Asia kävi ilmi tänään, kun Eduskunnan kestävän kehityksen työryhmä järjesti eduskunnassa tietoiskutyyppisen tilaisuuden aiheesta eduskunta ja ilmastonmuutos.

Puhemies Paula Risikko (kok.) totesi tilaisuudessa, että ”tämä talo käyttää lentoliikennettä hyvin paljon”. Risikon mukaan jo aiemmin on pohdittu päästökompensaatiojärjestelmää, mutta toistaiseksi sopivaa ei ole löytynyt. Nyt Finnair on eilen julkistanut oman säästökompensaatiomallinsa.

– Nyt varmasti vakavasti harkitaan, olisiko tämä juuri se sopiva tapa. En ota nyt kantaa, onko se juuri se se, kansliatoimikunta käy sen läpi. Se tulee olemaan pöydällä.

Työryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) kertoi, että työryhmässä pohditaan myös vaikkapa eduskunnan muovin käyttöä liikelahjoissa sekä sähkönkulutusta ja biojätteen kulutusta.

Työryhmä kartoittaa myös voiko eduskunta ottaa käyttöön EMAS-järjeselmän (the Eco-Management and Audit Scheme). Se on EU-tasoinen vapaaehtoinen ympäristöjohtamisjärjestelmä. Senkin avulla pystyttäisiin vähentämään eduskunnan ympäristövaikutuksia.

Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.) on tehnyt toimenpidealoitteen työmatkalentojen päästökompensaatiomaksusta kansanedustajille. Alanko-Kahiluoto muistuttaa, että Euroopan parlamentissa kompensaatiota maksetaan jo.

Hän on saanut aloitteelleen vahvan tuen yli puoluerajojen.

– Omiin korviin Finnairin kompensaatiomaksu kuulosti pikkaisen pieneltä. 

Päästöhyvitysmaksu on 1 euro edestakaisesta kotimaan lennosta, 2 euroa edestakaisesta Euroopan lennosta ja 6 euroa edestakaisesta kaukolennosta. Maksu on laskettu keskimääräisen päästömäärän ja projektissa aikaansaadun hiilidioksiditonnin vähentämisen kustannuksen perusteella.  

Alanko-Kahiluodon mukaan Helsingin yliopisto on ottanut työmatkalennoissa päästökompensaation käyttöön. 

– Jos eduskunta ja Helsingin yliopisto lähtevät tähän, varmaan monet muut isot virastot, instituutiot ja yritykset seuraisivat perässä, hän arvioi.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Satu Hassi (vihr.) pitää hyvänä, että eduskunta lähtisi ympäristösertifiointiin tai -auditiointiin. 

– Että kaikki käytäisiin läpi, mitkä ovat ympäristön kannalta fiksuimmat menetelmä. Aiemminkin siitä on keskusteltu, mutta ei ole lähdetty liikkeelle, olen iloinen että nyt on, Hassi sanoi.

Paula Risikko ei vielä tässä vaiheessa ota kantaa, mistä eduskunnan rahoista lentomatkustamisen päästökompensaatio maksettaisiin.

Se, maksaisivatko kansanedustajat päästökompensaatiota myös henkilökohtaisista lennoistaan eli ei-työmatkoista on Risikon mukaan jokaisen oma asia.

– Ei sitä voi työyhteisönä linjata.

Tilaisuudessa painotettiin monesta suusta myös sitä, että eduskunnan hetki sitten valmistuneessa peruskorjauksessa ympäristö- ja ilmastonäkökulmat otettiin hyvin huomioon.