x

Eduskunta keskusteli sotesta – ”Sali on nyt niin täynnä mörköjä, että kansanedustajien on vaikea mahtua mukaan”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Keskustan Seppo Kääriäinen ja Timo Kalli käyttävät talbletti-tietokoneita eduskunnassa 7. maaliskuuta.

Eduskunta kävi tiistaina lähetekeskustelua historiallisesta sote- ja maakuntalakipaketista, jolla oli pituutta runsaat tuhat sivua ja painoa tulostettuna yli kaksi kiloa.

Paketin painoa lisää muun muassa se, että siinä pyritään järjestämään sosiaali- ja terveyspalvelut jatkossa laajalla ja hallinnollisesti yhtenäisellä alueella ja siirtämään ne sen vuoksi parilta sadalta kunnalta kahdeksantoista maakunnan vastuulle. Tavoitteena uudistuksella on muun muassa kustannussäästöt ja palvelun laadun paraneminen.

Kokonaisuuteen olennaisesti kuuluva ja julkisuudessa paljon huomiota saanut valinnanvapauslainsäädäntö on tulossa käsittelyyn erikseen 27. huhtikuuta. Tästä huolimatta tiistain keskustelu kiertyi useampaan kertaan vielä lausuntokierroksella olevan valinnanvapausmallin ympärille.

Oppositio toisti salissa asiantuntijoiden esittämää kritiikkiä, jossa mallin nähdään muun muassa vesittävän säästötavoitteet ja lisäävän asiakkaiden epätasa-arvoa.

Myös kaikki hallituspuolueet mainitsivat valinnanvapauden ryhmäpuheenvuoroissaan. Kokoomus, jolle malli on tärkein, oli selkeimmin entisillä linjoillaan eikä vaikuttanut ryhmäpuheen perusteella peruuttaneen kannoistaan.

Keskustan puheenvuoron käyttänyt Timo V. Korhonen sanoi valinnanvapauden olevan puolueelle ”yksi keino huolehtia ihmisten yhdenvertaisuudesta”.

Tällaista ei ole tehty missään muualla maailmassa, sen voin allekirjoittaa. Eri asia kuinka viisasta se on.

– Valinnanvapaus keskusteluttaa. Onkin aivan välttämätöntä, että valinnanvapauden jatkotyöstössä on huomioitava vakavasti lausuntokierroksen aikana kentältä ja asiantuntijoilta tuleva palaute sekä perustuslailliset näkökulmat, Korhonen totesi.

Perussuomalaisten Vesa-Matti Saarakkala mainitsi valinnanvapausmalliin liittyvät ”vaaranpaikat”.

– Perussuomalaisten mielestä olisi sääli, jos näin hyvä hallintomalli kaatuisi ongelmiin valinnanvapaushaaveiden muotoilemisessa lakipykäliksi – aikataulurajoitteista puhumattakaan, Saarakkala sanoi ryhmäpuheenvuorossaan.

– Ilman tietoa siitä mitä valinnanvapausmallia ollaan viemässä eteenpäin koko tätä esitystä on todella vaikea käsitellä, totesi kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah.

SDP:n Eero Heinäluoma arveli hallituksen hylkäävän asiantuntijoiden kritiikin, koska maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu on edellyttänyt niin suuria poliittisia kompromisseja, ettei esitystä pystytä enää korjaamaan.

– Tällaista ei ole tehty missään muualla maailmassa, sen voin allekirjoittaa. Eri asia kuinka viisasta se on, Heinäluoma sanoi.

Asiantuntijoiden kuuntelemisesta huomautti myös Antti Lindtman (sd.), jonka mukaan sote-uudistukselle asetetut tavoitteet ovat kääntymässä päälaelleen.

Mitä tulee valinnanvapausasiaan, se tulee myöhemmin.

Lindtman luonnehti opposition kritiikkiä aika miedoksi ja kysyi miksi hallitus pakottaa Helsingistä käsin maakuntia perustamaan yhtiöitä eikä luota paikallispäättäjiin.

Keskustan hiljattain aloittanut kansanedustaja Pekka Puska muistutti, ettei valinnanvapausmalli ole parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Nyt on kyse siitä miltä pohjalta toiminnot järjestetään. Mitä tulee valinnanvapausasiaan, se tulee myöhemmin. Palataan siihen aikanaan, Puska yritti.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz kiinnitti huomionsa keskustelun kuumentumiseen.

– Tämä sali on nyt niin täynnä mörköjä, että kansanedustajien on vaikea mahtua mukaan, Zyskowicz totesi ja huomautti oppositiota Ruotsin vastaavasta mallista.

– Jos tämä on niin surkea malli, miksei demarit ja vihreät ole peruuttaneet siitä mallista, joka siellä on ollut kymmenen vuotta käytössä, hän kysyi.

SDP:n Sirpa Paatero vastasi, että Ruotsissa mietitään koko ajan miten uudistus saadaan peruutetuksi.

Lähetekeskustelu on eduskunnassa edelleen käynnissä ja sen odotetaan kestävän iltaan saakka.

”Kelmi-Korhonen” jyrisee Uutissuomalaiselle: ”Suomen historian suurin talouskaappaus”

Kuva: Kari Hulkko

Keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen sanoo Uutissuomalaisen haastattelussa, että hallituspuolueiden sopima sote-kompromissi on keskustan toiveuni, koska puolue sai havittelemansa maakuntamallin.

Korhonen kutsuu kompromissia ”Suomen historian suurimmaksi talouskaappaukseksi”, jonka maksumieheksi joutuvat suuret kaupungit.

Kuntien vajaan 19 miljardin euron sote-rahat siirretään uusille 18 maakunnalle.

Korhosen mukaan sote on Suomen suurin talous- ja kuntauudistus.

– Vuonna 2030 meillä on reilusti alle sata kuntaa, sote-palvelujen pääpaino on suurissa kaupungeissa ja meillä on 18 maakunnan sijaan 9–12 maakuntaa.

Korhonen oli keskustan puoluesihteerinä 2006-2010. Hän ryvettyi vaalirahaskandaalin aikana ja hävisi puoluesihteerivaalissa Timo Laaniselle. Korhonen tunnetaan liikanimellä ”Kelmi-Korhonen”.

AVAINSANAT

Ministeri sote-yritysten verorahojen Suomessa pitämisestä: On joitakin tietoja, joita ei voi tässä vaiheessa avata

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

”Puoluejohtaja Orpo paalutti vaalitentissä hiljattain, että maakuntahallintoa ei tule ilman valinnanvapautta terveydenhuollossa. Lisään, ettei tule valinnanvapautta, jos emme saa suomalaista valinnanvapausmallia, jossa yhtiöt maksavat veronsa Suomeen eikä veroparatiiseihin kierrätetä veronmaksajien rahoja.”

Näin linjasi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (ps.) linjasi keskiviikkona Kalevan kolumnissaan.

Esimerkiksi SDP:stä on kannettu huolta suomalaisten verorahojen kohtalosta sote-uudistuksessa. Niiden pelätään valuvan suurten terveysyritysten taskuun valinnanvapausmallin seurauksena.

Demokraatti kysyi Mattilalta, onko Kalevan kirjoituksessa kyseessä jonkin sortin ukaasi eli jos yritysten verotuloja ei Suomeen makseta, silloin kaatuu myös valinnanvapausmalli.

– Se ei ole sillä tavalla ukaasi, Mattila vastaa ja vetoaa sote-lakeihin tulossa olevaan yhteiskuntavastuupykälään. Hän sanoo, että tämä pykälä on pidettävä kirkkaana mielessä ja keskustelua yritysten yhteiskuntavastuusta ei saa unohtaa.

Pykälä, johon hän viittaa, käsittelee sitä, miten sote-palvelujen tuottajat kantavat yhteisvastuuta. Kyse on käytännössä siis esimerkiksi yritysten verotietojen avoimuudesta.

”Tavoite pitää pitää kirkkaana mielessä.”

Esimerkiksi varapuhemies Mauri Pekkarinen (kesk.) on ollut ainakin aiemmin skeptisempi kuin Pirkko Mattila.

– Ne yksityiset yritykset, jotka tänne tulevat – sellaista tavallaan ehtoa, että jos pääset valinnanvapauden kenttään tarjoamaan palveluja niin sinun pitää olla suomalainen yritys, maksaa verot sataprosenttisesti Suomessa, niin sellaista ehtoa me emme voi asettaa, vaikka varmaan minä ja moni muukin haluaisi. Me olemme osa Euroopan unionia, hän lausui Demokraatille marraskuussa 2016.

Pekkarisen käsitys oli, ettei rahaa Suomessa pidättelevää lakia ole mahdollista säätää.

Voiko sellaiset lait säätää, että yritykset eivät pysty millään tavallan verosuunnittelua tai veronkiertoa harrastamaan?

– Minä kyllä nyt luotan siihen valtiovarainministerin lausuntoon, jossa hän totesi tämän saman asian. Siitä ei ole kauan aikaa, Pirkko Mattila vastaa.

Hän viitannee valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.)  haastatteluun, jossa tämä vakuutti, että sote-yritysten veronkierto pyritään estämään lailla.

Elikä senttiäkään veronmaksajien rahoja ei lähde sitten?

– Tämä pitää pitää nyt tavoitteena aivan täysin kirkkaana mielessä, Mattila vastaa.

Tietoja, joita ei voi vielä avata.

Kysymykseen siitä, miten yrityksiä voidaan suomalaisella lainsäädännöllä kahlita, Mattila sanoo, että hänellä on joitakin työryhmätietoja ja -vaiheita, joita hän ei pysty tässä vaiheessa avaamaan.

Kyse näissä on Mattilan mukaan niin yhteiskuntavastuupykälästä kuin esimerkiksi siitä, miten maakunnat voivat vaikuttaa sote-yritysten omistuspohjaan ja vaikkapa siihen, missä yrityksellä on kotipaikka.

Jos veronmaksajien rahaa lähtee pois, niin silloin perussuomalaiset eivät ole mukana sote-mallissa, sitäkö tämä (Kalevan kolumni) tarkoittaa?

– Nyt on neuvottelut herkässä vaiheessa. Nyt neuvotellaan ja tehdään töitä, Mattila vastaa.

Holmström ylistää ammattikorkeakouluja: ”Ilmeisesti ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Bengt Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa on draivia.

Taloustieteen nobelisti Bengt Holmström puhui tänään eduskunnassa. Puheen jälkeen hän vastaili toimittajien kysymyksiin ja otti kantaa muun muassa ammattikorkeakoulujen paikkaan Suomen koulutusjärjestelmässä.

– Ne kerrat, kun olen ollut ammattikorkeakoulujen kanssa tekemisissä, niissä on ollut paljon enemmän amerikkalaisuutta kuin yliopistoissa.

– Ne eivät ole syntyneet kultalusikka suussa, ne ovat ansainneet sen. Se on se mikä on amerikkalaista niissä.

Holmströmin mukaan ammattikorkeakouluissa tunnetaan myös ylpeyttä omasta koulusta.

– Ilmeisesti ne ovat ahtaammissa olosuhteissa kasvaneita. Niissä on draivia, niin kuin me sanotaan, hän sanoi tarkoittaen, että tiukoissa olosuhteissa syntyy myös menestystä.

– Ne ovat jotenkin avarakatseisempia, terävämmin ajattelevia olleet kuin mitä joskus törmää yliopistoon, Holmström sanoi täsmentäen kuitenkin, ettei halua myöskään mollata suomalaisia yliopistoja.

JHL:n vaalit: Äänestysprosentti romahti, JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliitolle murskavoitto

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n edustajistovaalit ovat päättyneet JHL demarien ja sitoutumattomien vaaliliiton voittoon. Se nappasi annetuista noin 54 000 äänestä yli 69 prosenttia, paikoissa 87.

Vasemmiston ja sitoutumattomien vaaliliitto sai hieman alle 30 % äänistä ja 33 paikkaa. Yksittäiset ehdokkaat saivat 0,63 prosenttia äänistä ja Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliliitto sai 0,36 prosenttia.

Vaalien äänestysprosentti oli 27,3 jääden reilusti vuoden 2012 vaalien äänestysprosentista, joka oli 37,2 %. Tuolloin äänensä antoi yli 80 000. Alustavan listan läpimennoista ehdokkaista löydät täältä.

JHL:n 120-jäseninen edustajisto käyttää liitossa ylintä päätösvaltaa. Edustajisto valitsee liiton puheenjohtajan ja toimialajohtajat sekä päättää toiminnan strategisista linjauksista, laajakantoisista työmarkkina-asioista, jäsenmaksusta ja taloudesta.

Edustajiston toimikausi on viisi vuotta. Uuden edustajiston ensimmäinen kokous pidetään 6.-7.6.2017 Helsingissä.

 

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

164 400 käytti jo oikeuttaan – startti parempi kuin 4 vuotta sitten

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuntavaalien ennakkoäänestys on alkanut hieman edellisvaaleja vilkkaampana. Ensimmäisenä äänestyspäivä annettiin kaikkiaan runsaat 164 400 ääntä, joka on noin 11 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa.

Äänestysaktiivisuus on ensimmäisen päivän jälkeen 3,7 prosenttia. Edellisvaaleissa vastaava luku oli 3,6 prosenttia.

Oikeusministeriön tulospalvelusta selviää, että naiset äänestivät tänään jonkin verran miehiä ahkerammin.

Ennakkoäänestyspaikkoja on Suomessa kaikkiaan lähes 900. Äänestää voi muun muassa kunnantaloilla, kauppakeskuksissa, kirjastoissa ja posteissa. Mukaan on otettava henkilöllisyystodistus.

Ulkomailla voi äänestää ennakkoon Suomen edustustoissa ja edustustojen toimipaikoissa.

Varsinainen vaalipäivä on 9. huhtikuuta. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 4. huhtikuuta ja ulkomailla 1. huhtikuuta saakka.

Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi. Tulevalle valtuustokaudelle valitaan yhteensä 8 999 valtuutettua, ja vaaleissa on yhteensä 33 616 ehdokasta.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kävi äänestämässä heti kuntavaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. Sipilä antoi äänensä aamupäivällä Postitalossa Helsingin keskustassa. Hän toivoo, että äänestysprosentti nousisi kuntavaaleissa ainakin 60 prosenttiin.

– Toivottavasti se alkaa kuutosella, että päästäisiin edellisten vaalien yläpuolelle, hän sanoi.

Viime kuntavaaleissa äänestysprosentti koko maassa oli 58,3.