Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Politiikka

Eduskuntavaaliehdokas Hanna Huumonen: Sukupuoli lisättävä viharikosten koventamisperusteeksi – Tutkija Saara Särmä: ”On ongelma, että kukaan ei oikeastaan halua puhua vihapuheen seurauksista”

Jari Soini
Hanna Huumonen.

SDP:n eduskuntavaaliehdokas Hanna Huumonen näkee vihapuheen vuoksi tarvetta lainsäädännöllisille muutoksille. Hän järjesti tänään Helsingissä verkkovihaa Suomessa käsittelevän Rajat vihalle -seminaarin.

Johannes Ijäs

Demokraatti

Jos esimerkiksi toimittajaa tai jotakin työntekijää uhkaillaan viran puolesta, siitä pitäisi Huumosen mukaan tehdä yleisen syytteen alainen rikos.

Huumonen on itse kohdannut verkkovihaa:

Lue lisää: ”Jee! Takana melkein kolme vuotta piinaa ja nyt pääjehu joutuu vastuuseen” – MV-sivuston jahtaamaksi joutunut Hanna Huumonen iloitsee oikeudenmukaisuuden erävoitosta

Seuraavaksi luvassa on hovioikeuden käsittely.

Huumonen sanoi seminaarissa tietävänsä itsekin toimittajia, jotka eivät enää jaksa kirjoittaa vihaviestien takia tietyistä aiheista tai blogaajia, jotka ovat kokonaan lopettaneet.

Paitsi että Huumonen haluaa muun muassa toimittajien uhkailun yleisen syytteen piiriin, hän haluaa myös sukupuolen lisättäväksi viharikosten koventamisperusteeksi. Tällä hetkellä esimerkiksi etnisyys, uskonto ja seksuaalinen suuntautuminen ovat tällaisia perusteita. Lisäksi Arkadianmäelle pyrkivä Huumonen ajaa järjestäytyneen rasismin kieltämistä.

– Suomen laki ei tällä hetkellä riitä suojaamaan kansalaisia ja erityisesti virkansa puolesta vainon ja uhkailun kohteeksi joutuneita, hän sanno.

Seminaarissa puhunut tutkija Saara Särmä siteerasi politiikasta.fi-sivustolla kirjoittanutta Tuija Saresmaa.

– Hän kirjoitti, että on olemassa vallan kategorioita jotka näyttävät neutraaleilta, valkoisuus heterous, mieheys. Mitä kauemmaksi näistä menemme, sitä todennäköisempää on saada vihapostia, Särmä kertasi.

Särmän mukaan mielipiteitään esille tuovien naisten saama vihaposti on usein seksualisoitua, kuten raiskausuhkauksia.

Eräs henkilö oli kirjoittanut Särmälle: ”En sentään toivo, että sinut raiskattaisiin, mutta jonkin kolauksen soisin sinun kokevan.”

Tämäkin kommentti osoittaa, että raiskauksista puhumisesta on tullut surullisesti ja hätkähdyttävästi aivan normaali diskurssi.

”Jatkuva nettiviha on kuin joku oksentaisi päällesi joka päivä.”

Särmä siteerasi myös australialaisen kirjailijan ja entisen toimittajan Emma A. Janen kirjan Misogyny Onlinea. Emma A. Jane puhuu siitä, miten vihapostia saavien pitäisi enemmän puhua sen seurauksista itselleen.

Seuraukset ovat sosiaalisia, psykologisia, ammatillisia, emotionaalisia. Voi olla, ettei vihapuheen kohteeksi joutunut esimerkiksi enää saa töitä, joten asialla on luonnollisesti myös taloudellisia seurauksia.

– Usein avoimet vihakampanjat tähtäävät siihen, että viedään toimijoilta uskottavuus… Sitten voi olla myös poliittisia seurauksia, kuka saa äänensä kuuluviin ja miten. Ongelma on se, että kukaan ei oikeastaan halua puhua seurauksista, koska emme halua myöntää, kuinka paljon se vaikuttaa. Itse olen miettinyt, miten puhua, että ihmiset ymmärtävät, kuinka vakava asia se on, Särmä sanoi.

Puhumisen dilemmaa lisää se, ettei vihapuheen kohde halua toisaalta uhriutua muttei myöskään antaa ilmiölle periksi.

Särmä totesi myös, että on hämmentävää, miten ihmiset lähettävät vihapostia omilla nimillään, jopa niin, että lähettäjän työpaikkakin saattaa ilmetä. Tämäkin kuvaa vihapuheen normalisoitumista.

– Se on hämmästyttävää.

Saara Särmä kertoi, miten hän saadessaan vihaviestejä, huomasi, että esimerkiksi kadulle kävelemään mennessä rupeaa ihan eri lailla havainnoimaan ympäristöä, ja pelkäämään.

– Jatkuva nettiviha on kuin joku oksentaisi päällesi joka päivä ja se tarrautuu kehoon, Särmä sanoi siteeraten erästä australialaista feministiblogaajaa.

Kun vaalit tulevat, Särmän mukaan kannattaa katsoa, miten puhutaan naisista, jotka pyrkivät aktiivisesti valtaan. Hän nosti esiin Yhdysvaltain presidentiksi pyrkineen Hillary Clintonin. Clinton on aina ollut erittäin suosittu niissä viroissa, joissa hän on toiminut, mutta aina sinä aikana, kun hän on ollut pyrkimässä johonkin, suosio on laskenut.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Palkittu politiikan aikakauslehti
39€/4kk

Toimituksen valinta

Marja Luumi

Työmarkkinat
10.8.2020
Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”
Lue lisää

Luetuimmat

Uusimmat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

va. päätoimittaja: Rane Aunimo
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

Chefredaktör: Johan Kvarnström
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE