Eduskunnassa kipinöi välittömästi – ”Onko teidän tavoitteenne ajaa naiset takaisin hellan ääreen?”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Eduskunnan kevään ensimmäisellä kyselytunnilla käytiin keskustelua muun muassa varhaiskasvatuksesta ja lapsiperheiden asemasta.

SDP:n kansanedustaja Suna Kymäläinen nosti esille lasten aamu- ja iltapäiväkerhomaksujen jopa sadan prosentin korotukset. Kahden lapsen perheessä pelkästään näiden korotusten summa olisi 120 euroa kuukaudessa, hän huomautti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) puolusti hallituksen politiikkaa parhaansa mukaan. Hänen mukaansa Suomen huono taloudellinen tilanne pakottaa ikäviinkin päätöksiin.

– Tavoitteena on tehdä sellaisia toimia, joilla Suomi saadaan sellaiselle kestävälle uralle, jossa meillä olisi mahdollisimman hyvät palvelut lapsiperheille myös tulevaisuudessa, hän toisti jo tutuksi käyneen perustelun.

 

Kymäläisen mukaan perheiden huolet pitäisi ottaa silti vakavasti, eikä väheksyen.

– Kysymys on arvovalinnoista. SDP:n vaihtoehtobudjetissa esitettiin verosuunnittelun kitkemistä yritysten korkovähennysoikeutta rajaamalla. Tällä saataisiin 60 miljoonaa, eikä tätä tarvitsisi ottaa lapsiperheiltä, hän huomautti.

Grahn-Laasonen ei huomautuksesta hätkähtänyt vaan korosti hallituksen esitysten sosiaalista oikeudenmukaisuutta.

– Nollamaksuluokka säilyy eli kaikkein heikoimmassa asemassa olevien perheiden lapsille varhaiskasvatus on maksutonta myös tulevaisuudessa. Yksinhuoltajien perheisiin tulee jopa helpotusta.


SDP:n Tuula Haatainen piti ennenkuulumattomana, että erilaisten heikennysten lisäksi myös asiakasmaksuja korotetaan.

– Suurissa kaupungeissa asumisen kustannukset kasvavat koko ajan. Lapsiperheillä on usein vielä opintolainat niskassa ja siihen päälle päivähoitomaksut tulevat nousemaan. Kuinka hallitus aikoo turvata sen, että tavallista työtä tekevän perheen vanhempien kannattaa edes ajatella käydä työssä ja että koko hyvinvointiyhteiskunnan oikeutus säilyy? Että palkkatyötä tekevä saa työstään riittävän ansion, eikä tarvitse turvautua muiden apuun.

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) muistutti taas kerran hallituksen kolmesta tavoitteesta: julkisen talouden tasapainottamisesta, velaksi elämisen lopettamisesta ja työllisyyden parantamisesta sekä rakenteellisista uudistuksista.

– Meidän on purettava kannustinloukkuja, sellaisia, jotka estävät sekä työn tekemistä että teettämistä.

SDP:n Tytti Tuppurainen oli konkreettisempi ja sanoi, että arjen perustasolla puhutaan siitä, riittävätkö rahat.

– Nyt on huoli myös siitä, riittävätkö rahat peruspalveluihin, joita päivähoito on. Asiakasmaksujen korotukset iskevät juuri tavallisiin työtä tekeviin perheisiin kohtuuttomasti. Vielä kun sen yhdistää isoon kehykseen, jonka hallitus on rakentanut päivähoidossa, että rajoitetaan päivähoito-oikeutta työttömiltä tai perheiltä, joilta toinen vanhempi on kotona, ei voi kuin ajatella, että te hyvä hallitus, olette valinneet linjaksenne päivähoidon romuttamisen.

Tuppuraisen mukaan päivähoito, jos mikä, vahvistaa talouskasvua, jota hallitus korostaa, mahdollistamalla pienten lasten vanhempien työssäkäynnin.

– Linjanne on aivan väärä. Onko teidän tavoitteenne ajaa pienten lasten vanhemmat kotiin, naiset takaisin hellan ääreen pitämään lapsista huolta.

Grahn-Laasonen torjui Tuppuraisen syytökset.

– Lapsiperheiden kannalta on erittäin tärkeätä, että Suomen nykyinen kurjistumisen tilanne saadaan käännettyä, että päätökset, joita on valmisteltu viedään maaliin ja sitä kautta taloudessa saadaan uusi aika alkamaan. Uskon, että lapsiperheet odottavat meiltä täällä eduskunnassa rohkeaa linjaa, joka kääntää Suomen suunnan.


SDP:n Ilmari Nurminen oli huolissaan alueiden eriarvoistumisesta. Rikkaat sairaanhoitopiirit ovat monin paikoin, esimerkiksi Pirkanmaalla, päättäneet olla korottamatta asiakasmaksuja enempää kuin indeksin verran, mutta köyhissä sairaanhoitopiireissä tilanne on toinen.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula (kesk.) vastasi sanomalla, että asiakasmaksulainsäädäntö on mahdollistavaa, ei velvoittavaa.

– Osa kuntia on päättänyt toisin. Tasaaminen alueiden välillä ja yhdenvertaisuus turvataan valtionosuusjärjestelmän kautta.

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Lain valmistelun tasoa on nostettava konkreettisilla toimilla

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Merja Mäkisalo-Ropponen.

Viime aikoina on käyty laajaa julkista keskustelua lainvalmistelun tasosta.

– Menneellä viikolla pääministeri antoi lainvalmistelun tasosta ilmoituksen. SDP korosti keskustelussa, että lainvalmistelulle on annettava riittävät resurssit ja tarpeeksi aikaa. On parempi tehdä kerralla kunnollista. Nykyhallituksen aikana lainvalmistelussa on ollut erityisen paljon huomautettavaa, toteaa SDP:n kansanedustaja Merja mäkisalo-Ropponen tiedotteessaan.

– Lakiesityksistä on myös puuttuneet kokonaan kustannusvaikuttavuusanalyysit ja vaihtoehtoiskustannuslaskelmat. Hallitus on tehnyt monia päätöksiä, jotka todennäköisesti tulevat pitkällä tähtäimellä todella kalliiksi. Välttyisimme turhilta kustannuksilta tulevaisuudessa, jos laskisimme päätösten kustannukset ennen päätöksentekoa.

On parempi tehdä kerralla kunnollista.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Itä-Suomen yliopisto aikoo ”onneksi” vastata hallituksen haasteeseen ja käynnistää lainvalmistelijoiden koulutuksen ensimmäisenä yliopistona Suomessa.

– Lainvalmistelijoiden koulutuksen käynnistämisen taustalla on lainvalmistelun laadusta viime aikoina käyty laaja julkinen keskustelu. Uudella opintokokonaisuudella vastataan siihen yhteiskunnalliseen tarpeeseen, jonka muun muassa pääministeri Juha Sipilä on nostanut esille. Hän totesi, että lainvalmistelijan ammattiin ei ole mahdollista opiskella missään oppilaitoksessa.

– On kuitenkin selvää, että jos hallitus ei lisää resursseja ja hidastuttaa aikatauluja, niin hyväkään osaaminen ei auta, sillä liiallinen kiire estää laadukkaan toiminnan. Hallituksen onkin itse otettava lusikka käteen ja tehtävä konkreettisia toimia, jotta lakiesitykset olisivat paremmin valmisteltuja ja niissä olisi paremmin otettu huomioon pitkän aikavälin kustannusvaikutukset, Mäkisalo-Ropponen painottaa.

Rinne ihmettelee Malmi-keskustelua: ”Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne pitää Malmin lentokenttää koskevaa hallituksen keskustelua outona. Hänen mielestään hallitus näyttää peruvan jo Helsingin kaupunginkin päätöksiä.

– Tai hallitus, vai yksin pääministeri Juha Sipilä (kesk.)? En tiedä.

Rinne viittaa siihen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) twiittasi eilen, ettei hallituksessa ole sovittu mitään Malmin lentokenttään liittyen.

– Aika outo tilanne taas kerran.

Rinteen mukaan Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti vuonna 2014 siirtää alueen hallinnan Helsingille Helsingin kaupungin toiveen mukaisesti. SDP oli silloin hallituksessa.

– Ei niitä päätöksiä voi peruuttaa, Rinne sanoi.

Aika outo tilanne taas kerran.

Tuula Haatainen. (Kuva: Jukka-Pekka Flander)

– Tämä haisee siltä, että tässä tehdään nyt kuntavaalipolitiikkaa, SDP:n helsinkiläinen kansanedustaja ja pormestariehdokas Tuula Haatainen sanoo Helsingin Sanomissa.

– Mutta näin isoilla asioilla ei voi leikkiä, Haatainen korostaa.

Haatainen kysyy HS:ssa,voiko hallitukseen enää luottaa.

– Helsingin pitää pystyä suunnittelemaan rakentamista ja kaavoitusta hallitusti ja suunnitelmallisesti, se ei ole mahdollista tällaisessa tempoilussa, mitä Sipilä on tässä esittänyt. Haluamme tietää, mitä on edessä ja voiko hallitukseen luottaa.

Pääministeri Juha Sipilä tarkensi tänään eduskunnassa, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Sipilä sanoo, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) muistutti tänään kannanotossaan, että valtio on kolme vuotta sitten tehnyt sopimuksen alueen hallinnan siirtämisestä Helsingille. Kokoomusministeri painottaa, että valtion päätöksiin ja sopimuksiin pitää voida luottaa.

Hallitus ei pakkolunasta Malmin lentokenttää – Soini: Mitään esitystä kentästä ei ole

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo, että mistään ei ole sovittu Malmin lentokentän säilyttämisen suhteen. Sipilän mukaan alueen pakkolunastaminen ei käytännössä tule kysymykseen.

Hän sanoi eduskunnassa, että avaimet asiassa ovat Helsingin kaupunginvaltuuston päättäjillä. Jos siellä halutaan muutosta tehdä, silloin on Sipilän mukaan mahdollisuus edetä. Sipilän mukaan kaikki on aina mahdollista, niin kauan kun ”kaivinkone on alueella”.

– Jos uusi valtuusto Helsingissä päätyy johonkin toiseen ratkaisuun, niin omalta puoleltani ainakin siihen on valmiutta sitten lähteä tarkastelemaan esimerkiksi vaihtoehtoisia alueita, Sipilä sanoi.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) totesi eduskunnassa kentästä, että mitään esitystä ei ole.

– Hallituksessa keskustalla ja meillä on sellainen kanta, että jos päästään Helsingin kanssa uuteen sopimukseen, niin en näe mitään estettä, etteikö valtio voisi olla mukana esimerkiksi korvaavissa järjestelyissä, Soini sanoi.

Hänen mukaansa perussuomalaiset puolueena ja eduskuntaryhmänä ovat yksiselitteisesti Malmin säilyttämisen kannalla.

Keskustelua aiheesta

SAK:hon uusi ekonomisti

Kuva: SAK / Olga Poppius / Studio Skaala
Patrizio Lainà.

Ekonomistiksi SAK:hon on valittu väitöskirjatutkija, kauppatieteiden maisteri Patrizio Lainà, 31.

Ennen SAK:ta Lainà on työskennellyt ekonomistina muun muassa Suomen Pankissa ja toiminut luennoitsijana Aalto yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Lainà aloittaa tehtävässään maaliskuun alussa.

SAK edustaa liki miljoonaa työntekijää ja 20:tä ammattiliittoa teollisuudessa, julkisella sektorilla, kuljetuksessa ja yksityisillä palvelualoilla.

Juttuun on vaihdettu kuva klo 14.46.

 

AVAINSANAT

Keskustan kansanedustajista suuri osa haluaa eroon ryhmäkurista alkoholiäänestyksessä

Keskustan eduskuntaryhmässä on laajaa kannatusta sille, että puolue luopuu ryhmäkurista alkoholilaista äänestettäessä.

STT tavoitti 20 keskustan kansanedustajaa. Heistä kukaan ei kannattanut suoraan ryhmäkuria alkoholilaista äänestettäessä, jos tuleva hallituksen esitys noudattelee hallituspuolueiden viime vuonna sopimaa kompromissia.

Uusi alkoholilaki toisi ruokakauppoihin vahvat oluet ja siiderit sekä niin kutsutut limuviinat.

Keskustelua aiheesta