Tiedustelulaeista on nyt saavutettu hyvin laaja sopu. Osa laeista on vielä valiokuntavaiheessa, osa jo hyväksytty salissa.

Täysistunnossa annettiin runsasta kiitosta kansanedustaja Tapani Töllille (kesk.), joka on johtanut tiedustelulakien valmistelemista seuraavaa ja sittemmin koordinoivaa parlamentaarista työryhmää.

Tölli on myös perusteluvaliokunnan jäsen. Koordinaatiotyöryhmän ja perustuslakivaliokunnan jäsen, SDP:n kansanedustaja Ilkka Kantola kiitti Tölliä sitkeästä työstä.

Supo ei tee turvallisuusselvitystä kansanedustajista vaan uudessa mallissa heidän taustansa tutkii tietosuojavaltuutettu.

SDP oli pitänyt tärkeänä etenkin perustuslaillisista lähtökohdista, ettei Supo tee turvallisuusselvityksiä. SDP oli samoin ajanut Supon laajaa valvontaa, joka on nyt toteutumassa tiedustelulakeja säädettäessä.

Kokoomuksen kansanedustaja Ilkka Kanerva jakoi hänkin kiitoksia Tapani Töllille ja perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle Annika Lapintielle (vas.).

– Pyydän fundeeraamaan, olisikohan tuo ilmoitus jättäytyä seuraavista vaaleista aihetta arvioida uudelleen, Ilkka Kanerva sanoi.

Lapintie ja Tölli ovat aiemmin ilmoittaneet, etteivät pyri enää jatkokaudelle.

Kanerva kantoi puheessaan huolta myös turvallisuustilanteesta ja viittasi etenkin keskusteluihin Yhdysvaltain vierailuillaan.

– En muista lähivuosikymmenien varrelta tilannetta, jossa olisin siinä mitassa huolestunut kansainvälisen kehityksen tilanteen suunnasta kuin mitä tällä hetkellä on asianlaita, Kanerva sanoi ja lisäsi, ettei näkemys perustu vain vierailuihin Amerikan mantereelle.

Kansainvälisen tilanteen kehityksen suunta on huolestuttava myös muualla, monikansallisuuden näkökulmasta ja kansainvälisten sopimusten pitävyyden näkökulmasta sekä siitä, miten moninapaisuuden vaihtelut “heijastuvat mannerlaatoissa”.

– Valitettavaa on se, että monella tavalla Euroopan manner saattaa pahimmoisimmillaan olla se, joka joutuu maksamaan kaiken tämän laskun. Viittaan erityisesti INF-sopimuksen mahdollisiin seuraamuksiin, Kanerva sanoi.

Keskipitkänmatkan ydinaseet Euroopasta hävittänyt INF-sopimus on tällä hetkellä kiristyneen maailmanpoliittisen tilanteen takia uhattuna.

– Kun asiantila on tämänkaltainen, niin se ei tarkoita sitä, että tässä oltaisiin ajautumassa perinteiseen aseelliseen konfliktiin. Sitäkään riskiä ei valitettavasti voida meidänkään turvallisuusympäristössämme kokonaisuudessaan sulkea pois. Vaan kysymys on siitä, että maailmankuva on muuttunut tavalla, jossa sodan ja rauhan välissä on laaja harmaan vyöhyke, jonka puitteissa aktiivisuus monella tapaa kukoistaa erittäin kiusallisella ja aktiivisella tavalla. Tavalla, jota emme ole kovin kauaan edes osanneet nähdä, Kanerva sanoi.

– Joudumme elämään maailmassa, jossa kohtaamme muun ohella terrorismin kaapuun pukeutuneita varsin koviakin asenteita, jotka motivoivat toimijoita, jotka ovat meidän kultuurillemme vieraita, erittäin vieraita ja vastenmielisiä. Vastustaja on älykäs, se on innovatiivinen, se osaa käyttää modernia teknologiaa taitavasti ja tehokkaasti hyväkseen, sen keinot ovat moninaiset ja se kykenee käyttäytymään tavalla, jota emme osaa ennakoida. Meillä on käytössämme diplomatia, pelotevaikutukset. Luonnollisesti tehostamme puolustustamme, koetamme ylläpitää resilienssiä, yhteiskuntamme sisäistä sietokykyä. Se ei riitä tässä tilanteessa, vaan on oltava valppaana ja näkemään myöskin ennakoivasti, mitä uhkia mekin saatamme kansankuntana joutua kokemaan ja näkemään, Kanerva totesi.

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) totesi tiedustelulakien olevan “erittäin jyhkeä lakipaketti”.

Heinäluoman mielestä se myös vastaa ajan haasteisiin. Heinäluoma totesi, että koska viranomaisilla annetaan poikkeuksellisen laajat valtuudet tarvittaessa puuttua kansalaisten viesteihin, siksi on välttämätöntä että tähän liittyy myös viranomaisten valvonta.

Heinäluoma sanoi olevansa iloinen, että koko supo tulee nyt normaaliin parlamentaariseen valvontaan. Näin voidaan luottaa siihen, että supo tekee työtään tasapuolisesti.

Heinäluoma kiitti hallituspuolueita kompromissintekohalukkuudesta ja yhtyi Lapintielle ja Töllille menneisiin kiitoksiin.

– Se on kunniaksi suomalaiselle kansanvallalle.

Keskustelussa kannettiin erityisesti huolta uuden viranomaisen tiedusteluvalvontavaltuutetun resursseista.

– Valmistelun kuluessa on ollut selkeä linja, että resurssit tulee turvata sen mukaan kuin on tarve. Lähtökohta on juuri kuin perustuslakivaliokunta linjasi, että resurssit tulee olla riittävät, Tapani Tölli vakuuttu.

Hänen mukaansa valvonnasta tulee nyt pitävämpi ja tiukempi kuin monissa muissa maissa.

– Työ osoittaa, että parlamentaarinen valmistelu yhteisissä ja tärkeissä asioissa kannattaa… Tämä osoittaa, että tarvittaessa kyetään yhteiseen vastuunkantoon, Tölli sanoi.

Hän katsoi myös, että prosessin aikana puolustushallinnon ja sisäministeriön, sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen turvallisuuden välinen raja-aita on hävinnyt ja turvallisuus nähdään nyt entistä yhtenäisemmin.