Uutiset
13.11.2019 08:08 ・ Päivitetty: 13.11.2019 08:15
Eetu Salin: “SDP:n johtavana aatteena tulee olla inhimillisyys”
Eetu Salin oli Suomen työväenliikkeen perustajia ja alkuajan maineikkain puhuja. Tänä vuonna tuli kuluneeksi 100 vuotta hänen kuolemastaan. Porin puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä lauantaina 16.11. klo 11.00 SDP:n puoluejohto kunnioittaa Eetu Salinin muistoa Porin Eetun aukiolla ja laskee kukkavihon Eetu Salinin muistomerkille. Tervetuloa mukaan!
Ida ja Eetu Salin. Kuva Satakunnan museo
Eetu Salin meni naimisiin palvelijatar Ida Koposen kanssa vuonna 1898. Eetu ja Ida eivät saaneet lapsia. Sen sijaan heillä oli kasvattipoika, Kalle. Suureksi osaksi Eetun juopottelun vuoksi heidän perhe-elämänsä oli ajoittain riitaisaa. Sen sijaan hyvinä aikoina perhe-elämä sujui. Vaikeuksista huolimatta Eetu ja Ida pitivät toisistaan. Vuonna 1902 Salinit muuttivat Poriin, jossa he pitivät kansankeittiötä. Ida keskittyi tähän elinkeinoon ja Eetun teki politiikkaa.
”Älkää jännittäkö jousta liian kireälle”
Vuonna 1902 Eetu Salin pyydettiin puhumaan Porin herrasväelle. Eetu julisti väkevästi mm. seuraavasti: ”Älkää jännittäkö jousta liian kireälle, vaan antakaa köyhälistölle jotakin muutakin, minkä puolesta taistella kuin pelkkä isänmaa-käsite. Antakaa sille oikeuksia ja leipää. Muutoin voi sattua, että isänmaanrakkaus, joka vielä liekehtii yhtä voimakkaana köyhän työläisen ryysyisen mekon alla kuin porvarinkin silkillä ja sametilla peitetyssä povessa, voi kylmetä ja johtaa koko maan ja kansan ennen aavistamattomiin onnettomuuksiin, ehkäpä perikatoon.” Puhe sai kuulijoilta suuret suosionosoitukset.
Työväenliikkeen mukana silloinkin, kun se tekee tyhmyyksiä
Toisin kuin oli sanonut Eetu Salin meni sisällissodassa vastahakoisesti mukaan punakaartin taisteluun. Hän otti vastaan kansanvaltuuskunnan tiedotuslehden Tiedonantajan päätoimittajan tehtävät. Perusteeksi mukaan lähtöönsä Salin lausui lyhyesti jo klassisiksi muodostuneet sanansa: ”Kun on neljännesvuosisadan kulkenut työväenliikkeen mukana, kuinka voisi jättää sen nyt, kun se tekee tyhmyyksiä.”
Väinö Tanner puhumassa Eetu Salinin muistomerkin paljastustilaisuudessa. Kuva Työväen arkisto.
Eetu Salin ymmärsi nopeasti, että työväestö häviää sisällissodan. Siksi hän pyysi apua ja piilopaikkaa Väinö Tannerilta jo 20.3.1918. Tanner piilotti Salinin perheensä luokse Espooseen. Linda Tanner on kertonut Salinin viimeisestä oleskeluajasta perheessään: ”Salin oli äkäinen ja moitti kovasti papin poikia (Manner ja Sirola) ja Kirja-Villeä (Otto Ville Kuusinen).” Salin joutui toukokuun alkupuolella muutamaan Helsinkiin, missä onnistui piileskelemään heinäkuun puoliväliin, ennen kuin tuli pidätetyksi. Eetu Salin tuomittiin aluksi kuolemaan, mutta tuomio muuttui myöhemmin 10 vuoden kuritushuonerangaistukseksi.
Eetu Salin kirjoitti vaimolleen Idalle useita kirjeitä Sörnäisten kuritushuoneelta. Ehkä kaikkein puhuttelevimman kirjeen hän kirjoitti 24.12.1918 jouluaattona. Eetu kirjoitti mm. seuraavasti: ”Lohdullisinta kaikista on sitä paitsi se, että minulla on, kuten hyvin tiedät, puhdas omatunto. Olen edelleen niin elävästi vakuutettu siitä, että olen menetellyt oikein ja parhaan ymmärrykseni mukaan, etten jos uudelleen kysyttäisi kuinka minun pitäisi silloisessa tilanteessa menetellä, en osaisi muuta kuin toistaa entisen menettelyni.”
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.