Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Eduskunta päätti säilyttää suuren vapauden hallitusneuvottelujen läpiviennissä – mutta ”lystin maksaa” jatkossa eduskunta

Sakari Piippo / Valtioneuvosto
Kuva hallitusneuvotteluista vuodelta 2015.

Puhemiesneuvosto on työstänyt pitkään toimia eduskuntatyön sujuvoittamiseksi. Tässä yhteydessä pohdinnassa on ollut myös laatia selkeät säännökset hallituksen muodostamisen poliittiseen prosessiin.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Eduskunnan puhemiesneuvosto on nyt kuitenkin päättänyt, että tällaista poliittista prosessia määrittelevää ohjetta ei tehdä ja tätä koskevat muutokset eduskunnan työjärjestykseen jäävät kirjaamatta.

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kuvaa, että mikäli työjärjestykseen olisi päätetty tehdä muutoksia, siihen olisi kirjoitettu eräänlaista ”osviittaa tai käsikirjoitusta” sille, miten hallitusneuvottelut viedään läpi.

– Mutta oikeusoppineet olivat lausunnoissaan sitä mieltä, että perustuslain henki kärsii, jos poliittista prosessia ruvetaan säätelemään liiaksi.

OIKEUSOPPINEIDEN LAUSUNTOJA on referoitu esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän lausunnossa uudistusta pohtineiden työryhmien loppuraportteihin.

Mikael Hidén suhtautui työjärjestykseen kirjattaviin muutoksiin kriittisesti. Hidén korosti hallituksen muodostamisen olevan korostetusti poliittinen – ei juridinen – prosessi:

”…prosessi, joka ohjautuu ja jonka täysin sopiikin ohjautua ajankohdan poliittisen tilanteen,
poliittisten tavoitteiden ja poliittisten voimasuhteiden mukaisesti. Politiikantekoon
vaikuttavista ajankohdan tekijöistä riippuen prosessi voi olla ja sen sopiikin voida olla hidas
tai nopea, sujuva tai takelteleva, sopuisa tai jännitteinen, tyylipisteitä saava tai kritisoitu.”

Hidénin mukaan hallituksen muodostamisprosessi ei juuri tarvitse juridista sääntelyä, koska
se voisi vaikeuttaa ja hidastaa prosessia. Hidén suhtautui kriittisesti myös ehdotukseen keskustelun sallimisesta pääministerivaalin yhteydessä, mitä sitäkään puhemiesneuvosto ei päättänyt sallia.

Professori Veli-Pekka Viljanen totesi lausunnossaan, että se, ettei perustuslaissa tai eduskunnan työjärjestyksessä ole tarkemmin säännelty hallitusneuvotteluja koskevasta menettelystä, on ollut tietoinen ratkaisu.

Viljasen mukaan hallituksen muodostamisprosessia koskevien säännösten mukaan ottaminen eduskunnan
työjärjestykseen merkitsisi perustavanlaatuista poliittisen prosessin oikeudellistamista. Tällöin prosessi voisi
turhaan jäykistyä. Viljanen ei pidä ehdotusta valtiosääntöisesti perusteltuna, SDP:n lausunnossa referoidaan.

Perustuslaki säätelee hallituksen muodostamisen prosessia vain vähän:

Perustuslain 61 § mukaan ”eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti. Ennen pääministerin valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitus­ohjelmasta ja valtioneuvoston kokoonpanosta. Näiden neuvottelujen tuloksen perusteella, kuul­tuaan eduskunnan puhemiestä presidentti antaa eduskunnalle tiedon pääministeriehdokkaasta. Ehdokas valitaan pääministeriksi, jos eduskunnassa toimitetussa avoimessa äänestyksessä enem­män kuin puolet annetuista äänistä on kannattanut hänen valitsemistaan.”

VAIKKA HALLITUKSEN muodostamisen poliittiseen prosessiin ei puututa, puhemiesneuvosto päätti, että virkamiehille laaditaan kuitenkin ohjeistusta hallitusneuvotteluja varten.

– Hallinnon osuus on vielä työn alla, Rauhio sanoo.

– Ohjeissa on kyse esimerkiksi siitä, mitä eduskunnan virkakunta tekee missäkin vaiheessa neuvotteluja, minkä verran tiedotusasiat kuuluvat meidän vastuullemme ja mitkä asiakirjat ovat julkisia. Myös kustannustenjakoa eduskunnan ja valtioneuvoston välillä tarkastellaan.

Rauhio kertoo, että eduskunnassa on jo nyt varauduttu isompaan hallitusneuvottelubudjettiin kuin aikaisemmin.

Kun hallitusneuvottelujen kustannuksia on aiemmin jaettu valtioneuvoston kanslian ja eduskunnan välillä niin nyt pääsääntöisenä lähtökohtana on Rauhion mukaan, että ”eduskunta maksaa lystin”.

– Se kuuluu meidän budjettiimme osana.

HALLITUKSOHJELMAN LAATIMISEN poliittisen puolen uudistamispohdinnassa taustalla oli Sitran tekemä selvitys Miten Suomeen muodostetaan hallitus? (2021).

Sitran selvityksessä todettiin, että hallituksen muodostamista on kuvattu ja dokumentoitu hyvin vähän. ”Dokumentoinnin puuttuminen on merkillepantavaa huomioiden hallituksen muodostamisen prosessin merkitys.”

Selvityksen mukaan hallituksen muodostaminen vaihtelee hallituksen muodostajasta riippuen. Prosessilla ei ole tunnistettua omista­jaa, vaan puolueet, eduskunta, valtioneuvosto ja tasavallan presidentti toimivat kukin omalla tavallaan.

Selvitys kuvasi hallituksen muodostamisen eroja ja yhtäläisyyksiä käyttäen esimerkkitapauksina vuosien 2011, 2015 ja 2019 vaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja.

”Muodollisjuridisen prosessin ympärille on muodostunut erinäisiä käytäntöjä ja tapoja. Ne varmistavat tietynlaisen yhteneväisyyden prosessien välillä. Samanaikaisesti ne myös mahdollistavat prosessien vaihtelevaisuuksia eri vuosina. Prosessi on vahvasti poliittinen ja sen vuoksi prosessin tulee sallia muuntautumista eri puolueiden ja eri hallitusmuodostajien tarpeisiin. Keskeiset henkilöt kokevat prosessin omistajuuden ja sen määrittämisvallan olevan vaalien suurimmalla puolueella eli hallitusmuodostajalla”, raportissa todetaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Huomasitko nämä?

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Tf. chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE