ehdokasmainos

Egyptiläiskoneen kaappaja vaatii turvapaikkaa Kyprokselta

Kuva: Lehtikuva/AFP
LKS 20160329 An Egypt Air Airbus A-320 sits on the tarmac of Larnaca aiport after it was hijacked and diverted to Cyprus on March 29, 2016. / AFP / STR - LEHTIKUVA / AFP
Lentokoneen kaappaja haluaa turvapaikan Kyprokselta.

Egyptiläiskoneen kaappaaja vaatii turvapaikkaa Kyprokselta, kertoo Kyproksen valtiollinen radio. Kaappaaja pyysi tulkkia välittämään vaatimuksensa.

Lentoyhtiön mukaan kaappaaja on vapauttanut koneesta kaikki muut paitsi neljä ulkomaalaista ja miehistön.

Kyproksen Larnakaan laskeutunut matkustajakone oli Egyptin sisäisellä lennolla Aleksandriasta Kairoon, kun se kaapattiin.

Kahden vuoden arvoitus ratkeaa? – Ukrainassa pudotetun malesialaiskoneen rikostutkinnasta tuloksia

Kuva: afp/dimitar dilkoff
LKS 20160926 DIM006; (FILES) This file photo taken on November 10, 2014 shows parts of the Malaysia Airlines Flight MH17 at the crash site near the village of Hrabove (Grabovo), some 80 kms east of Donetsk. Dozens of villagers carried flowers and lit candles on July 17, 2016 at the site in rebel-held eastern Ukraine where flight MH17 crashed two years ago, killing all 298 people on board. / AFP / DIMITAR DILKOFF - LEHTIKUVA / AFP
Arkistokuvassa näkyy Malesia Airlinesin  lento MH17:n koneen jäänteitä. Kuva otettu 2014.  

Jälkiselvittely Itä-Ukrainassa alas ammutun matkustajakoneen tuhosta jatkuu. Kansainvälinen tutkijaryhmä JIT julkistaa keskiviikkona tietoja yli kahden vuoden takaisen tapauksen rikostutkinnasta Hollannissa.

Kyse ei ole lopullisesta raportista vaan ennakkotiedoista. JIT:n mukaan tietoja on luvassa muun muassa siitä, millä aseella malesialaiskone ammuttiin alas ja mistä tuo ase, käytännössä ohjus, laukaistiin.

Erillinen onnettomuustutkinta päätyi jo viime vuonna siihen, että lennon MH17 Amsterdamista Kuala Lumpuriin pudotti venäläisvalmisteinen Buk-ilmatorjuntaohjus. Todisteena olivat muun muassa koneen hylystä löytyneet, Bukin taistelukärjelle tyypilliset rusetinmuotoiset sirpaleet.

Onnettomuustutkinta ei ottanut kantaa syyllisyyskysymykseen.

Kansalaisjournalistien Bellingcat-ryhmän keräämän aineiston mukaan kone ammutiin alas Venäjältä Itä-Ukrainan separatistialueelle tuodulla Buk-ohjuspatterilla. Ohjus laukaistiin pellolta läheltä Snizhnen kaupunkia.

Jos myös rikostutkijat sijoittavat laukaisupaikan separatistialueelle, romuttaa se ainakin väitteet Ukrainan mahdollisesta syyllisyydestä.

Uusia tutkakuvia Venäjältä

Venäjä ei ole hyväksynyt tähänastisen tutkinnan tuloksia. Se on aiemmin tarjonnut vaihtoehtoiksi selitykseksi muun muassa ukrainalaisen hävittäjän ampumaa ohjusta. Tutkijat eivät ole kuitenkaan pitäneet Venäjän teorioita uskottavina.

Muutkin vaihtoehdot aina koneeseen osunutta meteoriittia myöten todettiin onnettomuustutkinnassa mahdottomiksi.
Viime viikolla Buk-ohjuksia valmistava Almaz Antey -yhtiö ilmoitti yllättäen toimittaneensa Venäjän viranomaisille tutkakuvaa Itä-Ukrainan ilmatilasta malesialaiskoneen putoamispäivältä 17. heinäkuuta 2014. Venäjä kertoi lähettävänsä materiaalin tutkijoille Hollantiin. Ihmetystä on herättänyt, miksi kuvat löytyivät vasta nyt – yli kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen.

Tuhoutuneessa Malaysia Airlinesin Boeing 777 -koneessa oli 298 ihmistä, heistä suurin osa hollantilaisia. Kaikki saivat surmansa.
Niilo Simojoki

 

 

Clintonin ja Trumpin väittelyä voi seurata myös Suomessa

Kuva: Lehtikuva-AFP
Clintonin ja Trumpin ensimmäiselle vaaliväittelylle povataan ennätysyleisöä.

Yhdysvaltain presidentinvaalien ehdokkaat, demokraattien Hillary Clinton ja republikaanien Donald Trump, väittelevät televisiossa ensimmäistä kertaa varhain aamulla Suomen aikaa. Yle striimaa väittelyn suorana, ja lisäksi sitä voi seurata myös ainakin Helsingin Sanomien ja Ilta-Sanomien verkkosivuilta.
Myös uutiskanava CNN näyttää tilaisuuden suorana. Kaikki suuret amerikkalaiset televisioyhtiöt näyttävät luonnollisesti myös tapahtuman, jossa ei ole lainkaan mainostaukoja eikä sponsoreita.

Väittely saattaa rikkoa vaaliväittelyiden katsojaennätyksen, sillä jopa sadan miljoonan ihmisen odotetaan seuraavan sitä. Tätä ennen eniten katsojia on kerännyt Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin väittely vuonna 1980. Sitä seurasi liki 80 miljoonaa katsojaa.

Ensi yönä Hampsteadissa New Yorkissa käytävän väittelyn lisäksi ehdokkaat kohtaavat televisiossa vielä kahdesti. Väittelyt pidetään St. Louisissa ja Las Vegasissa.

STT-AFP,New York 

 

“Viidakko” tyhjenee ennen talvea – Hollande vaatii Britanniaa mukaan

Kuva: Lehtikuva
calais
Francois Hollande puhui maanantaina Calais'ssa.

Ranskan presidentin Francois Hollanden mukaan Calais’n pakolaisleiri Pohjois-Ranskassa tyhjennetään kokonaan ennen talvea. Samalla Hollande vaati myös Britanniaa osallistumaan leirin purkamiseen.

Valtaosa “Viidakkona” tunnettu pakolaisleirin asukkaista yrittää päästä Britanniaan livahtamalla satamaan meneviin rekkoihin tai muihin liikennevälineisiin.

– Haluan, että Britannian viranomaiset tekevät oman osansa siinä humanitaarisessa ponnistuksessa, johon Ranska on nyt ryhtymässä, Hollande vaati puhuessaan Calais’ssa.

Hollande tapaa poliiseja, paikallispoliitikkoja ja talouselämän vaikuttajia, mutta ei käy itse leirissä.

Leirin purkaminen ei ole ongelmatonta, sillä siellä asuvia ihmisiä on vaikea saada sijoitetuksi mihinkään. Uusien vastaanottokeskuksien rakentaminen on tyssänyt niiden aiottujen sijoituspaikkojen asukkaiden kiivaaseen vastustukseen.

Viime viikolla Calais’ssa aloitettiin turva-aidan rakentaminen. Sen tarkoituksena on estää pakolaisten tunkeutuminen rekkoihin, kun ne ajavat satamaan. Britannia maksaa aidan.

Calais’n leirissä asuu 7 000 –10 000 ihmistä muun muassa Sudanista ja Afganistanista.

Aluevaalit toivat Espanjan hallituskriisiin valoa

Kuva: afp/ander gillenea
LKS 20160926  AG14259; Current Basque regional president and Basque Nationalist Party (PNV) candidate for a re-election as president, Inigo Urkullu (2nd R) celebrate with other party members outside the PNV headquarters in Bilbao, after winning the Basque regional elections on September 25, 2016. Acting Prime Minister Mariano Rajoy's conservative Popular Party maintained its absolute majority in Galicia and limited its losses in the Basque Country in regional elections today, according to partial official results. / AFP / ANDER GILLENEA - LEHTIKUVA / AFP
Baskien aluepresidentti ja baskien kansallispuolueen ehdokas Inigo Urkullu (toinen vasemmalta) juhli muiden puolueen jäsenten kanssa aluevaalien voittoa. 

Aluevaalit Baskimaassa ja Galician pohjoisosissa Espanjassa vahvistivat maan virkaatekevän pääministerin Mariano Rajoyn ja konservatiivisen PP-puolueen asemaa. Tulokset saattavat avittaa hallitusneuvotteluja ja päättää maan hallituskriisin, kertoivat tiedotusvälineet maanantaina.

Galiciassa PP vahvisti entisestään ehdotonta enemmistöään ja menetti vain yhden paikan Baskimaassa, joka on perinteisesti ollut konservatiiveille vaikeaa aluetta.

Sosialistit menestyivät molemmissa vaaleissa huonosti, mikä kasvattaa puolueen puheenjohtajan Pedro Sanchezin paineita antaa hallituksenmuodostajan pesti Rajoylle.

Espanjassa on pidetty jo kahdet parlamenttivaalit, joulukuussa ja heinäkuussa, mutta hallitusta ei ole saatu aikaan. Jos sitä ei synny lokakuun loppuun mennessä, pidetään kolmannet vaalit.

STT-AFP, San Sebastian 

 

 

Afrikannorsujen määrä vähentynyt dramaattisesti

Kuva: afp/peter martel
LKS 20160926 LKS 20150919  PM01; TO GO WITH STORY BY PETER MARTEL An elephant approaches a helicopter in Samburu game reserve on September 15, 2015. As elephant poaching in Africa by organised crime gangs using high-tech equipment rises, those working to stop their extinction in the wild have turned to technology too. In the remote wilds of northern Kenya's Samburu reserve, the latest technology from US-giant Google creates three-dimensional maps using data from satellite tracking elephant collars, providing security for the animals in the short term, and helping protect their habitat in the long term. LEHTIKUVA / AFP PHOTO / PETER MARTEL
Norsu lähestyi helikopteria Samburun eläinsuojelualueella. 

Afrikassa norsujen määrä on romahtanut yli sadallatuhannella vuosikymmenen aikana, paljastaa Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) sunnuntaina julkaisema raportti. Tuho on pahin 25 vuoteen.

Kannanlaskusta syytetään salametsästystä. Raportin mukaan noin vuosikymmen sitten alkanut piikki salametsästyksessä on ollut pahin sitten 1970- ja 80-luvun.

Raportin mukaan koko Afrikassa on nyt jäljellä 415 000 norsua. Määrä on laskenut 111 000:lla vuosikymmenen aikana.

Afrikannorsuja salametsästetään niiden arvokkaiden syöksyhampaiden takia. Norsunluun laiton kauppa on merkittävä ongelma. Johannesburgissa on meneillään suuri kokous, jossa yritetään saada aikaiseksi kansainvälisiä kaupparajoituksia villieläimien suojelemiseksi. Esimerkiksi Namibia ja Zimbabwe haluaisivat myydä luonnollisesti kuolleilta norsuilta saatua luuta.

STT-AFP, Johannesburg