Eduskunnassa kipinöi välittömästi – ”Onko teidän tavoitteenne ajaa naiset takaisin hellan ääreen?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan kevään ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua muun muassa varhaiskasvatuksesta ja lapsiperheiden asemasta.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esille lasten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen jopa sadan prosentin korotukset. Kahden lapsen perheessä pelkästään näiden korotusten summa olisi 120 euroa kuukaudessa, hän huomautti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolusti hallituksen politiikkaa parhaansa mukaan. Hänen mukaansa Suomen huono taloudellinen tilanne pakottaa ikäviinkin päätöksiin.

– Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, jossa meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myös tulevaisuudessa, hän toisti jo tutuksi käyneen perustelun.

 

Kymäläisen mukaan perheiden huolet pitäisi ottaa silti vakavasti, eikä väheksyen.

– Kysymys on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä, hän huomautti.

Grahn-Laasonen ei huomautuksesta hätkähtänyt vaan korosti hallituksen esitysten sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myös tulevaisuudessa. Yksinhuoltajien perheisiin tulee jopa helpotusta.


SDP:n Tuula Haatainen piti ennenkuulumattomana, että erilaisten heikennysten lisäksi myös asiakasmaksuja korotetaan.

– Suurissa kaupungeissa asumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Lapsiperheillä on usein vielä opintolainat niskassa ja siihen päälle päivähoitomaksut tulevat nousemaan. Kuinka hallitus aikoo turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ajatella käydä työssä ja että koko hyvinvointiyhteiskunnan oikeutus säilyy? Että palkkatyötä tekevä saa työstään riittävän ansion, eikä tarvitse turvautua muiden apuun.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) muistutti taas kerran hallituksen kolmesta tavoitteesta: julkisen talouden tasapainottamisesta, velaksi elämisen lopettamisesta ja työllisyyden parantamisesta sekä rakenteellisista uudistuksista.

– Meidän on purettava kannustinloukkuja, sellaisia, jotka estävät sekä työn tekemistä että teettämistä.

SDP:n Tytti Tuppurainen oli konkreettisempi ja sanoi, että arjen perustasolla puhutaan siitä, riittävätkö rahat.

– Nyt on huoli myös siitä, riittävätkö rahat peruspalveluihin, joita päivähoito on. Asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin kohtuuttomasti. Vielä kun sen yhdistää isoon kehykseen, jonka hallitus on rakentanut päivähoidossa, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai perheiltä, joilta toinen vanhempi on kotona, ei voi kuin ajatella, että te hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne päivähoidon romuttamisen.

Tuppuraisen mukaan päivähoito, jos mikä, vahvistaa talouskasvua, jota hallitus korostaa, mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin.

– Linjanne on aivan väärä. Onko teidän tavoitteenne ajaa pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta.

Grahn-Laasonen torjui Tuppuraisen syytökset.

– Lapsiperheiden kannalta on erittäin tärkeätä, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että päätökset, joita on valmisteltu viedään maaliin ja sitä kautta taloudessa saadaan uusi aika alkamaan. Uskon, että lapsiperheet odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.


SDP:n Ilmari Nurminen oli huolissaan alueiden eriarvoistumisesta. Rikkaat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla, päättäneet olla korottamatta asiakasmaksuja enempää kuin indeksin verran, mutta köyhissä sairaanhoitopiireissä tilanne on toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi sanomalla, että asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa.

– Osa kuntia on päättänyt toisin. Tasaaminen alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

USU Kelasta: Lukiolainen voi saada tukea ilman opintolainaakin

Kela on lieventänyt lukiolaisten perustoimeentulotuen ehtoja, kertoo Uutissuomalainen. Uuden ohjeen mukaan opintolainan nosto ei ole edellytys perustoimeentulotuen saamiselle, jos kotikunta myönsi täysi-ikäiselle lukiolaiselle tätä tukea ilman lainaa. Tuki siirtyi kunnilta Kelalle vuodenvaihteessa.

Jos kunnassa on tulkittu, että opintolainaa ei tarvitse ottaa, näiden lukiolaisten osalta Kelakaan ei sitä edellytä, kertoo Kelan toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö Tomi Stahl.

Sen sijaan muilta täysi-ikäisiltä lukiolaisilta Kela edellyttää yhä opintolainan nostamista, ennen kuin he voivat saada toimeentulotukea.

Lukiolaisten lainanottovelvoitteesta nousi keväällä kohu.

Lain mukaan viranomainen ei saa tehdä edellisen viranomaisen päätöksestä poikkeavaa ratkaisua sillä tavalla, että asiakkaan etu kärsii.

Jenni Jokinen ehdolle kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi

Jenni Jokinen on vahvoilla Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Sastamalan sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön edustajisto valitsi yksimielisesti 34-vuotiaan hallintotieteiden kandidaatti Jenni Jokisen (sd) ehdokkaakseen Sastamalan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi.

Ryhmien välisissä neuvotteluissa kaupunginhallituksen puheenjohtajuus on sovittu sosialidemokraateille. SDP:n, vasemmistoliiton ja vihreiden tekninen vaaliliitto on valtuuston suurin ryhmittymä, joten vaaliliiton suurimpana ryhmänä sosialidemokraatit saavat puheenjohtajuuden.

Sosialidemokraatit olivat Sastamalassa suurin vaalivoittaja 6,4 prosentin kannatuksen kasvulla. Ylivoimainen ääniharava oli kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd) 1287 äänellä. Jokinen ylsi 238 äänellään demarien kolmanneksi.

Jenni Jokinen on nykyisen kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja ja toiminut kaupunginvaltuuston ensimmäisenä varajäsenenä yhden kauden ja sen jälkeen vuodesta 2008 kaupunginvaltuuston jäsenenä.

Keskustelua aiheesta

Kukitettu Viitanen tarjosi kahvit jo ennen vaaleja

Tampereen kaupunginvaltuuston kokous aloitettiin maanantaina 24. huhtikuuta kansanedustaja, kaupunginvaltuutettu Pia Viitasen kukituksella. Syy kukkakimppuun oli se, että Viitanen oli päässyt ”miehen” ikään. Täyttänyt 50 vuotta.

Viitanen oli jo aikaisemmin viettänyt synttäreitään muun muassa tarjoamalla kaikelle kansalle kahvit niin Tammelan torilla kuin Hervannassakin.

Tampereen nykyinen valtuusto teki maanantaina viimeisiä päätöksiään. Valtuuston kokous kului pääasiassa siihen, että se käsitteli sopimuksia, jotka koskivat Tampereen seudun kuntien yhteisiä toimintoja.

Hyväsytyt sopimukset koskevat toimielimiä, jotka hoitavat joukkoliikennettä, ammatillista koulutusta ja jätehuoltoa. Valtuusto sai toimintansa loppumetreillä myös vastauksia valtuutettujen tekemiin aloitteisiin.

Tampereen kaupungin toimintamallia on uudistettu ja uudistusten mukainen virkamiesorganisaatio on aloittanut toimintansa vuoden alussa. Uudet poliittiset toimielimet starttaavat 1. kesäkuuta.

Yhteistoimintasopimukset, joissa Tampereen kaupunki on osapuolena, on tarkistettu vastaamaan Tampereen kaupungin uutta toimintamallia. Samalla yhteistoimintasopimuksiin on tehty muita pienempiä muun muassa kuntalain muutoksesta johtuvia täsmennyksiä.

Sopimusten perustarkoitus säilyy ennallaan. Sopimusten mukaisia tehtäviä hoitaessaan Tampereen kaupunki toimii kuntalain vastuukuntana.

Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi sopimukset. Voimaan tultakseen sopumusten on saatava myös niissä mukana olevien muiden kuntien valtuustojen hyväksyntä.

Uusi valtuusto aloittaa kesäkuussa

Tampereen kaupunginvaltuusto aloittaa uudessa kokoonpanossaan 1. kesäkuuta 2017. Ensimmäinen uuden valtuuston kokous on maanantaina 12. kesäkuuta, jolloin valtuusto valitsee keskuudestaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajat, pormestarin, kolme apulaispormestaria sekä kaupunginhallituksen jäsenet.

Samassa kokouksessa valitaan myös lautakuntien jäsenet lukuun ottamatta kaupunkiseudun joukkoliikennelautakuntaa, jonka jäsenet valitaan 19. kesäkuuta. Lisäksi valtuusto valitsee tarkastuslautakunnan ja keskusvaalilautakunnan jäsenet.

Kesäkuun 19. päivänä valtuusto valitsee kokouksessaan myös kaupungin liikelaitosten, Sara Hildénin taidemuseon ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtokunnat, käräjäoikeuden lautamiehet, kiinteistötoimituksen uskotut miehet sekä edustajat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin valtuustoon.

Tampereen kaupungin uudessa toimintamallissa kolmella palvelualueella toimii seitsemän lautakuntaa: hyvinvoinnin palvelualueella sosiaali- ja terveyslautakunta sekä sivistys- ja kulttuurilautakunta, elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella elinvoima- ja osaamislautakunta ja asunto- ja kiinteistölautakunta sekä kaupunkiympäristön palvelualueella yhdyskuntalautakunta, alueellinen jätehuoltolautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta.

Kolme apulaispormestaria toimivat lautakuntien puheenjohtajina. Pormestari johtaa kaupunginhallitusta.

Keskusvaalilautakunta vahvisti kuntavaalien tuloksen 12. huhtikuuta. Uudessa valtuustossa on 67 jäsentä. Suomen Sosialidemokrattisella puolueella on 16 valtuutettua, Kansallisella Kokoomuksella 15 ja Vihreällä liitolla 14.

Vasemmistoliitto sai valtuustoon seitsemän paikkaa ja Perussuomalaiset ja Suomen Keskusta molemmat neljä paikkaa. Tampereen Puolesta ry:llä on kolme valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraateilla kaksi, Suomen ruotsalaisella kansanpuolueella yksi ja VaihtoehtoTampere ry:llä yksi valtuutettu.

Kokoomus, Kristillisdemokraatit ja RKP ovat muodostaneet yhteisen valtuustoryhmän.

Tampereen kaupunginvaltuustoon valittiin 25 uutta valtuutettua. Valtuuston keski-ikä on 47 vuotta ja valtuutetuista 43 prosenttia on naisia.

Keskustelua aiheesta

Skinnari: Keskusteluyhteys Yhdysvaltioihin on tärkeä Suomelle

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Kansanedustaja Ville Skinnari matkustaa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari matkustaa tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunnan kanssa New Yorkiin, Washingtoniin ja Ottawaan. Matkan aiheina ovat erityisesti kansainvälisen oikeuden kehitys sekä perustuslaki- ja ihmisoikeuskysymykset.

– Yhdysvaltain politiikassa on tapahtunut paljon ja nopeasti viimeisten kuukausien aikana. Washingtonissa esille nousee Lähi-idän ja Pohjois-Korean tilanteen lisäksi Suomelle ja EU:lle tärkeä Venäjä-suhde. Suomelle on pienenä maana tärkeää muodostaa ja rakentaa keskusteluyhteyttä Yhdysvaltojen senaatin ja kongressin jäseniin sekä virkamieshallintoon. Se on oikeastaan ainoa mahdollisuus ymmärtää, mitä uuden presidentin taustalla todella tapahtuu, Skinnari sanoo.

Suomelle ajankohtaisista asioista perustuslakivaliokunta on keskeisessä roolissa muun muassa tiedustelulain mahdollisessa muutoksessa.

– Tietojärjestelmien ja tietosuojan merkitys on kasvanut koko maailmassa. Siksi tiedonkulun ja eri toimijoiden rajapintojen ymmärtäminen on tärkeää. Kuka todellisuudessa omistaa tiedon ja tietoturvayhtiöt? Miten estetään sen asiaton vuotaminen ulkopuolisille? Myös Suomessa tulisi ymmärtää tiedustelutiedon ja tietoturvaohjelmistojen omistamisen merkitys.

Miten Trumpin USA tulkitsee perustuslakia?

Skinnarin mukaan perustuslakivaliokunnan kannalta on kiinnostavaa kuulla, miten Trumpin valinnan jälkeen Yhdysvaltojen perustuslakia koskevia tapauksia on tulkittu korkeimmassa oikeudessa.

– Suomi tunnetaan maailmalla aktiivisena toimijana tasa-arvon ja ihmisoikeuksien edistäjänä. USA:n korkeimman oikeuden tulkinnat viime aikoina kiinnostavat ja koskettavat välillisesti koko maailmaa ja myös Suomea, Skinnari arvioi.

Kanadassa eduskunnan perustuslakivaliokunta tapaa parlamentin ylähuoneen laki- ja perustuslakivaliokunnan jäseniä ja tutustuu korkeimman oikeuden lisäksi kielikysymyksiin sekä alkuperäiskansojen ihmisoikeuskysymyksiin.