Huoltovarmuuskeskuksen suojainkauppoja puitiin ja myös Suomen varautumisen tasoa pohdittiin. Kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.) kysyi pääministeriltä, mitä koronakriisistä aiotaan oppia ja pitäisikö valtiolla itsellään olla esimerkiksi Huoltovarmuuskeskuksen puitteissa rajallinen tuotantokapasiteetti esimerkiksi suojavarusteiden osalta.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi Halla-ahon olevan oikeassa siinä, että kriisistä on otettava opiksi, jotta vastaisuudessa olemme vielä paremmin varautuneita.

– Mitä tulee kysymykseen siitä, että pitäisikö Huoltovarmuuskeskuksella esimerkiksi olla linjastoja suojavarusteiden valmistamiseen – olla tällaista kapasiteettia – niin tämä on varmasti yksi niistä asioista, joka on syytä tarkkaan harkita, pääministeri sanoi.

Marinin mukaan työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt töitä sen eteen, että tämä materiaalinen varautuminen saadaan nopeasti paremmalle tasolle, jos esimerkiksi Kiinaan tulisi toinen korona-aalto.

– Sitten meillä olisi täällä kotimaista tuotantoa olemassa, emmekä olisi enää niin riippuvaisia niistä kansainvälisistä tuotantoketjuista, joista tällä hetkellä olemme olleet riippuvaisia.

Koronakriisi on iskenyt kovasti talouteen ja moni yritys kaipaa tukea. Kansanedustaja Peter Östman (kd.) huomautti, että tällä hetkellä yritysten ely-keskusten ja Business Finlandin kautta saamat tuet kohdistuvat kehittämishankkeisiin, eikä keskeisimpään ongelmaan. Moni yrittäjä miettii, millä maksaa palkat ja vuokrat, kun myyntiä ei ole, Östman sanoi ja kysyi, pitäisikö tukien kohdistusta tarkistaa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) totesi Östmanin olevan oikeassa siinä, ettei tuki kohdistu tällä hetkellä kipeimpään tarpeeseen.

– Nyt ne kriteerit, jotka ovat olleet niin elyillä kuin Business Finlandilla, eivät ole synkassa tämän tilanteen kanssa. Olen antanut tästä meidän aluekehittämisosastolle tehtävän. He määrittelevät tällä hetkellä, tuleeko asetuksella muuttaa niitä, Lintilä kertoi.

Kansanedustaja Maria Guzenina (sd.) kysyi, miten riskiryhmien palveluiden pariin turvallisesti pääseminen varmistetaan heille, joilla ei ole mahdollisuutta sähköisten palveluiden käyttöön. Hän nosti puheenvuorossaan esiin myös valoisan asian:

– On ollut todella ilo huomata, kuinka paljon naapureista ja lähimmäisistä välittäminen on näkynyt ympäri Suomea. Monet järjestöt ja vapaaehtoiset ovat lähteneet ikäihmisten tueksi kauppa-asioissa, hän kiitteli.

Guzenina kuitenkin huomautti, että ihmisillä on myös paljon pelkoja lähteä asioimaan esimerkiksi kaupassa tai apteekissa. Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) muistutti apteekkipalveluiden osalta, että niiden verkkokaupoista voi tilata lääkkeet suoraan kotiovelle. Hän painotti, että puhelimitsekin pystyy apteekissa asioimaan, jos sähköisten palveluiden käyttö ei onnistu.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne nosti esiin tällä viikolla kohahduttaneen Yhdysvaltain päätöksen leikata tukeaan maailman terveysjärjestö WHO:lle. Hän sanoi päätöstä lyhytnäköiseksi ja vastuuttomaksi.

–Tämä on globaali kriisi, joka voidaan lopulta ratkaista vain toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä, hän sanoi.

Pääministeri Sanna Marin kertasi, että Suomi on päättänyt korottaa omaa maksuosuuttaan WHO:lle 5,5 miljoonaan euroon. Myös hän korosti yhteistyön tärkeyttä.

– Me tarvitsemme moninkeskistä kansainvälistä yhteistyötä, sillä pandemiat eivät tunne valtioiden rajoja, vaan ne pyyhkäisevät maailmalla piittaamatta rajoista, hän sanoi.

– On ehdottoman tärkeää, että kaikki maailmaan maat sitoutuisivat vahvasti moninkeskiseen kansainväliseen yhteistyöhön ja pyrkisimme yhdessä vahvistamaan näitä organisaatioita, joista me kaikki olemme riippuvaisia, hän jatkoi.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että tänään käydyssä Saksan ja Ranskan ulkoministerien johtamassa kokouksessa keskusteltiin myös WHO:n rahoituksen lisäämisestä.

– Näyttää siltä, että hyvin monet eurooppalaiset maat ovat nyt tekemässä hyvin samanlaisia päätöksiä kuin suomi eli lisäämässä rahoitusta tälle vuodelle, Haavisto kertoi.

Haavisto muistutti monissa eurooppalaisissa puheenvuoroissa korostetusta huomiosta.

– Koronaepidemia ei ole voitettu ennen kuin se on voitettu maailman köyhimmissä maissa, ennen kuin se on voitettu Afrikassa, josta ei sitten tulisi sitä toista, kolmatta tai neljättä aaltoa tänne. Siihen tarvitaan WHO:ta ja YK:ta.

– Nyt monet köyhimmät maat ovat tilanteessa, että jos tulee terveyskriisi ja sitä seuraava talouskriisi, tulee hallintokriisi, hallinnot saattavat luhistua ja on entistä vaikeampi hoitaa näitä terveyskysymyksiä. Ja tämän vuoksi YK:n tukeminen tässä tilanteessa on erittäin tärkeää.