Eduskunta keskusteli peräkontista – Sipilä: ”Tämä on tärkeämpi kysymys kuin se, miten Virtanen poistui Kesärannasta”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson vaati eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Juha Sipilältä (kesk.) vastausta julkisuudessa esitettyihin väitteisiin, joiden mukaan hallitus olisi varautunut jo etukäteen uuteen hallituspohjaan perussuomalaisten hajoamiseen johtaneen kesäkuun puoluekokouksen jälkeen.

Sipilä totesi jo vastanneensa kysymykseen kertaalleen eduskunnan edessä.

– Vastasin tähän kysymykseen 19.6. ja seison täsmälleen sen vastauksen takana edelleen, Sipilä totesi ja sanoi tuolloin vastanneensa kysymykseen, jossa tiedusteltiin tiesikö hallitus uudesta hallituspohjasta jo keväällä ennen perussuomalaisten puoluekokousta.

– Mitään sellaista tietoa ei ollut, Sipilä toisti.

Andersson mainitsi kysymyksessään myös väitteet, joiden mukaan ulkoministeri Timo Soinin (s.) valtiosihteeri Samuli Virtanen olisi poistunut Kesärannasta auton takakontissa sunnuntaina 11.6., kun perussuomalaisten puoluekokous oli yhä käynnissä Jyväskylässä.

En tiedä miten Virtanen on poistunut siitä eteenpäin.

Andersson ihmetteli miten Sipilä on voinut kuulla uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, kun hän oli tavannut Virtasen kesärannassa jo päivällä.

– Mistä puhuitte Samuli Virtasen kanssa päivällä? Miksi valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta takakontissa, jos asiassa ei ole mitään salattavaa?

– Siitä miten Virtanen on poistunut, en valitettavasti tiedä muuta kuin, että kokoushuoneesta hän poistui omin jaloin ja käveli, en tiedä miten Virtanen on poistunut siitä eteenpäin, Sipilä vastasi ja kertoi kyllä saattavansa lapsensa autolle saakka mutta ei Virtasta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson halusi tietää onko hallitus säilyttänyt uuden pohjan ja sote-tulkintojen hajanaisuuden keskellä toimintakykynsä.

– Tämä on tärkeämpi kysymys kuin se miten Virtanen poistui Kesärannasta, Sipilä aloitti.

– Toimintakyky on erinomaisen hyvä. Olen mitannut sitä siinä, että monesti uudistamisen halu ja into tahtoo kauden loppua kohden lopahtaa. Tästä ei ole näkynyt budjettiriihessä merkkiäkään.

Mitään täsmällistä ei ollut tiedossa vielä sunnuntainakaan.

Hallitusryhmä Sinisten puheenjohtaja Simon Elo piti takakonttijuttuja osoituksen oppositioaseman katkeruudesta ja vakuutti, ettei uudesta hallituspohjasta ollut tietoa ennen perussuomalaisten dramaattiseen hajoamiseen päättynyttä Jyväskylän puoluekokousta.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoi, ettei uuden hallituspohjan syntymisen ympärillä olevissa epäselvyyksissä ole kyse naurun asiasta vaan kansalaisten luottamuksesta demokratiaan.

Rinteen mukaan vaikuttaa siltä, että sekä valtiosihteeri Virtanen että pääministerin erityisavustaja Riina Nevamäki ovat puhuneet tapahtumista muunneltua totuutta.

– Tapahtunut näyttää, että peli olisi pitänyt viheltää poikki ja käydä neuvottelut vaikka lopputuloksena olisi ollut nykyinen hallituspohja. Olette saanut aikaan lisää epäluottamusta kansalaisten keskuudessa, Rinne sanoi ja kysyi onko Sipilä omasta mielestään vahvistanut toiminnallaan kansalaisten luottamusta.

Sipilä korosti vastauksessaan ratkaisun perustuslaillisuutta ja sanoi prosessin edenneen laillisesti parlamentarismin oppien mukaisesti.

– Olisin toivonut, että kaikki puolueet olisivat olleet valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta. Sain viestejä, että tähän ollaan valmiita vain vaalien kautta, Sipilä sanoi.

Vasemmistoliiton Andersson kiisti Sipilän tulkinnan ja mainitsi kaikkien puolueiden suhtautuneen neuvottelujen käymiseen tuolloin avoimesti. Hän vaati edelleen Sipilältä selvyyttä julkisuudessa esitettyihin väitteisiin.

Sipilän mukaan ensimmäisiä merkkejä uudesta hallituspohjasta oli hänen tiedosssaan vasta sunnuntai-iltana.

– Mitään täsmällistä ei ollut tiedossa vielä sunnuntainakaan, Sipilä sanoi.

Kokoomuskonkari yritti päästä Katajanokalle, matka viivästyi, jupina alkoi: ”Eläinten oikeudet menivät ihmisten oikeuden edelle”

Kuva: Wilma Hurskainen

”Nousin viikonvaihteessa kakkosen raitiovaunuun ajatuksena päästä kotoa Töölöstä Katajanokalle. Vaunu tuli kyllä ajallaan, mutta kohta aloin ihmetellä. Seuraavalla pysäkillä oli tilaa ja nuoli paloi valkoisena mutta vaunu ei liikkunut.”

Näin avaa Helsingin entinen kaupunginjohtaja, kokoomuksen entinen presidenttiehdokas ja europarlamentaarikko Raimo Ilaskivi kirjoituksensa vallasta ja vastuusta Iltalehdessä.

Ilaskiven matka ”Skattalle” oli pahoin viivästynyt eläinten oikeuksien puolesta järjestetyn mielenilmauksen vuoksi.

”Aleksille kääntymistä sai odottaa ja odottaa. Illan uutiset kertoivat kulkueessa olleen tuhatkunta mielenosoittajaa. Eläinten oikeudet menivät ihmisten oikeuden edelle, oikeuden liikkua vapaasti kotikaupungissaan.”

Tämän ymmärtäminen kuuluukin sitten oikeuksien käyttäjien velvollisuuksiin, ettei anarkia vallitsisi.

Ilaskiven ikävä kokemus palautti hänen mieleensä toisen äskettäisen mielenilmauksen, nimittäin työttömien aktiivimallia vastaan pidetyn.

”Hallitukselle ja eduskunnalle protesti oli suunnattu, mutta kärsijöitä olivat ne, joitten olisi pitänyt päästä työhön, viedä lapset tarhaan tai kouluun, päästä paikasta toiseen muutoinkin. Tavallisten ihmisten oikeudet jäivät toissijaisiksi.”

Ilaskivi alleviivaa, että vaatii oikeutta ensisijaisesti ihmisille, ”oikeutta ihan tavallisille Suomen kansalaisille”.

”Kyllä minä perustuslain tunnen ja sitä kunnioitan. Se takaa mm. lakko-oikeuden, kokoontumisvapauden, oikeuden osoittaa mieltä kaduilla ja toreilla. Ne ovat demokraattisia oikeuksia, ja hyvä niin. Mutta oikeuksiin pitäisi aina liittyä myös vastuun. Vastuun siitä, että oikeuksia käytetään oikein. Ja tämän ymmärtäminen kuuluukin sitten oikeuksien käyttäjien velvollisuuksiin, ettei anarkia vallitsisi.”

Keskustelua aiheesta

Amnesty moittii Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä: ”Hallituksen tulisi ryhtyä tarvittaviin toimiin”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International moittii vuosiraportissaan Suomea turvapaikanhakijoiden oikeuksien heikentämisestä. Järjestö arvostelee viime vuosina muutettuja turvapaikkalakeja ja -käytäntöjä voimakkaasti.

– Turvapaikkapolitiikan kiristykset kasvattavat palautuskiellon loukkaamisen riskiä. Hallituksen tulisi selvittää kiristysten yhteisvaikutukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin oikeusturvan palauttamiseksi, sanoo Suomen-osaston toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Raportti kiinnittää huomiota myös Suomen uusien tiedustelulakien ihmisoikeusvaikutuksiin.

Tiedustelulla puututaan keskeisiin ihmisoikeuksiin, kuten yksityisyyden suojaan ja sananvapauteen. Amnestyn mukaan perustuslain esitetty muutos voi olla perusteltu ainoastaan, jos tiedustelua valvotaan tehokkaasti ja ihmisillä on riittävät oikeussuojakeinot.

– Valtioilla on velvollisuus kunnioittaa, suojella ja toteuttaa näitä oikeuksia, Johansson painottaa.

Lisäksi Suomi saa kritiikkiä translain puutteista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta.

Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin.

Amnesty varoittaa, että joidenkin vallanpitäjien vihaa täynnä oleva retoriikka on muuttunut teoiksi. Tämä uhkaa normalisoida vähemmistöjen syrjinnän.

Viime vuosi alkoi Donald Trumpin nousulla Yhdysvaltain presidentiksi. Hän asetti pikaisesti maahantulokiellon pakolaisille ja muslimienemmistöisistä maista tuleville.

– Tämä teko valmisti tien vuodelle, jonka aikana maailman johtajat veivät avoimen vihan politiikan sen vaarallisimpiin muotoihin, arvioi Amnesty Internationalin pääsihteeri Salil Shetty.

– Trump ei kuitenkaan ole linjassaan yksin. Myös Australia ja Unkari demonisoivat pakolaisia ja siirtolaisia sen sijaan, että näkisivät heidät ihmisinä, joilla on oikeuksia ja jotka ansaitsevat meidän myötätuntomme.

Amnesty nostaa esiin myös myönteistä kehitystä. Vaikka jotkut poliittiset johtajat heikensivät puheillaan ihmisoikeuksia, kansalaiset ympäri maailman nousivat puolustamaan niitä.

Suomessa tästä ovat esimerkkeinä tasa-arvoisen avioliittolain voimaantulo ja turvapaikanhakijoiden oikeuksia puolustanut mielenilmaus Helsingin Rautatientorilla.

HS-gallup: Vihreiden vauhti hyytyy, keskustassa huokaistaan helpotuksesta – SDP porskuttaa yhä toisena

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kokoomus on yhä Suomen suosituin puolue, ilmenee Helsingin Sanomien teettämästä gallupista. Kokoomusta kannattaa 21,7 prosenttia vastaajista.

Toisena jatkaa SDP 19 prosentin kannatuksella. Kummankin puolueen kannatus on pysynyt liki ennallaan jo marraskuusta lähtien.

Kolmantena olevan pääministeripuolue keskustan kannatus on kasvanut hieman ja on nyt 16,3 prosenttia. Edellisessä HS-gallupissa tammikuun lopulla se oli 15,6 prosenttia. Keskustan puoluetoimistolla Apollonkadulla siis varmaan huokaistaan ainakin varovaisesti helpotuksesta.

Keskustan kasvu on kuluneen kuukauden aikana nähdystä sisäisestä kuohunnasta huolimatta helmikuun HS-gallupin suurinta, mutta pysyy sekin silti virhemarginaalin sisällä.

Yksittäinen muutos edelliseen mittaukseen verrattuna on vihreiden kannatuksen heikkeneminen noin prosenttiyksiköllä 14,4 prosenttiin. Tämäkin muutos mahtuu virhemarginaaliin.

Vasemmistoliitto on kyselyssä Suomen viidennneksi suosituin puolue 9,1 prosnettiyksikön kannatuksellaan. Perussuomalaiset tulevat heti vasemmistoliiton perässä, heidän kannatuksensa on 8,6 prosenttiyksikköä.

Kristillisdemokraattien, RKP:n ja Sinisten kannatuksissa ei ole tapahtunut muutoksia. Pahnan pohjaa pitää edelleen siniset 1,3 prosenttiyksikön kannatuksellaan.

Kantar TNS haastatteli tutkimukseen reilu 2 300 ihmistä 22.1.–15.2. välisenä aikana. Suosituimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

”Nyt ehkä jo riittää” – ay-pomon veropuheet suututtivat talousprofessorin ja Feministisen puolueen varapuheenjohtajan: ”Hälytyskellot soimaan”

Kuva: Lehtikuva
Sture Fjäderin veropuheet hämmentävät.

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestön Akavan puheenjohtaja Sture Fjäderin kommentointi veroasioissa herättää närää. Fjäder kirjoitti tiistaina Twitter-tilillään, että Suomi tarvitsee verouudistuksen.

”Tiesitkö että 9,1 % veronmaksajista maksaa 75 valtion tuloveroista. Tästä maksetaan esim. työttömyysturvaa ja muita sosiaalisia tulonsiirtoja. Valtion verotuksessa progessiota on lievennetteva ja siirtää painopiste muihin veromuotoihin”, Akavan nokkamies muotoili.

Fjäderin twiittiä on jaettu ahkerasti eteenpäin ja päivityksellä on yli kaksijapuolisataa tykkääjää. Alkuunkaan kaikki eivät kuitenkaan ole mieltyneet Fjäderin ajatuksenjuoksuun.

Tukholmassa vaikuttava taloustieteilijä Markus Jäntti lukeutuu tyytymättömiin. Jäntti kirjoitti omalla Twitter-tilillään keskiviikkona sapekkaan ytimekkään viestin.

”Uskomatonta kyllä kuulun edelleen tähän järjestöön. Nyt ehkä jo riittää.”

Myös Feministisen puolueen ensimmäinen varapuheenjohtaja, ekonomi Tuuli Kamppila ilmaisi pettymyksensä Twitterissä.

”Hälytyskellot soimaan aina kun joku puhuu siitä, miten pieni hyvätuloisten joukko maksaa valtaosan Suomen *tuloveroista*. Tuloverot ovat vain 10 % Suomen koko verokannasta. Silti jopa Akavan puheenjohtaja käyttää sitä johtaakseen keskustelua harhaan.”

Keskustelua aiheesta

”Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on” – Äitiyslaki herätti tunteita eduskunnassa

Kansalaisaloitteeseen pohjautuva äitiyslaki herätti odotetusti kiihkeää vastustusta kristillisdemokraateissa sekä osassa perussuomalaisia ja keskustalaisia, kun lakivaliokunnan mietinnön käsittely eduskunnan täysistunnossa alkoi keskiviikkona.

Kansalaisaloitteen toinen käsittely on ensi viikolla, jolloin eduskunta äänestää lakiehdotusten hyväksymisestä tai hylkäämisestä.

Kansalaisaloitteella halutaan helpottaa hedelmöityshoidoilla lapsen saavien naisparien asemaa siten, että myös se äiti, joka ei synnytä, olisi lapsen virallinen äiti jo ennen lapsen syntymää. Aloitetta kannattavat kansanedustajat ja lakivaliokunta perustelevat tätä etenkin lapsen oikeusturvalla. Laki turvaa lapselle syntymästä lähtien kaksi juridista vanhempaa ja siten oikeudet muun muassa elatukseen ja perintöön.

Toisekseen laki helpottaisi byrokratiaa. Lapsen tunnustaminen tapahtuisi isyyden tunnustamista vastaavalla tavalla, eikä naisparin tarvitsisi enää tehdä perheen sisäistä adoptiota, kuten nykyisin.

Laki koskee vain naispareja, joille on annettu hedelmöityshoitoja tuntemattomien luovuttajien siittiöillä – siis sellaisten luovuttajien, jotka ovat kieltäneet mahdollisuuden isyyden vahvistamiseen.

Tämä vastustajilta herkästi puheenvuoroissa unohtui, kun he painottivat ennen kaikkea sitä, että lain myötä syntymättömällä lapsella ei olisi koskaan oikeutta isään.

– Lainsäädäntöön nojaten nyt voivat aikuiset päättää, että tällä syntymättömällä lapsella ei ole koskaan isää. Jokaisella on oikeus tietää, kuka minun isä on, murehti esimerkiksi Tapani Tölli (kesk.).

Täysistunto ei halunnut aloitetta enää perustuslakivaliokuntaan

Aloitteen hylkäämistä lakivaliokunnassa ainoana esittänyt Antero Laukkanen (kd.) esitti nyt sen viemistä perustuslakivaliokunnalle keskustan Markus Lohen kannatuksella. Täysistunto kuitenkin torppasi ehdotuksen äänestyksessä.

Lakivaliokunnan puheenjohtaja Kari Tolvanen (kok.) painotti valiokunnan käsitelleen aloitetta huolella. Se on kuullut kymmeniä asiantuntijoita, ja lapsivaikutukset on arvioitu laajasti.

Tolvasen mukaan kansalaisaloite on poikkeuksellinen, sillä se pohjautuu sanasta sanaan oikeusministeriön lakiluonnokseen vuodelta 2015.
STT–SANNA NIKULA