Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom uskoo kuitenkin, että aika “rajua pöhinää” ehdokashankinnassa on vielä aivan viime metreille. Siitä huolimatta on todennäköistä, että suuret puolueet eivät yllä aivan yhtä hyviin lukuihin kuin aiemmin.

Tähän on syynsä. Yksi on se, että kunnissa on vähennetty valtuustopaikkoja.

– Valtuustopaikkoja on 7 prosenttia vähemmän. Se automaattisesti vaikuttaa, koska puolue voi laittaa puolitoista kertaa valtuustokoon määrän maksimissaan ehdokkaita, Pekola-Sjöblom selvittää.

Ainoastaan Parkano ja Nakkila lisäävät valtuustopaikkojen määrää, kun peräti 94 pienentää valtuustokokoaan.

Pekola-Sjöblomin mukaan näyttää myös siltä, että maakuntahallinnon pystyttäminen vaikuttaa ihmisten halukkuuteen lähteä kuntavaaliehdokkaaksi. Osa pyrkii nimenomaan maakuntavaltuustoon. Toisaalta voi olla myös niin, että osaa siirtymävaihe innostaa kuntapolitiikkaan.

Kuntaliitto julkaisee torstaina tietoja kyselystä, jossa selvitettiin syitä kuntavaaleihin osallistumiselle. Suurin syy siihen, että ehdokkaaksi ei lähdetä, ovat henkilökohtaiset syyt eli esimerkiksi perheen, vapaa-ajan ja työn yhteensovittaminen.

Suomessa valtuutetulla menee keskimäärin 8 ja puoli tuntia aikaa luottamustehtävänsä hoitamiseen.