössä ollutta työkokeilua.

Ennen työkokeilu koski vain pitkäaikaistyöttömiä ja ammatinvaihtajia. Uudessa esityksessä työkokeiluun saavat osallistua kaikki työnhakijat, jos niin haluavat. Esimerkiksi vastavalmistuneet tai vähän aikaa työttömänä olleet voisivat jatkossa näyttää soveltuvuutensa työnantajalle ennen työsopimuksen tekemistä.

Kuukauden mittaisen työkokeilun aikana työntekijä saisi nauttia työttömyyskorvauksista. Lisäksi valtio vakuuttaisi työkokeiluun osallistuvat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta