Eduskunta keskusteli sotesta – ”Sali on nyt niin täynnä mörköjä, että kansanedustajien on vaikea mahtua mukaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan Seppo Kääriäinen ja Timo Kalli käyttävät talbletti-tietokoneita eduskunnassa 7. maaliskuuta.

Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelua historiallisesta sote- ja maakuntalakipaketista, jolla oli pituutta runsaat tuhat sivua ja painoa tulostettuna yli kaksi kiloa.

Paketin painoa lisää muun muassa se, että siinä pyritään järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa laajalla ja hallinnollisesti yhtenäisellä alueella ja siirtämään ne sen vuoksi parilta sadalta kunnalta kahdeksantoista maakunnan vastuulle. Tavoitteena uudistuksella on muun muassa kustannussäästöt ja palvelun laadun paraneminen.

Kokonaisuuteen olennaisesti kuuluva ja julkisuudessa paljon huomiota saanut valinnanvapauslainsäädäntö on tulossa käsittelyyn erikseen 27. huhtikuuta. Tästä huolimatta tiistain keskustelu kiertyi useampaan kertaan vielä lausuntokierroksella olevan valinnanvapausmallin ympärille.

Oppositio toisti salissa asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä, jossa mallin nähdään muun muassa vesittävän säästötavoitteet ja lisäävän asiakkaiden epätasa-arvoa.

Myös kaikki hallituspuolueet mainitsivat valinnanvapauden ryhmäpuheenvuoroissaan. Kokoomus, jolle malli on tärkein, oli selkeimmin entisillä linjoillaan eikä vaikuttanut ryhmäpuheen perusteella peruuttaneen kannoistaan.

Keskustan puheenvuoron käyttänyt Timo V. Korhonen sanoi valinnanvapauden olevan puolueelle ”yksi keino huolehtia ihmisten yhdenvertaisuudesta”.

Tällaista ei ole tehty missään muualla maailmassa, sen voin allekirjoittaa. Eri asia kuinka viisasta se on.

– Valinnanvapaus keskusteluttaa. Onkin aivan välttämätöntä, että valinnanvapauden jatkotyöstössä on huomioitava vakavasti lausuntokierroksen aikana kentältä ja asiantuntijoilta tuleva palaute sekä perustuslailliset näkökulmat, Korhonen totesi.

Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala mainitsi valinnanvapausmalliin liittyvät ”vaaranpaikat”.

– Perussuomalaisten mielestä olisi sääli, jos näin hyvä hallintomalli kaatuisi ongelmiin valinnanvapaushaaveiden muotoilemisessa lakipykäliksi – aikataulurajoitteista puhumattakaan, Saarakkala sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

– Ilman tietoa siitä mitä valinnanvapausmallia ollaan viemässä eteenpäin koko tätä esitystä on todella vaikea käsitellä, totesi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

SDP:n Eero Heinäluoma arveli hallituksen hylkäävän asiantuntijoiden kritiikin, koska maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on edellyttänyt niin suuria poliittisia kompromisseja, ettei esitystä pystytä enää korjaamaan.

– Tällaista ei ole tehty missään muualla maailmassa, sen voin allekirjoittaa. Eri asia kuinka viisasta se on, Heinäluoma sanoi.

Asiantuntijoiden kuuntelemisesta huomautti myös Antti Lindtman (sd.), jonka mukaan sote-uudistukselle asetetut tavoitteet ovat kääntymässä päälaelleen.

Mitä tulee valinnanvapausasiaan, se tulee myöhemmin.

Lindtman luonnehti opposition kritiikkiä aika miedoksi ja kysyi miksi hallitus pakottaa Helsingistä käsin maakuntia perustamaan yhtiöitä eikä luota paikallispäättäjiin.

Keskustan hiljattain aloittanut kansanedustaja Pekka Puska muistutti, ettei valinnanvapausmalli ole parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Nyt on kyse siitä miltä pohjalta toiminnot järjestetään. Mitä tulee valinnanvapausasiaan, se tulee myöhemmin. Palataan siihen aikanaan, Puska yritti.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiinnitti huomionsa keskustelun kuumentumiseen.

– Tämä sali on nyt niin täynnä mörköjä, että kansanedustajien on vaikea mahtua mukaan, Zyskowicz totesi ja huomautti oppositiota Ruotsin vastaavasta mallista.

– Jos tämä on niin surkea malli, miksei demarit ja vihreät ole peruuttaneet siitä mallista, joka siellä on ollut kymmenen vuotta käytössä, hän kysyi.

SDP:n Sirpa Paatero vastasi, että Ruotsissa mietitään koko ajan miten uudistus saadaan peruutetuksi.

Lähetekeskustelu on eduskunnassa edelleen käynnissä ja sen odotetaan kestävän iltaan saakka.

”Jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä” – Demarinuoret kiirehtii perhevapaiden uudistamista

Kuva: Ella Kaverma
– Aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi kertoo.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen ehdotti Suomenmaassa perhevapaauudistuksen valmistelun käynnistämistä.

Demarinuoret kannattaa perhevapaiden reipasta uudistamista. Perusteellisen uudistuksen valmistelu on syytä aloittaa jo tällä vaalikaudella, SDP:n nuorisojärjestö korostaa.

– Tervehdin ilolla Kaikkosen ehdotusta. Suomi tarvitsee tasa-arvoisemman ja joustavamman perhevapaajärjestelmän. Nyt, kun jarrupuolue perussuomalaiset ei seiso enää tasa-arvon tiellä, uudistuksen luulisi etenevän jouhevasti eteenpäin, ainakin jos kokoomus ja keskusta sitä aidosti haluavat, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

Paremmista perhevapaista on esitetty useita erilaisia malleja.

Muun muassa SAK:n, SDP:n ja kokoomuksen esittämät mallit edistävät Näkkäläjärven mielestä merkittävästi sukupuolten tasa-arvoa ja lisäävät perheiden kaipaamaa joustavuutta lisäämättä kustannuksia merkittävästi tai ollenkaan.

– Myös hallituksen työllisyystavoitteen saavuttaminen edellyttää kunnollista uudistusta, hän huomauttaa.

Tarvitsemme aidon reformin.

Suomella ei Demarinuorten mielestä ole varaa vesitettyyn ratkaisuun.

– Tarvitsemme aidon reformin. Sipilän hallitus on jo näperrellyt ja vatuloinut tarpeeksi eri asioiden ympärillä. En ole enää lainkaan vakuuttunut hallituksen ratkaisukyvystä. Sen takia aloitamme syksyllä joka tapauksessa kansalaisaloitekampanjan perhevapaiden uudistamiseksi. Päättäjille on lähetettävä vahva viesti kansalta, Näkkäläjärvi katsoo.

Kansalaisaloitekampanjan tukijaksi voi ilmoittautua ja etenemistä seurata osoitteessa perhevapaauudistus.fi. Nimien kerääminen aloitteeseen on tarkoitus aloittaa syys-lokakuussa 2017.

Ministeri Berner ei halua Suomeen bensa- ja dieselautojen täyskieltoa: ”Pitäisin tavoiteltavana, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan Suomen hallitus ei ole pohtinut esittävänsä fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myynnin kieltämistä. Henkilökohtaisena mielipiteenään hän toteaa, että täyskielto on hyvin voimakas toimenpide.

– Pitäisin tavoiteltavana sitä, että suotuisa kehitys saataisiin aikaan muilla keinoin, kuten toimintaympäristön muutoksilla tai mahdollisella taloudellisilla ja toiminnallisilla eduilla, Berner toteaa.

Taloudellisilla eduilla Berner kertoo tarkoittavansa muun muassa verotusta, tukia ja ruuhkamaksuja. Toiminnallisilla eduilla puolestaan esimerkiksi parkkipaikkojen määrää.

Muun muassa Norja on asettanut tavoitteekseen pyrkiä eroon fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen myymisestä vuoteen 2025 mennessä. Ranska puolestaan ilmoitti kesäkuussa, että se aikoo lopettaa bensiini- ja dieselautojen myynnin vuoteen 2040 mennessä. Myös Saksassa on keskusteltu asiasta.

Fossiilisilla polttoaineilla toimivien autojen kieltämistä on perusteltu pyrkimyksellä vähentää liikennejärjestelmästä syntyviä päästöjä.

Suomen liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

Berner sanoo, että myös Suomen kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että koko liikennejärjestelmästä tehdään pitkällä aikavälillä erittäin vähäpäästöinen.

– Energia- ja ilmastostrategiassa on linjattu, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on leikattava puolet vuoteen 2030 mennessä vuoteen 2005 verrattuna, Berner toteaa.

– Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla ja vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla on yksi keskeinen keino saavuttaa nämä päästövähennystavoitteet.

Valtio voi poliittisen ohjauksen kautta pyrkiä määrittelemään voimakkaasti, mistä liikenne saa tulevaisuudessa energiansa. Esimerkiksi Norja on aggressiivisen politiikan avulla kasvattanut huomattavasti sähköautojen määrää.

Pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä.

Keskustelu sähköautoista sai uusia kierroksia viikko sitten, kun ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi Helsingin Sanomissa kokoomuksen aikovan esittää sähköautojen pikalatauspisteitä pakollisiksi valtateiden huoltoasemille.

Bensiinillä ja dieselillä toimivia autoja on kaavailtu korvattavan sähköä sekä biopolttoaineita käyttävillä autoilla.

Myös Berner nostaa sähköautot ja biopolttoaineet pääasiallisiksi vaihtoehdoiksi fossiilisten polttoaineiden korvaamisessa.

­– Näkisin, että erityisesti pidemmällä aikavälillä liikenteen sähköistyminen on välttämätöntä, koska biopolttoaineet tulee todennäköisesti tulevaisuudessa suunnata muuhun kuin henkilöautojen käyttöön, esimerkiksi lentoliikenteeseen.

Kattavampi artikkeli aiheesta on luettavissa torstaina 27.7. julkaistavassa Demokraatti-lehdessä.

Kommentti: Halla-aho on Kauhavan Macron – keskustapoliitikko ratkaisi puolueensa gallup-ongelmat

Kuva: Lehtikuva-AFP

Pääministeripuolue keskustalla ei mene hyvin. Suomea ei ole saatu kuntoon, kannatus on taantunut virhemarginaalin sisään oppositiopuolue vihreistä ja kauhavalainen kansanedustaja Antti Kurvinen on kirjoittanut lehteen.

Maaseudun poliittiset voimat ovat meillä hajaannuksessa, vaikka muualla Euroopassa keskusta porskuttaa, Kurvinen kirjoittaa Ilkka-lehdessä. Tästä on Kurvisen mukaan todistuksena Santeri Alkion ranskalainen opetuslapsi, presidentti Emmanuel Macron (kesk.).

Takavuosien SMP oli omalla tavallaan keskustan emopuolueen maalaisliiton perillinen. Kurvisen mielestä samaa voidaan sanoa myös SMP:n raunioille syntyneistä perussuomalaisista ja sen hallitukseen jääneestä ministerisiivestä.

Sininen tulevaisuus ja perussuomalaiset ovat Kauhavalta katsottuna syvimmältä olemukseltaan osa Euroopan uutta, keskustalaista tulevaisuutta. Väritykseltään tuo sinikeltavihreä tulevaisuus muistuttaa mustelmaa.

Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kun Kurvinen etenee Ilkka-lehteen kirjaamassaan päättelyssä viikon gallup-tuloksiin, hän löytää laarinsa pohjalta kultaisen jyvän.

– Ei ole liikaa sanoa, että tällä hetkellä Suomen merkittävin poliittinen voima on keskustalaisuuden eri variaatiot.

Kaikki on sittenkin melkein hyvin, vaikka keskustapuolue perussuomalaiset ei sovittamattomien arvoristiriitojen vuoksi kelvannutkaan pääministeri Sipilän hallitukseen.

Kurvisen kirjoitus päättyy lauseisiin, joissa mainitaan joukkovoima ja joukkuepeli. Niillä hän on valmis päättämään hajaannuksen ajan ja kaupunkipuolueiden voittokulun.

Kurvisen maailmassa suomalaisen politiikan Macron voisi olla esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.

Keskustelua aiheesta

”Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko” – Ihalainen: Kuntien hankintasopimuksiin kirjattava vaatimus palkata vaikeasti työllistyviä

Kuva: Kari Hulkko

Fiksuilla hankinnoilla voidaan säästää kuntalaisten rahaa ja saada aikaan parempaa laatua, sanoo kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.).

– Hankinnoilla voidaan tukea innovaatioita ja elinkeinotoiminnan kehittämistä alueilla. Hankintapäätöksillä voidaan parantaa myös työllisyyttä. Yhdenkin ihmisen työllistäminen on yhteiskunnallinen teko. Erityisesti vaikeammin työllistyvien, kuten pitkäaikaistyöttömien, osatyökykyisten, vammaisten ja maahanmuuttajien työllistämiseksi tulee lisätä voimavaroja ja uusia ratkaisuja.

Julkisiin hankintoihin käytetään Suomessa yli 30 miljardia euroa vuositasolla.

Ihalainen muistuttaa, että kuntien osuus julkisissa hankinnoissa on merkittävä, vaikka sote-uudistus siirtää osan hankinnoista maakuntatasolle. Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet. Kunnissa olisi hyvä lisätä myös hankintaosaamista.

– Hankintoja ei tulisi tehdä pelkän hinnan perusteella, vaan laatuperusteiden on oltava vahvemmin valintaperusteena, Ihalainen toteaa.

Jokaisella kunnalla tulisikin olla osana elinkeinopoliittista strategiaa myös hankintatavoitteet.

Uusi hankintalaki korostaa myös hankintapäätöksissä ympäristö- ja työllisyysvaikutuksia. Hankintalaki mahdollistaa hankintasopimuksia tehtäessä myös sosiaalisten kriteerien asettamisen muun muassa siten, että hankintasopimusehtoihin, esimerkiksi rakennus- ja korjaussopimuksiin, liitetään edellytyksiä ottaa töihin esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, vammaisia tai maahanmuuttajia.

Ihalaisen mukaan näitä työllistämismahdollisuuksia ei olla kovin ahkerasti käytetty kunnissa.

– Jos jokainen kunta asettaisi tällaisia hankintasopimusehtoja, uskoisin sillä olevan merkittävä vaikutus vaikeasti työllistyvien ihmisten työllisyyteen.

– Muutamat kunnat ovat jo kiitettävällä tavalla tässä asiassa aktivoituneet. Yhtenä esimerkkinä mainittakoon Vantaa, jossa toiminta on johtanut hyviin tuloksiin. hän päättää tiedotteensa.

Poliisiedustaja ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi – ”Tunnen hyvin ihmisten arjen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Toisen kauden kansanedustaja Tom Packalén (ps.) ilmoittaa harkitsevansa vakavasti asettumista puolueensa presidenttiehdokkaaksi. Helsinkiläinen Packalén kertoo saaneensa useita pyyntöjä ryhtyä ehdokkaaksi.

Hänen mukaansa perussuomalaisten täytyy asettaa vastaehdokas presidentti Sauli Niinistölle, jonka hän katsoo puuttuneen perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin.
­

– Puheet tehokkaasta katumisesta tiettyjen perussuomalaisten poliitikkojen yhteydessä ovat outoja. Niinistöstä on aivan viime aikoina tullut esiin täysin uusi puoli vallankäyttäjänä, Packalén sanoo.

Verkkojulkaisu Uusi Suomi kertoi eilen, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholla on jo ehdotus puolueen presidenttiehdokkaaksi.

Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana.

Perussuomalaiset käsittelee asiaa puoluehallituksessa 4. elokuuta. Puoluevaltuusto päättää ehdokkaasta syyskuussa.

Packalén korostaa, että presidentin tärkein tehtävä on hoitaa ulkopolitiikkaa.

– Suomen pitää ottaa suurempi rooli rauhanvälittäjänä ja sovittelijana. Suomella on hyvä maine, ja sotilaallisesti liittoutumattomana maana olemme luonteva toimija rauhanvälityksessä, Packalén sanoo.

Hän katsoo olevansa sopiva edustamaan koko kansaa.

– Laajan poliisikokemukseni myötä tunnen hyvin ihmisten erilaiset elämäntilanteet ja arjen.

Eduskunnassa Packalén on istunut pitkään muun muassa ulkoasiainvaliokunnassa. Ennen valintaansa kansanedustajaksi hän työskenteli komisariona Helsingin poliisilaitoksella.