– Meitä on reilu miljoona 18–34-vuotiasta Suomessa, joista Pirkanmaalla asuu yli 84 000. Tampereen suurin ikäluokka ovat 24-vuotiaat. Silti äänemme ei kuulu.
Läärän mielestä nuorten aikuisten arki on jatkuvaa odottamista.

– Milloin elämä alkaa? Sitten, kun saan opiskelupaikan. Sitten, kun valmistun. Sitten, kun saan ensimmäisen määräaikaisuuden tai sille jatkopätkän tai ylipäätään töitä. Sitten, kun saa säästettyä ensiasuntoon. Meidän asiat on hoidettava nyt.

Läärän mukaan suhteellinen köyhyys on suurempaa nuorten aikuisten ikäluokissa kuin eläkeläisissä.

Y-sukupolvi laman lapsia

Tampereen pormestarin Laurin Lylyn erityisavustajana työskentelevän Kaisa Läärän mukaan nuoria aikuisia syyllistetään usein siitä, etteivät he sitoudu mihinkään, vaan tavoittelevat helppoa elämää.
Sitä ei muisteta, että Y-sukupolvi eli 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyt sukupolvi on kokenut lapsina laman ja kärsinyt sen seurauksista.

– Opettajat ja opinto-ohjaajat ovat vakuuttaneet meille, että valmistuessamme työelämään suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja kysyntää on kaikille osaajille. Me valmistuimme kuitenkin taantumaan. Meille on koko ikämme kerrottu, kuinka opiskelu kannattaa ja kuinka korkea koulutus takaa työpaikan. Paitsi, ettei taantumassa taannut.

– Meistä on kasvanut suorittajien sukupolvi. Työnantajat kehottavat 0-tuntisopimuksia tarjoten joustavuuteen niin, että olisimme ketteriä työntekijöitä. Kääntöpuolena on, ettei meillä ole elantoa. Me elämme työpätkästä toiseen odottaen seuraavaa pätkää.

Läärän mielestä Y-sukupolvi on oppinut tunnollisuuteen ja joustavuuteen. Aina jossain on joku toinen, joka on joustavampi ja ketterämpi ja osaavampi. Niinpä nuorten aikuisten on juostava aina hieman muita kovempaa – varmuuden vuoksi. Muutoin seuraavan työpätkän saattaakin napata joku muu.

Pitkä työura kangastus

Läärä hämmästelee, miten edellä kuvattu arki kannustaisi nuoria aikuisia sitoutumaan työnantajaansa, kun ”hekään eivät sitoudu meihin”.

–  Luottamus ja usko tulevaan horjuvat. Vakaus ja pitkä työura eivät näyttäydy meille valintoina, vaan enemmänkin kangastuksina. Tilastot tukevat tätä. Esimerkiksi vastentahtoisesti pätkätöitä tekevien määrä on kasvanut. Pienituloisten osuus on suurinta juuri nuorten aikuisten ikäryhmissä.

Työtilanteen lisäksi tilanne heijastuu myös asumiseen.

– Vuokralla asuminen yleistyy erityisesti nuorten aikuisten keskuudessa. Ensiasunnon ostajien keski-ikä nousee. Nykyisin asuntolainan saamiseen vaadittava omarahoitusosuus on noussut sellaiseksi, että sen kasaan saaminen vie useita vuosia, eikä kaikilla ole sittenkään varaa keskihintaiseen ja -kokoiseen asuntoon.

– Tässä kokonaisuudessa ei liene ihme, että syntyvyys laskee. Tämä on laaja ja monitahoinen pulma, johon on löydettävä yhdessä joukko ratkaisuja. Muutoin ei tulevaisuus näytä hyvältä, Läärä jatkaa.

Mitä pitäisi tehdä?

Jos Läärä on selvillä Y-sukupolveen kuuluvien ongelmista, on hänellä myös tarjota keinoja niiden ratkaisemiseen.

– Nuorten aikuisten toimeentuloa, työllisyyttä ja mahdollisuuksia opiskella on parannettava. Toisen asteen koulutuksesta on tehtävä maksutonta ja oppivelvollisuutta on pidennettävä.  Jokaisella on oltava mahdollisuus jatkuvaan koulutukseen. ASP-lainan enimmäismäärää on nostettava kasvukaupungeissa.

Niistä yhteiskunnallisista uudistuksista, joita hän kansanedustajana ajaisi, hyötyisivät toki muutkin kuin nuoret aikuiset. Annetaan siis ehdokkaan jatkaa.

– Suurten kaupunkien välille on rakennettava nopeat liikenneyhteydet. Tutkimus- ja tuotekehityksen rahoitus on nostettava pitkällä aikavälillä neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Sosiaaliturva on uudistettava.

Elämäänsä rakentavien nuorten aikuisten lisäksi Läärä ajaa toisena kärkiteemana kaupunkipolitiikkaa. Kaupungistuminen on megatrendi, ei mielipidekysymys.

– Esimerkiksi Tampereelle muuttaa joka vuosi noin 3 500 uutta asukasta. Tämä tapahtuu, oli kaupungistumisesta mitä mieltä tahansa. Muuttoliike on hallittava. Sen on oltava taloudellisesti, inhimillisesti ja ilmastovaikutuksilta kestävää, jotta vältymme ikäviltä lieveilmiöiltä.

Suuret kaupungit avainasemassa

Läärän mielestä valtaosa Suomen tulevaisuuden huolista on hoidettavissa järkevällä kaupunkipolitiikalla.

-Suuret kaupungit ovat avainasemassa, kun katsotaan keinoja, joilla hillitään ilmastonmuutosta ja rakennetaan polku kestävään elämäntapaan. Tiiviit kaupunkiseudut ja laajat työssäkäyntialueet luovat talouskasvua, työpaikkoja ja mahdollistavat osaamisen liikkuvuuden sekä kehittämisen. Kaupunkipolitiikka ja nopeat raideyhteydet on saatava hallitusohjelmaan.

Kaisa Läärä sanoo pitävänsä siitä, kun vapaa-ajallaan näkee kättensä töiden jättämän jäljen. Niinpä hän leipoo ja tekee käsitöitä. Leivonnaisia kotona maistelee leipurin lisäksi avopuoliso ja uunin lämmöstä nauttii myös pariskunnan siperiankissa Simba.

Läärä sanoo vapaa-ajallaan mielellään “kuluttavansa myös kulttuuria”. Ei siis ihme, että hänellä on ajatuksia myös siitä.

– Kulttuuriala tarvitsee ansaitsemansa rahoituksen. Suomen kilpailukyky ei määräydy yksin perinteisiä tuotantotekijöitä kehittämällä. Kulttuurin rahoitus on nostettava vähintään yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, jotta kulttuurin hyödyt saadaan täysimääräisesti käyttöön.

Kokemusta on

Nuoresta iästään huolimatta Läärällä on kokemusta ja näkemystä yhteiskunnallisista asioista sekä niiden hoitamisesta.

Lauri Lylyn erityisavustajana hän vastaa pormestarin tiedottamisesta. Tiedottamisen kanssa hän oli tekemisissä myös edellisessä työpaikassaan Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäsenlehden Motiivin päätoimittajana.

Kun Läärältä kysyy, mitkä ovat ne puolueet, joiden kanssa hän mieluiten lähtisi hallitusyhteistyöhön, hän toteaa sen ratkeavan vaalituloksen perusteella. Tällä hetkellä gallupit ennakoivat todennäköisimmäksi kumppaniksi kokoomusta. Ilman kahta suurta puoluetta enemmistöhallituksen rakentaminen on tunnetusti vaikeaa. Hän näkisi hallituksessa mielellään myös vasemmistoliiton ja vihreät.

Politiikan tekemisessä Kaisa Läärä arvostaa oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, luottamusta ja rehellisyyttä.

– Nämä arvot tarjoavat edellytykset hyvälle yhteistyölle ja asioiden eteenpäin viemiselle. Jos aika ja energia kuluvat keskinäisten ristiriitojen selvittelyyn, jäävät suuret hankkeet ja tärkeät uudistukset tekemättä.