Sipilän mukaan tavoitteena on nyt valmistella erilaisia vaihtoehtoja, joista seuraava hallitus voi valita mieleisensä.

Suomen EU-puheenjohtajakausi osuu ensi vuoden loppupuoliskolle. Kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana kauden valmistelussa, sillä ohjelmasta päätetään lopullisesti vasta eduskuntavaalien jälkeen.

– Sovimme, että ensi viikolla tuomme yhteisen prosessipaperin, jossa määritellään, miten suuri valiokunta on työssä mukana ja jatkamme varmasti tällä kokoonpanolla asian käsittelyä, jotta saamme seuraavalle hallitukselle ainakin tarjottimelle erilaisia vaihtoehtoja, Sipilä kertoi.

– Eurooppa-neuvostossa sitä käsitellään jo kesäkuussa 2019 ja sitten uusi komissio siltä pohjalta lähtee tekemään prioriteetit ja painopisteet ja niihin vaikuttaminen on nyt tämän kauden yksi tärkeimmistä EU-vaikuttamisen tehtävistä.

Sipilä tuli mediaan eteen muiden eduskuntaryhmien edustajien kanssa ja joukossa oltiin yhtä mieltä siitä, että aamun keskustelu oli sujunut hyvässä hengessä.

Suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne piti hyvänä, että kautta valmistellaan yhdessä kaikkien eduskuntaryhmien kanssa.

Rinne ei ottanut kantaa siihen, millaisen riskin eduskuntavaalien jälkeisten hallitusneuvottelujen mahdollinen pitkittyminen voisi tuoda puheenjohtajuuskautta ajatellen.

– Se jää nähtäväksi vaalien tuloksen perusteella, millainen hallituspohja lähtee neuvotteluja yrittämään, Rinne sanoi.

Tiedotustilaisuudessa syntyi myös pieni sanaharkka, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri väitti, että keskustelussa olisi noussut lähtökohdaksi integraation ja EU:n syventäminen. Muiden puolueiden edustajat keskeyttivät Meren puheen vastalauseilla.

– Ajatusmalli on meillä se, että ei laiteta etukäteen fokusta sinne valmiiksi, vaan kuullaan kansalaisia. Kyllä me tässä keskusteluissa, kuulkaa te sanoitte, että pitää EU:n legitimaatiota lisätä, kansalaisen luottamusta EU:hun lisätä, kyllä te niin sanoitte, Meri jatkoi.

Tähän puolestaan vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki vastasi kipakasti:

– Mielestäni on vastenmielistä, että perussuomalaiset puhuvat ihan muuta muiden puheista kuin mitä muut ovat sanoneet. Jos sanotaan esimerkiksi, että EU:n legitimitaatioon ei luoteta, siihen, että EU ei hoida tavallisten ihmisten asioita, näin ihmiset kokevat, niin tästä vedetään sellainen johtopäätös, että muut ajaa liittovaltiokehitystä. Ihan käsittämätöntä puhetta, Arhinmäki sanoi.

Suomen tulevaa EU-puheenjohtajuuskautta valmistellaan yhdessä niin, että seuraava hallitus voi valita mieleisensä linjan valmiista vaihtoehdoista. Pääministeri Sipilän mukaan teemoja on hahmoteltu 12–15.

Suomen EU-puheenjohtajakausi osuu ensi vuoden loppupuoliskolle. Pääministerin mukaan kauden alku osuu vaativaan aikaan heti eduskunta- ja EU-vaalien jälkeen. Ajankohta tuo Suomelle myös mahdollisuuden vaikuttaa komission viisivuotissuunnitelmaan, mitä Sipilä piti tärkeänä.

– Eurooppa-neuvostossa sitä käsitellään jo kesäkuussa 2019, ja sitten uusi komissio siltä pohjalta lähtee tekemään prioriteetit ja painopisteet, ja niihin vaikuttaminen on nyt tämän kauden yksi tärkeimmistä EU-vaikuttamisen tehtävistä, Sipilä sanoi.

Helsingissä keskiviikkona vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk sanoi, että Suomi hoitaa puheenjohtajuuden kunnialla.

– Siinä luotamme kuuluisaan suomalaiseen sisuun, Tusk sanoi.