”Ei ainakaan 50 vuoteen” – alkukesän säästä uutta tietoa

Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan toukokuu oli tavanomaista viileämpi lähinnä maan etelä- ja länsiosassa, mutta kuukausi ei kuitenkaan ollut harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmä.  Kesäkuun alkukin on ollut suuressa osassa maata tavanomaista viileämpi, mutta ei harvinaisen viileä.

– Moni on kuitenkin huomioinut, ettei yhtään selvää lämpötilapiikkiä ole vielä ollut maan etelä- ja länsiosassa. Itse asiassa 20 asteen rajaa ei ole vielä tänä vuonna rikottu suuressa osassa maan länsiosaa. Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla ei ole ainakaan 50 vuoteen jouduttu odottamaan ensimmäisiä 20 asteen lukemia näin pitkälle kesää, meteorologi Pauli Jokinen kertoo.

Suursäätila on ollut sellainen useamman viikon ajan, jossa Suomi on kuulunut matalapaineiden reitille. Lämpimämpi ilma on ollut Suomen eteläpuolella ja kylmä ilma pohjoisessa. Helleilmamassat ovat useaan otteeseen käyneet aivan Suomen rajan tuntumassa, mutta maan yli kulkeneet matalapaineet ovat vieneet ne viime hetkillä Venäjän puolelle.

AVAINSANAT

Ottiko ay-liike Pyrrhoksen voiton Sipilän pakkomielteisestä politiikasta? Selvitys varoittaa, että markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee

Suomalainen sopimisyhteiskunta eli suurta myllerrystä vuosien 2015–2017 aikana. Monenlaisissa rooleissa SDP:ssä ja ammattiyhdistysliikkeessä vaikuttanut, Teollisuuden palkansaajien TP:n palvelukseen siirtyvä Matti Hirvola kysyy Luottamuksen loppu? -tutkimuksensa pääotsakkeessa aihepiirin peruskysymyksen.

Kirjan mittainen satasivuinen selvitys on tehty Kalevi Sorsa -säätiölle.

Juha Sipilän hallituksen alkupuoliskon vuosien 2015–2017 työmarkkinaturbulenssilla oli kauaskantoisia seuraamuksia suomalaisen korporatismin toimintamallille ja institutionaalisille vuorovaikutussuhteille”, kirjoittaa Hirvola.

Hirvolan kirjan mukaan vahvaan parlamentaariseen enemmistöön nojaava porvarihallitus ja työnantajat pyrkivät vaalikauden alussa haastamaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan hegemonista diskurssia.

Haaste puettiin ideologiseen vastakkainasetteluun parlamentarismin ja korporatismin välillä. Tavoitteena oli muuttaa suomalaisten työmarkkinoiden institutionaalista järjestystä pysyvästi työnantajia hyödyttävään suuntaan”, tutkija kirjoittaa.

Sipilän hallituksen ja työnantajien uusliberalistisessa tavoitteenasettelussa hyödynnettiin Hirvolan mukaan kolmikannan perinteistä välttämättömyyden retoriikkaa.

Sen vakuuttavuus ja legitimaatio murtuivat, kun Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK onnistui syksyllä 2015 osoittamaan sopimusyhteiskunnan puitteissa vaihtoehtoisen toimintamallin hallituksen pakkolaeille.

Merkitystä oli myös sillä, että koko palkansaajaliike onnistui yhteisin ponnistuksin kääntämään kansalaismielipidettä hallituksen epäoikeudenmukaisiksi koettuja esityksiä vastaan.”

Syksyn 2015 aikana hallituksen pakkolakiesityksen juridiset ja taloudelliset puutteet kävivät yhä selvemmiksi.

Samalla kun hallituksen argumentaation perustelut murenivat, syvenivät säröt porvarihallituksen ja työnantajien rintamassa.”

Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään.

Vaikka perinteinen kolmikantaisen sopimisen kulttuuria korostava diskurssi selvisikin kamppailusta eräänlaisena voittajana, oli menestyksen hinta raskas. Hirvolan mukaan kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan vuorovaikutussuhteet oli revitty vereslihalle.

”Tutkimusaineistoon nojautuen onkin mahdollista spekuloida kysymyksellä, oliko ammattiyhdistysliike ottanut kilpailukykysopimusprosessissa Pyrrhoksen voiton. Miksi ammattiyhdistysliike ei käyttänyt kilpailukykysopimusprosessin myötä hetkellisesti kasvanutta yhteiskunnallista painoarvoaan täysimääräisesti hyväkseen?”

”Ay-liikkeen menestys hegemoniakamppailussa ei aktualisoitunut erityisen tehokkaasti poliittisen keskustelun johtajuutena työmarkkinoihin liittyvissä diskursseissa. Sipilän hallitus kykeni omista ongelmistaan huolimatta pitämään aloitteen käsissään esimerkiksi työttömyysturvan uudistamisessa.”

Selvityksen mukaan vastausta kysymykseen voi hakea työmarkkinoiden instituutioiden myllerryksestä.

”Raskas kilpailukykysopimusprosessi oli vähentänyt ammattiyhdistysliikkeen keskinäistä luottamusta. Palkansaajajärjestöt syyttelivät toisiaan siitä, miten eduskunnan enemmistöön nojaavaan hallitukseen olisi pitänyt kolmikannassa suhtautua. Ilman yhteistä rintamaa ay-liikkeen vaikuttavuus oleellisesti heikkenee.”

Myös Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n strateginen päätös hylätä keskitetyt työmarkkinaratkaisut ja irtisanoa tähän liittyviä sopimuksia muutti työmarkkinatoimijoiden keskinäisiä riippuvuus- ja vuorovaikutussuhteita.

”Täysimittaisen vastakkainasettelun sijaan työnantajat pyrkivät kääntämään työmarkkinoiden voimatasapainoa hajottamalla sopimusyhteiskunnan valtakeskittymät.”

Markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.

Hirvolan mukaan EK:n 2015–2017 tekemät ratkaisut mullistivat ehkä lopullisesti kolmikantaisen sopimusyhteiskunnan keskiössä olevan neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän.

”Selvää on myös, että neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän muutokset ravistelevat sosiaalisen korporatismin perusrakenteita kuten työehtosopimusten yleissitovuutta ja sosiaalisten ryhmien keskinäistä solidaarisuutta.”

Hirvola päättelee, että tulopolitiikan ja keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen hylkääminen supistavat ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallista painoarvoa ja sananvaltaa.

”Silloin markkinavoimien valta kasvaa ja työntekijöiden suoja vähenee.”

Hirvolan mukaan ammattiyhdistysliikkeen menestyksellinen vastaaminen työnantajien omaksumaan hajota ja hallitse -strategiaan edellyttäisi voimien keskittämistä muuallakin palkansaajaliikkeessä kuin vain vientiliitoissa.

Kursiivilla olevat lainaukset ovat Matti Hirvolan kirjasta Luottamuksen loppu?, joka julkistetaan tänään Helsingissä.

Keskustelua aiheesta

3 ottelua ja kilometritehtaalle: tällaista on ammattilaisurheilun karu arki

NBA-koripalloliigan Phoenix Suns teki sunnuntaina historiaa, tosin varsin kyseenalaista sellaista. Umpisurkeasti kauden aloittanut seura laittoi päävalmentajansa Earl Watsonin pihalle vain kolmen ottelun jälkeen.

– Phoenix Suns on vapauttanut Earl Watsonin tehtävistään. Apuvalmentaja Jay Triano on nyt väliaikainen päävalmentaja, Suns tiedotti.

Potkut ovat liigahistorian varhaisimmat. Los Angeles Lakers erotti päävalmentajansa Mike Brownin viiden pelin jälkeen kaudella 2012–13.

Phoenix on hävinnyt kaikki kolme peliään: se on tehnyt 98 pistettä per peli ja antanut vastustajille 128,7 pistettä. Portlandille tullut 49 pisteen tappio oli NBA:n historian suurin avauspäivän tappio, ja seurajohdolle oli lopulta liikaa lauantainen 42 pinnan häviö Los Angeles Clippersille.

Keskustelua aiheesta

Ärähdys eduskunnasta: ”Lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi”

Kuva: Thinkstock
Keskustan kansanedustaja ja innokas erämies Mikko Kärnä on huolissaan viime viikkoina tapahtuneista susien ja metsästyskoirien kohtaamisista, jotka päättyvät usein koiran kuolemaan.
– Ei tällaisia ongelmia ollut tässä mittakaavassa vielä 10 vuotta sitten. Nyt näyttää siltä, että joka päivä päätyy ainakin yksi metsästyskoira suden suuhun, pahimpina useampia.
Kärnä kiittelee hallituksen toimia susien kaatolupien lisäämisessä, mutta pitää tätä yksinomaan riittämättömänä.
– Suomen susikanta tulisi puolittaa nykyisestä, koska nyt lasku tästä vihreiden alkuunpanemasta hulluudesta lankeaa tavallisten kansalaisten maksettavaksi rakkaiden koti- ja tuotantoeläinten muodossa. EU on lopultakin laitettava tässä selkä seinää vasten ja vaadittava, että Suomi saa itsenäisesti päättää oman susikantansa koosta.
Kärnä korostaa, että myös susi kuuluu Suomen luontoon, mutta liika on liikaa.  Kärnä vaatii myös, että susien tappamien metsästyskoirien korvaussummia lisätään.
– Jos tämä meno jatkuu, ei meiltä pian enää löydy metsästäjiä pitämään hirvikantaa kurissa tai vaikkapa jäljittämään kolarieläimiä.

Mies antoi 14-vuotiaalle kannabista, harrasti sitten seksiä tämän kanssa: ei tuomiota seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Kuva: Aleksi Vienonen

Pohjois-Savon käräjäoikeus jätti parikymppisen miehen tuomitsematta seksuaalirikoksesta, vaikka oikeuden mukaan mies harrasti seksiä 14-vuotiaan tytön kanssa. Ennen tekoa mies antoi tytölle kannabista.

Syyttäjän mukaan mies käytti hyväkseen tytön päihtymystä ja harrasti seksiä tytön kanssa vastoin tämän tahtoa. Syyttäjä vaati miehelle tuomiota raiskauksesta ja törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Oikeus piti riidattomana, että mies oli sukupuoliyhteydessä tytön kanssa. Se kuitenkin katsoi, ettei tyttö ollut niin avuttomassa tilassa, etteikö olisi kyennyt ilmaisemaan tahtoaan. Oikeus perusti näkemyksensä muun muassa todistajan kertomukseen ja tytön käytökseen. Mies on voinut perustellusti luulla, ettei tyttö ole ollut avuttomassa tilassa ja että tämä on suostunut sukupuoliyhteyteen, tuomion julkisessa selosteessa todetaan.

Oikeus: Tyttö vaikutti selvästi ikäistään vanhemmalta

Oikeuden mukaan asiassa oli ristiriitaista näyttöä siitä, mitä tietoa miehellä on ollut tytön iästä.

– Käräjäoikeus on näytön perusteella katsonut, ettei voida riittävällä todennäköisyydellä sulkea pois sitä mahdollisuutta, että vastaaja (mies) ei ole tiennyt asianomistajan (tytön) todellista ikää ja että asianomistaja (tyttö) on ilmoittanut olevansa 16-vuotias.

Oikeuden mukaan tyttö vaikutti selvästi ikäistään vanhemmalta. Käräjäoikeus katsoi, että mies on saattanut pitää tyttöä yli 16-vuotiaana.

– Siten vastaajan tahallisuus ei ole täyttynyt tämän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöön kuuluvan seikan osalta.

Mies tuomittiin sakkoihin huumausainerikoksesta.

STT–JECATERINA MANTSINEN

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta valtion omistajaohjausosaston päällikkönä

Kuva: Lehtikuva

Valtion omistajaohjausosaston päällikkö Eero Heliövaara ei aio hakea jatkokautta. Heliövaara kertoo STT:lle haluavansa siirtyä kohti uusia haasteita. Hän sanoo, että kesällä ollut kohu Finnairin lisäeläkkeistä ei vaikuttanut yksittäisenä asiana hänen päätökseensä.

Heliövaara sanoo jo aiemmin valmistautuneensa henkisesti luopumaan pestistä, sillä hänen edeltäjällään olisi ollut oikeus palata tehtävään. Nyt paikka on avoimessa haussa.

Keskustelua aiheesta